Uutisia

Satelliittilähettimillä varustettujen merikotkien liikkumista ryhdyttiin syksystä 2011 alkaen seuraamaan tällä uutissivustolla, jota pyritään päivittämään ainakin silloin, kun jotakin mielenkiintoista tapahtuu. Tuorein tieto lintujen paikannuksista on nähtävissä tekstin viereisten karttalinkkien kautta. Jotta kartat säilyisivät lukukelpoisina, paikannukset on pilkottu eri vuosia ja vuodenaikoja kuvaaville kartoille.

Tavoitteena on erottaa neljä jaksoa: pesimisaika, syysmuutto, talvi ja kevätmuutto, mutta esimerkiksi syksyn 2011 ja talven 2011/2012 paikannukset pidettiin samalla kartalla. Koska merikotka on osittaismuuttaja, jako vuodenaikoihin on toisinaan keinotekoinen. Lisäksi eri yksilöt liikkuvat hyvin eri rytmissä: samana päivänä jokin yksilö saattaa olla vielä talvehtimispaikallaan, toinen kevätmuutolla ja kolmas jo takaisin pesimisalueella eli viettämässä ”kesää”. Tekstin vieressä olevan linkin kautta avautuu kyseisen yksilön tuoreinta vuodenaikaa kuvaava kartta. Aiempien jaksojen kartat ja myös vuosien 2009 ja 2010 yksilöiden historiat ennen syksyä 2011 löytyvät täältä. Vuonna 2011 seurantaan tulleiden yksilöiden taustatietoa ja kotipiirejä pääsee katsomaan täältä.

Lihavoidut päivämäärät kertovat, koska niiden alla olevat tekstit on kirjoitettu ja koska vastaavat kartat päivitetty. Kartat aukeavat oikean sivupalkin linkeistä. Yksilön nimeä klikkaamalla aukeaa kartta. Nimen alla olevaa kuvaketta klikkaamalla saa paikannukset näkymään Google Earthissa.

14.5.2012

Cilla jatkoi sisämaan kautta koukaten kohti itää ja oli 13.5. Strelna-joen suistoalueella. Strelna kuuluu Varzugan tapaan Kuolan kuuluisiin lohijokiin, jonne Suomesta järjestetään kalastusmatkoja.

Muista kotkista mainittakoon vain, että Aava oleskeli 13.5. Halsöllä.

7.5.2012

Cilla jatkoi tutustumiskierrostaan pohjoiseen aina Kuolan niemimaan keskiosiin ja sieltä edelleen Vienanmeren pohjoisrannalle Varzugan, Kuolan tunnetuimman lohijoen suistoon.

Muista kotkista ei ole uutisoitavaa.

2.5.2012

Junnu palasi 28.4. Ruotsista Suomen puolelle.

Meri on jatkanut oleskeluaan Raippaluodossa.

Ivar jatkoi 28.4. pohjoisemmaksi Halsölle,

Tuuli on 23.4. alkaen ollut Korsnäsin Stockgrundsfladanin ympäristössä.

Hilkka on edelleen viihtynyt Raaseporin saaristossa.

Eetu jatkoi vielä 19.4. Pielisen tuntumaan, jossa kääntyi länteen ja edelleen Kuhmoisten Isojärven kaakkoispuolelle, josta satelliitti tavoitti sen 21.4. aamulla. Jostakin syystä 20.4. ei saatu yhtään paikannusta. Myös 22.4. paikannusten onnistuminen oli ongelmallista, sillä päivän ensimmäinen paikannus onnistui vasta kello 17 kesäaikaa, jolloin Eetu oli Urjalassa, jossa se myös yöpyi Nuutajärven rannalla. Seuraavana iltapäivänä satelliitti löysi Eetun tutulta alueelta Säkylästä, jonne se yöksi. Retki Pohjois-Karjalaan oli päättynyt lähtöpisteeseensä. Sitten Eetu jatkoi kohti lounasta. Tällä erää ensimmäinen paikannus Uudestakaupungista eli Eetun kuoriutumiskunnasta tuli 25.4. kello 20 kesäaikaa.

