Luonnontieteellinen keskusmuseo
Olet täällä: Etusivu > Tutkimus ja kokoelmat > Eläinmuseo > Selkärankaiset > Rengastustoimisto > Merikotkat > Uutisia
UutisiaSatelliittilähettimillä varustettujen merikotkien liikkumista ryhdyttiin syksystä 2011 alkaen seuraamaan tällä uutissivustolla, jota pyritään päivittämään ainakin silloin, kun jotakin mielenkiintoista tapahtuu. Tuorein tieto lintujen paikannuksista on nähtävissä tekstin viereisten karttalinkkien kautta. Jotta kartat säilyisivät lukukelpoisina, paikannukset on pilkottu eri vuosia ja vuodenaikoja kuvaaville kartoille. Tavoitteena on erottaa neljä jaksoa: pesimisaika, syysmuutto, talvi ja kevätmuutto, mutta esimerkiksi syksyn 2011 ja talven 2011/2012 paikannukset pidettiin samalla kartalla. Koska merikotka on osittaismuuttaja, jako vuodenaikoihin on toisinaan keinotekoinen. Lisäksi eri yksilöt liikkuvat hyvin eri rytmissä: samana päivänä jokin yksilö saattaa olla vielä talvehtimispaikallaan, toinen kevätmuutolla ja kolmas jo takaisin pesimisalueella eli viettämässä ”kesää”. Tekstin vieressä olevan linkin kautta avautuu kyseisen yksilön tuoreinta vuodenaikaa kuvaava kartta. Aiempien jaksojen kartat ja myös vuosien 2009 ja 2010 yksilöiden historiat ennen syksyä 2011 löytyvät täältä. Vuonna 2011 seurantaan tulleiden yksilöiden taustatietoa ja kotipiirejä pääsee katsomaan täältä. Lihavoidut päivämäärät kertovat, koska niiden alla olevat tekstit on kirjoitettu ja koska vastaavat kartat päivitetty. Kartat aukeavat oikean sivupalkin linkeistä. Yksilön nimeä klikkaamalla aukeaa kartta. Nimen alla olevaa kuvaketta klikkaamalla saa paikannukset näkymään Google Earthissa. 9.5.2013Junnu teki 28.4.–4.5. sisämaan kierroksen Lappajärvelle, josta jatkoi Kaustisten ja Kannuksen kautta Kalajoelle ja sieltä takaisin Merenkurkkuun. Tällainen poukkoilu osoittaa, että Junnu ei ole vielä asettunut aloilleen, vaikka onkin kohta jo neljän vuoden ikäinen (5kv). Tuuli pyyhälsi 25.–26.4. Kittilästä Perämeren pohjukkaan Tornion ja Luulajan saaristoon, mutta lähti 3.5. takaisin kohti pohjoista ja on oleskellut viime päivät Suomen rajan ja Kiirunan välisellä alueella. Cilla lähti 4.5. hyvin määrätietoisesti kohti koillista ja saapui 7.5. Vienanmeren länsirannalle aivan Solovetskin saaren kohdalle. Muista yksilöistä ei ole mitään mainittavaa.26.4.2013Tuuli lähti 20.4. iltapäivällä kohti koillista ja yöpyi Kruunupyyn ja Ullavan rajalla. Sen jälkeen matka jatkui kohti pohjoista määrätietoisesti. Lapin läänin raja ylittyi 22.4. iltapäivällä ja yöpaikka löytyi Sodankylän etelärajalta. Seuraavana iltana satelliitti löysi Tuulin Sodankylän ja Kittilän rajalta. Muista yksilöistä ei saatu uutiskynnyksen ylittäviä havaintoja.22.4.2013Merikotkien seuranta jatkuu tiiviisti, päivitykset tehdään kartoille, mutta kommentteja ei jatkossa yleensä kirjoiteta, mikäli kotkat liikkuvat odotettavissa olevaan tapaan