Suomen mammuttilöydöt

Suomesta on löydetty mammutin luita ja hampaita kymmeneltä paikalta. Ensimmäinen poskihammas löydettiin jo 1700-luvulla Iijoelta ja löytö toimitettiin silloiseen pääkaupunkiin Tukholmaan. Pohjan kunnasta vuonna 1896 löytynyt kylkiluu toimitettiin myös pääkaupunkiin – tällä kertaa Pietariin. Tämä, kuten Tuuloksesta vuonna 1923 löytynyt olkaluun kappale, on aikojen kuluessa kadonnut. Muut löydöt, Lohtajan reisiluu, Haapajärven syöksyhammas, Nilsiän poskihammas, Helsingin Herttoniemen olkaluu, Helsingin Töölön maitohammas, Helsingin Vuosaaren kyynärluu ja Espoon poskihammas kuuluvat Luonnontieteellisesn keskusmuseon kokoelmiin. Mammuttien jäänteitä voi löytää vieläkin!

Löydöt on ajoitettu radiohiilimenetelmällä Luonnontieteellisen keskusmuseon ajoituslaboratoriossa. Tulosten mukaan Suomessa eli mammutteja ainakin n. 40 - 30 000 vuotta sitten. Suomea ei siis peittänyt jääkaudella yhtäjaksoinen paksu mannerjää, vaan alue oli jäätön keskellä viimeisintä eli Veiksel-jäätiköitymistä. Laajimmillaan jäätikkö oli n. 20 000 vuotta sitten.

Löytöjen ajoitukset

Suomen mammuttilöydöt ja niiden ajoitukset (Ukkonen et al. 2003). MZH = Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinmuseo, Helsinki; NRM P = Naturhistoriska Riksmuseet, Paleozoologi, Tukholma.

*BP tarkoittaa radiohiilimenetelmällä mitattua aikaa vuosina nykyhetkestä taaksepäin. Se tulee sanoista "before present" ja on paleontologiassa yleisesti käytetty lyhenne. **cal. ka BP tarkoittaa, että radiohiilivuodet on muutettu kalenterivuosiksi. Radiohiili-ikien kalibrointi CalPal-2007 (Weninger et al. 2008), kalibrointidata CalPal-2007Hulu (Weninger ja Jöris 2008).

Eläinmuseon mammuttinäytteitä

	Mammutin poskihammas • Iijoki, n.1750 • 31 970±950 BP eli noin 37-35 000 kalenterivuotta • Piispa Mennander toimitti Suomen ensimmäisen mammuttilöydön tutkittavaksi silloiseen pääkaupunkiin Tukholmaan. Erittäin hyvin säilynyt hammas kuuluu yhä Naturhistoriska Riksmuseet'in kokoelmiin.
	Mammutin poskihammas • Nilsiä 1873 • 22,420±315 BP eli noin 28-27 000 kalenterivuotta • Nilsiän poskihampaan löysi talollisen poika Putkonen Syväri-järven rannalta lokakuussa 1873. Järven aallot olivat huuhtoneet sen irti rantatörmästä.
	Mammutin maitohammas • Helsinki, Töölö 1911 • 23,340±350 BP eli noin 29-28 000 kalenterivuotta • Töölön maitohampaan löysivät uutta taloa rakentavat työmiehet kesällä 1911 Cygneuksenkatu 8:n tontilta.
	Mammutin reisiluu • Lohtaja 1930 • 24 450±385 BP eli noin 30-29 000 kalenterivuotta • Reisiluun kappaleet löysi palstatilallinen Juho Rautava, ensimmäisen niistä jo vuonna 1924.
	Mammutin syöksyhammas • Haapajärvi 1952 • 28 740±670 BP eli noin 34-32 000 kalenterivuotta • Haapajärven syöksyhampaan löysi autoilija Ilkka Jaakonaho vuonna 1952 Pitkänkankaan länsiosaan avatusta hiekkakuopasta.
	Mammutin olkaluu • Helsinki, Herttoniemi 1954 • 15,910±155 BP eli noin 19 000 kalenterivuotta • Herttoniemen olkaluun löysi työmies Sulo Lähde vuonna1954 uutta urheilukenttää rakennettaessa.
	Mammutin kyynärluu • Helsinki, Vuosaari 2005 • Piileväanalyysin perusteella peräisin Eem-kaudelta n. 100 000 vuotta sitten • Kyynärluu löytyi Helsingin Vuosaaren sataman meriväylän ruoppauksissa Krokholmenin lounaispuolelta