Cilla oli vielä ainakin 26.4. Kaskisten ja Kristiinankaupungin välisessä Närpiön lounaisimmassa saaristossa. Seuraavan päivän paikannukset puuttuvat ja 28.4. aamulla tulleet paikannukset paljastivat, että Cilla oli lähtenyt kohti pohjoista ja oli Monåfjärdenillä Uudenkaarlepyyn puolella rajaa. Seuraavat paikannukset kertoivat, että Cilla oli viettänyt kaksi yötä ja päivän Pietarsaaren ja Pedersören rajamailla olevan Långsjön tuntumassa. Vappuaaton (30.4.) Cilla käytti matkaan kohti koillista. Vielä kello 10 paikallista aikaa Cilla oli Pietarsaaressa, kello 14 se lensi Yli-Iin ja Pudasjärven rajalla, kello 17 se oli juuri ylittämässä valtakunnanrajaa Sallan Kelloselän kaakkoispuolella ja kello 19 se oli Venäjän puolella 21 kilometriä suoraan itään Savukosken Puitsitunturin rajamutkasta. Cillasta tuli siis ensimmäinen vuonna 2012 Lappiin matkannut satelliittimerikotka.

Johannes oli edelleen 29.4. Puolan rannikolla.

Aava suuntasi 22.4. Varsinais-Suomesta kohti pohjoista ja pysähtyi illalla Eurajoelle. Seuraavana päivänä matka jatkui Luvian saaristoon, jossa Aava viipyi kaksi vuorokautta. Seuraava pysähdys oli kolmen vuorokauden pituinen Merikarvian Lammelassa. Täältä Aavan matka jatkui Närpiön Hästskärsfjärdenin rannoille.

23.4.2012

Kierreltyään eri puolilla Raippaluotoa ja Björkötä Junnu palasi 20.4. Ruotsiin, Uumajan alueelle.

Ivar siirtyi 20.4. Korsnäsin Stockgrundsfladanin kuuluisille kala-apajille.

Eetu suuntasi 15.4. läntisestä Suomesta kohti itää. Kello 12 Suomen kesäaikaa se oli vielä Säkylän Pyhäjärven jäällä, mutta jo kello 16 kesäaikaa satelliitti löysi Eetun Hämeestä Hauhon Jokijärven rannalta, jossa se myös yöpyi. Käytyään seuraavana päivänä Vanajanselällä tarkistamassa Pentti Linkolan kalavesien jäätilanteen Eetu palasi yöksi Jokijärven tuntumaan. Seuraavan yön Eetu vietti Janakkalassa, Vanajan Suurisuolla. Lennettyään 18.4. rivakasti kohti koillista Eetu löysi yöpuun Pohjois-Karjalasta, Höytiäisen itärannalta!

Vietettyään 17.–18.4. yön Päijänteen Tehinselän Töijensalossa Cilla jatkoi seuraavaksi yöksi Kuhmoisten luoteisnurkassa sijaitsevaan Isojärven kansallispuistoon. Cilla lensi 19.4. määrätietoisesti kohti luodetta ja pysähtyi yöpuulle Teuvan Suksenjärven rannalle. Seuraavana päivänä (20.4.) Cilla jatkoi Närpiön lounaisimpaan saaristoon.

Johannes on ainakin 20.4. saakka viihtynyt talvehtimispaikallaan, joka on noin 100 km pituinen kaistale Puolan pohjoisrannikkoa. Erityisesti rannikosta irtikuroutuneet pienet järvet ovat olleet Johanneksen suosiossa.

Käytyään 17.4. täsmälleen kevätkierroksensa lähtöpisteessä Aava otti kurssin ensin luoteeseen, sitten länteen ja saapui ulkosaariston kautta Uudenkaupungin eteläpuolelle 19.4. illalla.

17.4.

Ivar palasi 10.4. Varsinais-Suomesta takaisin Pohjanmaalle, Närpiön saaristoon Grytskäretille.

Tuuli on sahaillut edestakaisin Pohjanlahden rannikolla välillä Pietarsaari–Kaskinen.