pitkin rannikkoa ja käyvät välillä hieman sisämaassakin. Periaatteessa vasta, jos esimerkiksi jokin yksilö lähtee jälleen Lappiin, uutiskynnys ylittyy. Muilta osin kotkien seuranta jätetään lukijan oman karttapisteiden tutkimisen varaan. Tällä kertaa kerrotaan vielä seuraavat vaatimattomat uutiset. Meri on jatkanut Merenkurkusta pohjoiseen Pietarsaaren ja Luodon saaristoon. Ivar on palannut Merenkurkkuun. Eetu on palannut Manner-Suomeen.15.4.2013Junnu jatkoi verkalleen rannikkoa seuraten pohjoiseen ja saapui Merenkurkkuun 9.4. Koska Meri lähti vihdoin 10.4. ”lopullisesti” Ahvenanmaalta kohti pohjoista, sen paikannusten osalta siirryttiin 10.4. ”Kevät 2013” -kartalle. Yön Meri vietti Kiukaisten keskustan tuntumassa ja jatkoi 11.4. saman tien Merenkurkkuun, Korsnäsin saaristoon. Ivar jatkoi Porin saaristosta rannikkoa pitkin kohti etelää ja saapui 10.4. Velkuan saaristoon. Tuuli on kierrellyt laajalti Merenkurkussa ja pistäytyi muun muassa 9.–10.4. Ruotsin puolella, Holmössä. Hilkka on kierrellyt laajalti läntisen Uudenmaan saaristossa. Eetu on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla. Cilla palasi 10.4. takaisin Jurmon länsipuolelle. Johannes suuntasi 9.4. länteen ja on oleskellut rannikolla Koszalinin pohjoispuolella.8.4.2013Junnu pysähtyi 3.4. iltapäivällä Norrtäljen itäpuolelle, jossa vietti yön. Aamupäivällä 4.4. Junnu jatkoi kohti koillista ripeästi, puolenpäivän jälkeen se ylitti Ahvenanmaan ja ehti illaksi Uudenkaupungin saariston jäälakeudelle. Seuraavana iltana (5.4.) yöpaikka löytyi Merikarvian ja Siikaisten rajalta ja 6.4. Kristiinankaupungin saariston edustalta. Meri saapui Ahvenanmaalle 3.4. illansuussa. Seuraavana päivänä Meri teki lenkin Koillis-Ahvenanmaalle, mutta palasi 5.4. Getan kirkonkylän eteläpuolelle. Vielä 5.4. illalla Ivar oli Merenkurkussa, mutta 6.4. iltapäivällä se oli matkalla kohti etelää ja saapui illaksi Porin saaristoon. Tuuli on kierrellyt Merenkurkun jääkentillä. Hilkka on kierrellyt laajalti Raaseporin saaristossa. Eetu on jatkanut oleskeluaan Getassa. Cilla käväisi 3.-4.4. Porkkalan saaristossa, mutta oli 6.4. Taalintehtaan eteläpuolen saaristossa. Johannes on edelleen Puolassa.4.4.2013Useimpien yksilöiden osalta paikannukset esitetään jatkossa kevätkartoilla. Joissakin tapauksissa (Junnu, Tuuli, Ivar ja Cilla) siirtopäivä perustuu luontevasti kevätmuuton alkuun eli lähtöön talvehtimisalueelta. Muutama yksilön (Hilkka ja Eetu), jotka ovat pysytelleet koko talven lähtöalueensa tuntumassa, osalta on tehty ”hallinnollinen” päätös, että kevät alkoi aprillipäivänä. Kahden yksilön (Meri ja Johannes) kevätmuuton alkua vielä odotellaan ja paikannukset esitetään talvikartoilla. Kaikkia aiempien vuodenaikojen karttoja pääsee katsomaan täältä. Junnu lähti Vänernin länsirannalta puolenpäivän aikaan 28.3. kohti koillista ja ehti yöksi Karlstadin koillispuolelle. Seuraavana päivänä