Cillan liikkumista seurataan tästä eteenpäin kartalla Kevät 2012. Cilla lähti 9.4. aamulla Jurmon eteläpuolelta, jonne se oli saapunut 23.3. Iltapäivällä se pysähtyi Kemiönsaaren kaakkoiskulmaan, noin kilometrin päähän Jerikon kylästä. Täältä Cilla lähti eteenpäin vasta aamupäivällä 12.4., mutta pysähtyi jo iltapäivällä Muurlan itäpuolelle, josta jatkoi 14.4. Suomusjärvelle, aivan Turun moottoritien varrelle. Seuraavana päivänä (15.4.) oli vuorossa reipas lento kohti itää aina Lappeenrantaan asti, josta satelliitti tavoitti Cillan kello 16 Suomen kesäaikaa. Sitten Cilla käänsi kurssin länsiluoteeseen ja lensi 16.4. illaksi Päijänteen rannalle Kuhmoisten Lästilänvuorelle.

Myös Aavan liikkumista seurataan jatkossa kartalla Kevät 2012. Aava lähti Cillan tapaan 9.4. aamulla liikkeelle, suuntasi kohti itää ja yöpyi Lammilla. Seuraavana päivänä Aava kääntyi ensin pohjoiseen yli Vesijärven ja Päijänteen eteläosan ja sen jälkeen luoteeseen ja päätyi yöksi Virtain ja Alavuden rajalla olevalle Porrasnevalle. Matka kohti luodetta jatkui 11.4. mutta katkesi jo kello 14 kesäaikaa Jalasjärven ja Ilmajoen rajalla Pitkänsillannevan pohjoisreunalle, johon Aava jäi yöksi. Seuraava yöpymispaikka (12.–13.4.) sijaitsi Laihialla, jonka jälkeen Aava kääntyi kohti lounasta ja ehti 13.4. yöksi aavan meren äärelle Storkaldonille Närpiön saaristossa. Seuraavana iltana kello 20 kesäaikaa Aava löytyi mantereen puolelta, jossa se kaikesta päättäen yöpyi. Sitten alkoi määrätietoinen paluu rannikkoa seuraten kohti etelää: 15.4. illalla Aava oli Kolpanlahdella Porin koillispuolella ja vuorokautta myöhemmin jo Säkylässä vain 24 km päässä paikasta josta se lähti 9.4. Aava teki kahdeksan vuorokauden aikana noin 750 km pituisen kevätkierroksen Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle.

10.4.2012

2.4.2012

Junnun, Merin, Ivarin, Tuuli ja Eetun alkuvuoden paikannukset on nyt pilkottu kahdelle eri kartalle:

Junnun talvi loppui 29.2., jonka jälkeen Junnu lähti Ruotsin rannikkoa seuraten kohti Merenkurkkua, jonne se saapui 25.3. Viereisestä linkistä aukeaa Junnun kevät 2012. Talvikartta ja aiemmat kartat aukeavat täältä.

Merin talvi loppui 5.3., jonka jälkeen Meri lähti kohti pohjoista. Viikon (12.3.) kuluttua se kääntyi Kokkolan ulkosaaristossa takaisin etelään ja saapui 23.3. Merenkurkkuun.

Ivarin talvi loppui 20.3. ja kevätmuutto alkoi 21.3. Ivar oli 29.3. Isojoen, Karijoen ja Kauhajoen raja-alueella.

Viimeinen piste Tuulin talvikartalla on 7.3., jonka jälkeen paikannukset on sijoitettu kevätkartalle. Tuuli saapui Raippaluotoon 27.3., mutta jatkoi sitten pohjoiseen ja oli 30.3. Pietarsaaren saaristossa.

Eetun talvi loppui 14.3., jonka jälkeen se palasi Ahvenanmaalta mantereelle. Sen jälkeen Eetun kiertelyä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, lähinnä Turun ja Kiukaisten välisellä alueella on seurattu kevätkartalla.

Tätä osastoa päivitetään silloin, kun jotain mielenkiintoista tai poikkeavaa ilmenee. Tuorein tieto lintujen liikkeistä on nähtävissä viereisten karttalinkkien kautta.

26.3.2012

Viimeisimmässä tietopaketissa tulleiden paikannusten mukaan Junnu oli 23.3. Sundsvallin saaristossa. Näköhavaintojen mukaan Junnu oli 25.3. saapunut Uumajan alueella, mikä varmistunee myös satelliittihavaintojen perusteella, kun seuraava Argoksen tietopaketti avataan.

Meri on 23.3. jälkeen kierrellyt Björköbyssä ja Raippaluodossa.

Ivar siirtyi 21.3. sisämaahan ja on oleskellut Turun pohjoispuolella.

Tuuli on jatkanut matkaansa Etelä-Pohjanmaalle; 24.3. paikannukset tulivat Jurvasta.

Hilkka palasi jo 18.3. Raaseporiin, jossa se on kierrellyt laajalti niin saaristossa kuin sisämaassa.

Eetu on partioinut sisämaassa, lähinnä Uudenkaupungin ja Rauman itäpuolella.

Cilla palasi 20.3. aamulla Tukholman saaristosta Föglöhön ja koukkasi sieltä Kökarin eteläpuolitse Jurmon eteläisille vesille, josta satelliitti löysi sen 23.3.

Johannes on vaihteeksi oleskellut enemmän sisämaassa; 24.3. se oli Leborkin länsipuolella, noin 70 km Gdanskista länsiluoteeseen.

18.3.2012

Junnu lähti 13.3. Hallstavikin alueelta ensin lounaaseen ja sitten kohti Uppsalaa, jonka jälkeen se jatkoi sisämaan yllä kohti pohjoista. Satelliitti tavoitti Junnun 18.3. Söderhamnin kunnasta, noin 50 km Gävlestä pohjoiskoilliseen.

Meri lensi 11.3. sisämaan kautta Kokkolan pohjoispuoliseen saaristoon, josta se palasi saaristoa seuraten 16.3. mennessä Uudenkaarlepyyn ulkosaaristoon.

Ivar oli 17.3. Brändössä, Ahvenanmaan itäisimmässä kunnassa.

Tuuli jatkoi 9.3. Naantalin lähistöltä sisämaahan ja kiersi Loimaan ja Vampulan kautta Köyliönjärven itäpuolelle, jossa se yöpyi 16.3.

Varhaisaamun paikannuksista päätellen Hilkka vietti 15. ja 16.3. välisen yön sisämaassa, Vihdin Ojakkalassa.

Eetu siirtyi 15.3. Ahvenanmaalta Uudenkaupungin saaristoon.

Cilla on jatkanut oleskeluaan Tukholman saariston uloimmilla luodoilla, Svenska Högarna –majakan lähistöllä.

Johannes on viettänyt viime päivät kapean kannaksen Itämerestä erottaman Bukowo-järven länsipäässä eli talvehtimisalueensa läntisimmässä kolkassa.

11.3.2012

Iltapäivällä 6.3. Junnu saapui Mälarenille ja jo seuraavana iltana Ahvenanmeren äärelle. Sen jälkeen Junnu on kierrellyt Halstavikin ja Östhammarin välisellä alueella.

Meri lähti 6.3. määrätietoisesti kohti pohjoista. Seuraavana päivänä kello 15 paikallista aikaa se ylitti Vaasan 382 m korkeudella ja on sen jälkeen partioinut Mustasaaren ja Vöyrin alueella.

Ivar on palannut Ahvenanmaan keskiosiin.

Tuuli oli 9.3.alle viiden kilometrin päässä Naantalin keskustasta.

Hilkka on jatkanut sukkulointiaan etelärannikolla: 9.3. se oli jälleen Tammisaaren saaristossa.

Eetu on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla.

Yli kuukauden tauon jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittivat, että Cilla oli siirtynyt Tukholman saaristoon.

Johannes on pysytellyt edelleen Puolan rannikolla.

6.3.2012

Junnu jatkoi karkauspäivänä Vänernin rantaa Säfflen tuntumaan ja sieltä jo seuraavana päivänä Karlstadin edustalle. Sen jälkeen matka jatkui määrätietoisesti kohti itää ja 3.3. satelliitti tavoitti Junnun Örebron ja Södermanlandin läänin rajalta, vain 115 km päästä Tukholmasta.

Jakson viimeisimmät paikannukset (4.3.) Ivarista ovat tulleet Vårdöstä.

Tuuli on lähtenyt palaamaan kohti itää ja kierrellyt Kumlingen vesillä.

Jakson viimeisin paikannus (4.3.) Eetusta saatiin Föglöstä.