matka jatkui samaan yleissuuntaan ja päättyi yöksi Fagerstan lounaispuolelle. Sen jälkeen Junnu käänsi kurssin yllättäen suoraan etelään ja saapui 30.3. iltapäivällä Hjälmaren-järvelle, josta matka jatkui vasta 2.4. Itämeren äärelle Nyköpingin ja Nynäshamnin saaristoon. Puolenpäivän aikaan 3.4. Junnu lensi Tukholman eteläpuolella 793 m korkeudessa 54 km/h nopeudella kohti koillista. Meri jatkoi levotonta kiertelyään Östhammarin länsipuolella. Esimerkiksi 2.4. kello 12 ja 18 välisenä aikana (paikallista kesäaikaa) Meri oli lennossa jokaisen seitsemän täysitunneittain tapahtuneen satelliittipaikannuksen aikana! Seuraavana päivänä Meri lähti ylittämään Ahvenanmerta. Mahdollisesti paluu Merenkurkkuun on alkamassa? Ivar lähti 31.3. kello 9 jälkeen (paikallista normaaliaikaa) Varsinais-Suomesta määrätietoisesti kohti pohjoista. Yöksi se pysähtyi Kristiinankaupungin saaristoon ja jatkoi aprillipäivän aikana Raippaluotoon ja Björköbyhyn saakka, jonne se jäi yöksi. Mainittakoon, että Suomen merikotkatutkimuksen uranuurtaja Juhani Koivusaari tunnisti Ivarin värirenkaistaan Björkössä heti 1.4. ennen kuin satelliittipaikannuksesta oli mitään tietoa. Paluunsa jälkeen Ivar on kierrellyt tutuilla alueillaan Merenkurkussa. Kuten jo aiemmin on kerrottu, Tuuli lähti jo 15.3. kohti pohjoista ja saapui 17.3. Merenkurkkuun. Kevätmuuton paikannukset siirrettiin vasta nyt asianomaiselle karttapohjalle. Tuuli siirtyi 31.3. Bergön saaristoon, jossa se on kierrellyt niin saarissa kuin jäälakeudella. Hilkka suuntasi 27.3. sisäsaaristoon ja päätyi Hiittisten, Bromarvin, Hangon ja Tammisaaren kautta kierreltyään 31.3. Särkisalon eteläpuolen vesille. Aprillipäivän Hilkka vietti Petun länsipuolella olevalla Ulkoluodon saarella, josta se jatkoi seuraavana päivänä Gullön eteläosaan. (Katso myös Cilla!) Eetu palasi 30.3. takaisin Ahvenanmaalle. Aprillipäivän se vietti Getassa. Cilla lähti 28.3. puolenpäivän jälkeen Tukholman ulkosaaristosta takaisin Suomeen. Kello 14 paikallista normaaliaikaa se lensi Föglön kirkonkylän ohi ja jatkoi sieltä Sottungan ja Kökarin rajavesille, josta se suuntasi 30.3 Jurmon länsipuolen vesille. Vietettyään aprillipäivän Jurmon vesillä Cilla lähti 2.4. kohti itää, ohitti Bengtskärin kello 12 paikallista kesäaikaa ja saapui iltapäivällä Gullön eteläosaan. Satelliittipaikannuksen mukaan Cilla ja Hilkka istuivat 2.4. kello 15 paikallista kesäaikaa vain 190 metrin päässä toisistaan! Johannes on edelleen jatkanut partiointiaan Puolan rannikolla.28.3.2013Junnu palasi 24.3. Vänernin länsirannan tuntumaan. Meri seikkaili 26.3. Gävlen edustalla jopa yli 30 km päässä uloimmista saarista. Tuuli on kierrellyt 25.3. alkaen Luodon saaristossa. Hilkka palasi jo 21.3. Saaristomerelle, Jurmon ja Vänön väliselle vesialueelle. Eetun paikannukset ovat tulleet 25.3. lähtien Uudenkaupungin eteläpuolelta. Cilla on viihtynyt 22.3. alkaen Tukholman