Cillasta ei vieläkään ole saatu 2.2. tulleiden kolmen GPS-paikannuksen jälkeen uusia 5.12.2011 asetetut kriteerit täyttäviä paikannuksia. Lintu ja lähetin ovat kuitenkin edelleen hengissä.

28.2.2012

Junnu lähti 20.2. rannikon suuntaisesti kohti pohjoista, kääntyi Hamburgsundin jälkeen sisämaahan ja saapui illaksi Södra Kornsjön kaakkoispuolelle. Sieltä matka jatkui 22.–232. tuttuakin tutumman Brålandan kautta Vänernin rannalle.

Merin lähettimen GPS-laite heräsi täsmälleen neljän kuukauden talviunen jälkeen! Puolenpäivän aikaan 21.2. saatiin vihdoin kolme GPS-paikannusta, jotka osoittivat Merin olevan sisämaassa, Säkylän Pyhäjärven länsipuolella vain muutaman kilometrin päässä Koskeljärvestä.

Ivar on jatkanut kiertelyään Föglössä ja Lemlandissa.

Myös Tuulin GPS-paikannukset ovat onnistuneet 21.2. alkaen! Sitä edelliset GPS-paikannukset saatiin 26.10.2011, joten Tuulin kohdalla talvinen uutispimennys oli melkein neljä kuukautta, vain muutamaa päivää lyhyempi kuin Merin. Tuuli on viime päivät oleskellut Vårdössä.

Hilkka jatkoi Pirttisaaren vesiltä suoraan Porvooseen, jossa se on viihtynyt Kråkön, Emäsalon pohjoispään ja Vessön pohjoispään välisellä alueella.

Myös Eetun lähettimen aurinkopaneeli on voittanut pimeyden mahdin: ensimmäiset GPS-paikannukset 2.12.2011 jälkeen saatiin puoliltapäivin 20.2.! Niiden mukaan Eetu on jatkanut talvehtimistaan Ahvenanmaalla; viimeisimmät paikannukset ovat tulleet 26.2. Getasta ja 27.2. Finbystä ja Vårdöstä.

Cillasta ei ole saatu 2.2. tulleiden kolmen GPS-paikannuksen jälkeen uusia 5.12.2011 asetetut kriteerit täyttäviä paikannuksia.

Johannes teki sisämaan kautta kiertomatkan aivan Gdanskin lähistölle, josta palasi alkuperäiselle tukialueelleen Slupskin pohjoispuolella.

20.2.2012

Junnu on jatkanut kiertelyään Lysekilin pohjoispuolella olevien vuonojen rannoilla.

Ivarista saatiin 16.2. ensimmäiset GPS-paikannukset 1.11.2011 eli kolmen ja puolen kuukauden jälkeen! Satelliitti löysi Ivarin 16.2. Föglöstä ja 17.2. Järsön eteläpuolelta Lemlandista.

Hilkka lähti 11.2. takaisin kohti itää. Ensin se koukkasi kaakkoon Hangon läntiselle selälle Morgonlandetin pohjoispuolelle ja jatkoi sitten koilliseen Bromarvin saaristoon ja edelleen 15.2. Hankoniemen yli Henriksbergin kohdalta saaristoon yöpymään. Sen jälkeen Hilkka matkasi Hättön luonnonsuojelualueelle ja yöpyi Harunin saarella 16.2. Tähän asti jaksolla tulleet paikannukset olivat GPS-paikannuksia. Sen sijaan 18.2. saatiin vain useita tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannuksia, joiden mukaan Hilkka oli Helsingin itäpuolella Pirttisaaren vesillä Sipoon saaristossa.

Johannes on jatkanut partiointiaan Puolan rannikolla.

Aava istui 12.2. kello 13 paikallista aikaa tarkkailemassa Stora Båtskärin pohjoisimman tuuliturbiinin toimintaa vain muutaman kymmenen metrin päästä! Tämän jälkeen Aava aloitti paluun kohti itää ja pohjoista: 13.2. se oli Lumparlandissa, 14.2. Föglössä, 15.2. Sottungassa, 16.2. Kumlingessa, 17.2. Uudenkaupungin saaristossa ja 19.2. sisämaassa Vehmaalla.

Muista yksilöistä ei jakson aikana saatu 5.12.2011 määritellyt tarkkuuskriteerit täyttäviä paikannuksia.

14.2.2012

Junnusta 7.2. jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittavat, että Junnu on kierrellyt Skagerrakin rannikolla – samoilla alueilla kuin vuotta aiemmin.

Myös Tuuli on vihdoin lähtenyt etelään: 8.2. saatiin tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannus Brändöstä Ahvenanmaalta.

Hilkasta on saatu jälleen GPS-paikannuksia, jotka kertovat, että Hilkka oli 9.2. Hangon saaristossa, josta se jatkoi Hiittisten saariston länsireunalle,

Johanneksesta on tullut runsaasti GPS-paikannuksia. Niiden mukaan Johannes on edelleen Puolan rannikolla, mutta siirtynyt noin 60 km länteen aiemmalta alueeltaan.

6.2.2012

Meristä saatiin vihdoin 2.2. kaksi tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannusta! Niiden mukaan Meri oli siirtynyt Ahvenanmaalle. Kello 10:54 paikannus tuli 6 km suoraan etelään Marianhaminasta ja 11:25 Hammarlandin pohjoisimmasta saaristosta läheltä Getan rajaa.

Myös Ivarista tuli 2.2. tarkkuuskriteerit täyttävä Doppler-paikannus; se osui Brändön pohjoisimmille vesille.

Cillastakin saatiin 2.2. ensimmäiset tiedot 11.12. jälkeen! Puolenpäivän jälkeen tullet kolme GPS-paikannusta kertoivat Cillan olleen lennossa Kumligen pääsaaren yllä.

Johanneksesta on edelleen tullut useita GPS-paikannuksia Puolan rannikolta.

30.1.2012

Johanneksesta alettiin saada 25.1. tasan kuukauden tauon jälkeen GPS-paikannuksia. Johannes on oleskellut koko talven varsin suppealla alueella Puolan rannikolla; kauimmaiset paikannukset ovat tulleet noin 20 km päästä rantaviivasta.

Myös Ahvenanmaalla oleskelevan Aavan GPS-lähetin on jatkanut 19.1. uudelleen alkanutta toimintaansa.

Hilkasta saatiin vain yksi tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannus. Se tuli 28.1. Sipoonselältä, Helsingin itäpuolelta.

Tuulista saatiin kuluvan vuoden toinen Doppler-paikannus (tarkkuus 1). Sen mukaan Tuuli oli 24.1. edelleen Bergön saaristossa.

Valitettavasti muista yksilöistä ei ole saatu uusia GPS-paikannuksia tai 5.12.2011 määritellyn tarkkuuskriteerin täyttäviä Doppler-paikannuksia.

24.1.2012

Tällä kertaa ainoastaan Aavasta on saatu GPS-paikannuksia. Ne paljastavat, että Aava on oleskellut 19.1. lähtien Ahvenanmaalla, lähinnä Lumparlandin ja Vårdön alueella. Muista yksilöistä ei ole mitään uutta mainittavaa.

16.1.2012

Junnu kääntyi Hallandista kohti pohjoiskoillista ja palasi 13.1. tutulle talvehtimisalueelleen Vänernin länsipuolella, jonne se saapui ensimmäisen kerran 22.12.2009 ja uudelleen seuraavana talvena 25.12.2010. Muista yksilöistä ei jakson aikana ole saatu ainoatakaan GPS-paikannusta. Aiemmin määritellyt tarkkuuskriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia saatiin neljästä yksilöstä. Hilkka lähti vuodenvaihteen jälkeen kohti länttä ja oli 16.1. Porkkalan länsipuolella. Aava siirtyi Naantalin saaristoon Velkualle, mikä osoitti, että edellisen tietopaketin sisältämä huolenaihe johtui laitteen toimintahäiriöstä. Tuulista saatiin ensimmäinen elonmerkki marraskuun 28. päivän jälkeen: satelliitti tavoitti sen Bergöstä. Ivar oli siirtynyt 30 kilometriä itään edellisestä paikannuksesta.

9.1.2012

Junnun GPS-lähetin on herännyt henkiin lähes kahden kuukauden tauon jälkeen! Uuden vuoden päivänä satelliitti löysi Junnun Hallannista Gisselstadin lähistöltä ja 6.1. se oli enää kuuden kilometrin päässä Kattegatin rannikosta, 50 km edellisten talvien eteläisimmästä paikannuksesta etelään. Tähän asti varsin hyvin toiminut Johanneksen GPS-lähetin ei ole jouluaaton jälkeen onnistunut paikannuksissa, mutta 28.12. ja 9.1. tulleet riittävän tarkat Doppler-paikannukset osoittavat, että Johannes on edelleen samalla alueella Puolan rannikolla. Muista yksilöistä ei ole saatu kelvollisia uusia paikannuksia. Aavasta saatu viimeisin viesti on hieman huolestuttava, mutta kyse voi olla vain laitteen tilapäisestä toimintahäiriöstä.

29.12.2011

19.12.2011

Ei juuri mitään uutta kerrottavaa. Ainoastaan Johanneksesta on tullut uusia GPS-paikannuksia Puolan rannikolta. Lisäksi vain Hilkasta ja Aavasta on saatu edes 5.12. määritellyn tarkkuustason Argos-paikannuksia.

12.12.2011

Puolan rannikolla viihtyvän Johanneksen lisäksi myös Loviisan alueella kiertelevästä Hilkasta on jälleen saatu GPS-paikannuksia. Junnusta, Meristä ja Eetusta ei ole 5.12. jälkeen saatu edes yhtään tuolloin mainitut tarkkuuskriteerit täyttävää Doppler-paikannusta. Ei muuta kerrottavaa.

5.12.2011

Koska enää ainoastaan Puolan rannikolla oleskelevasta Johanneksesta on saatu tarkkoja GPS-paikannuksia, karttoja on nyt täydennetty Argoksen ilmoittamien tarkkuusluokkien 3, 2 ja 1 Doppler-paikannuksilla, joita saadaan kolmen vuorokauden välein. Mikäli kolmen vuorokauden jakson paikannukset on saatu osapuilleen samalta alueelta, niistä on kartalle piirretty vain yksi, tarkkuusluokaltaan paras. Doppler-paikannuksen erottaa kartalla GPS-paikannuksesta siitä, että paikannuspisteen klikkauksen jälkeen aukeavassa GPS-paikannuksen tietokuplassa annetaan tieto nopeudesta, suunnasta ja korkeudesta, mutta Doppler-paikannuksen kuplassa ei.

Junnu on 4.12. tulleen Doppler-paikannuksen mukaan siirtynyt Uumajan alueelta Gävlen lähistölle.

Meristä ei ole saatu yhtään GPS-paikannusta marraskuun alun jälkeen ja vain yksi edellä mainitun tarkkuuskriteerin täyttävä Doppler-paikannus. Sen mukaan Meri oli 14.11. Laitilassa.

Myöskään Tuulista ei ole saatu marraskuun alun jälkeen ainoatakaan GPS-paikannusta ja vain kaksi tarkkuuskriteerin täyttävää Doppler-paikannusta. Niistä viimeisin osoitti, että Tuuli oli 28.11. Uudenkaarlepyyn saaristossa.

Ivar on kahden 4.12. saadun Doppler-paikannuksen mukaan palannut Korsnäsiin.

Hilkasta saatiin viimeisimmät GPS-paikannukset 26.11. Sen jälkeen tulleet Doppler-paikannukset osoittavat, että Hilkka on edelleen kierrellyt Loviisan ja Pyhtään alueella.

Eetu on Doppler-paikannusten mukaan laajentanut aluettaan Ahvenanmaalla ja käynyt muun muassa Eckerössä ja Getassa.

Cilla oli 29.11. saadun tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannuksen mukaan Barösundissa Inkoon saaristossa.

Aava on Doppler-paikannusten mukaan käväissyt Laitilan puolella, mutta palannut Uudenkaupungin alueelle.

29.11.2011

Edellisen päivityksen jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittavat, että Aava kierteli Uudenkaupungin eteläpuolella 21.–22.11., Hilkka viihtyi edelleen Ahvenkosken ympäristössä ja Johannes Puolan rannikolla. Muiden satelliittimerikotkien lähettimet eivät ole tuottaneet uusia GPS-paikannuksia. Myöskään Doppler-paikannukset eivät anna aihetta muihin kommentteihin.

21.11.2011

Kuten aiempina talvina on havaittu, aurinkopaneelilla toimivat lähettimet eivät yleensä saa pohjoisilla leveysasteilla talvikuukausien aikana riittävästi valoa GPS-paikannusten tekemiseen. Sen sijaan paljon epätarkemmat perinteiset Argosin Doppler-paikannukset onnistuvat aika ajoin. Oheisille kartoille on kelpuutettu vain GPS-paikannukset. Koska esimerkiksi Meristä ja Tuulista ei ole lokakuun lopun jälkeen saatu lainkaan GPS-paikannuksia, vastaavat kartat ovat toistaiseksi tyhjät. Päivitysteksteissä kuitenkin kerrotaan, mistä viimeisimmät Doppler-paikannukset on saatu.

Viimeisimmät Doppler-paikannukset Ivarista ovat tulleet Närpiön pohjoisrajalta.

Cilla palasi 10.11. Kemiönsaaren alueelle, jatkoi sieltä 15.11. Hangon eteläpuolelle Russarön linnakesaaren vesille ja edelleen 17.11. Snappertunan saaristoon.

Aava on matkannut rannikkoa pitkin kohti etelää: 19.11. satelliitti tavoitti Aavan Pyhämaan saaristosta.

15.11.2011

Junnu on jatkanut oleskeluaan Ruotsissa Uumajan alueella.

Meristä ei marraskuun aikana ole toistaiseksi saatu lainkaan GPS-paikannuksia, mutta epätarkka Argos Doppler-paikannus viittasi siihen, että Meri oli 11.11. saapunut Laitilaan.

Ivarista on saatu viimeisimmät GPS-paikannukset 1.11., jolloin se oli edelleen Merenkurkussa Bergön saaristossa.

Tuulista ei ole saatu marraskuun aikana GPS-paikannuksia. Epätarkat Argos Doppler-paikannukset viittaavat siihen, että Tuuli oli 1.11. ja 13.11. edelleen Pietarsaaren/Luodon saaristossa.

Hilkasta on edelleen tullut paljon paikannuksia Loviisan ja Pyhtään saaristosta.

Johanneksesta saatiin viimeisin paikannus kotipiiristä 13.10. paikallista aikaa kello 11, jolloin Johannes oli vielä Sottungan ja Kökarin rajavesillä. Samana päivänä illansuussa keskeltä Itämerta tulleet paikannukset viittasivat siihen, että Johannes oli lähtenyt muuttamaan lähes viivasuoraan kohti etelälounasta. Seuraavan iltapäivän paikannukset tulivat Puolasta, vain 6 km luoteeseen Gdanskin kaupungista. Täältä Johannes jatkoi ensin länsilounaaseen, mutta suuntasi sitten Slupskin kaupungin ohi Itämeren rannikolle, jossa se on toistaiseksi viihtynyt.

Vielä 17.10. illalla Cilla oli kotipiirissään. Seuraava paikannus saatiin 40 km päästä 19.10. aamulla, jolloin se oli Nauvon ja Rymättylän (Länsi-Turunmaan ja Naantalin) rajalla. Päivää myöhemmin satelliitti löysi Cillan Taivassalosta, josta se palasi Nauvon ja Hiittisten vesien kautta kotipiiriinsä, josta se lähti pistäytymään 5.11. Houtskarissa..

Eetu oli illalla 13.10. kotipiirissään, mutta aamulla kello 9 paikallista aikaa se jo lensi Ahvenanmaan pohjoisilla vesillä Brändön ja Kumlingen rajalla. Tämän jälkeen Eetu on kierrellyt Ahvenanmaalla lähinnä Saltvikin ja Sundin alueella.

Mantereelle siirryttyään Aava kierteli ensin pari viikkoa Mustasaaren ja Vöyrin saaristossa, mutta jatkoi sitten 21.10. kohti pohjoista aina Pedersöreen saakka, jonka jälkeen suuntasi 27.10, takaisin kohti etelää. Aava palasi Raippaluotoon 6.11., mutta suuntasi jo seuraavana päivänä takaisin mantereelle. Oleskeltuaan muutaman päivän Mustasaaren rannoilla Aava jatkoi 12.11. Korsnäsiin.