saariston itäisimmillä luodoilla, joiden nimet ovat Skarv ja Svenska Stenarna. Ivar on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla ja Johannes Puolan rannikolla.22.3.2013Junnu on poukkoillut laajalti Ruotsin länsirannikon ja Vänernin välisellä alueella; 18.3. paikannukset tulivat rannikolta noin 40 km Göteborgista pohjoisluoteeseen. Meri lähti 16.3. kohti Saaristomerta, josta se kääntyi Kökariin ja jatkoi Ruotsiin, Uppsalan koillispuolen saaristoon, jonne se saapui 18.3. Tuuli lähti 15.3. kohti pohjoista ja palasi 17.3. Merenkurkkuun. Hilkka jatkoi kiertelyään kohti länttä ja saapui 19.3. Kökariin. Myös Cilla suuntasi länteen ja saapui 18.3. Ruotsiin, Norrtäljen saaristoon. Muut yksilöt ovat pysytelleet suurin piirtein entisillä alueillaan.15.3.2013Tehtyään 6.3. kierroksen sisämaahan Junnu lähti 7.3. määrätietoisesti rannikkoa seuraten kohti pohjoista ja saapui Norjan puolelle Oslovuonon suun itäpuolen saaristoon. Junnu teki 9.–12.3. kierroksen kokonaan uusilla alueilla Norjan etelärannikolla, jonka jälkeen palasi jälleen Lysekilin lähistölle. Meri palasi 10.3. Ahvenanmaalle, josta jatkoi 12.3. mantereelle Yläneelle ja Mynämäelle. Ivar on edelleen viihtynyt Ahvenanmaalla ja oli 13.3. Bomarsundin linnakkeen tuntumassa. Myös Tuulista on nyt saatu tehokkaasti GPS-paikannuksia, jotka kertovat Tuulin jatkaneen kiertelyään Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa. Hilkka on oleskellut Tammisaaren lounaispuolen vesillä. Eetu palasi 8.3. Varsinais-Suomesta Ahvenanmaalle. Cilla lähti 9.3. Hangosta länteen ja asettui Jurmon vesille. Johannes palasi 4.3. tutuille alueilleen Gmina Wickon lähistöllä.5.3.2013Junnu palasi 3.3. rannikolle Hamburgsundin lähistölle. Meri on viihtynyt viime päivät Östhammarin pohjoispuolella. Ivar on jatkanut kiertelyään Maarianhaminan pohjoispuolella. Tuulista on vihdoinkin 25.2. alkaen – kolmen ja puolen kuukauden tauon jälkeen – saatu jälleen GPS-paikannuksia! Niiden mukaan Tuuli oli 25.2. Uudenkaupungin lähistöllä, josta jatkoi kohti itää ja on kierrellyt 28.2. alkaen Oripään kunnan alueella. Hilkka palasi 25.2. rannikolle ja on kierrellyt Raaseporin ja Hangon saaristossa. Eetu on jatkanut oleskeluaan Varsinais-Suomessa. Cilla jatkoi Helsingin edustalta länteen ja oli 26.–27.2. Porkkalan ulkosaaristossa, 1.–3.3. Bromarvin kirkonkylän länsipuolella ja puoliltapäivin 3.3. Nauvon lähistöllä. Viimeisimmät paikannukset Johanneksesta tulivat hieman lännempää kuin aiemmin kuluneena talvena.25.2.2013Vihdoinkin vahvat kevään merkit ovat nähtävissä: kaikista muista satelliittikotkista paitsi Tuulista saatiin GPS-paikannuksia! Junnu lähti 19.2. rannikolta kohti sisämaata ja tuli illaksi Stora Hästefjordin pohjoispäähän Vänersborgin luoteispuolelle. Sen jälkeen Junnu on kierrellyt Vänernin länsipuolella tutulla Vänersborgin ja Mellerudin välisellä alueella. Meristä saatiin 24.2. kolmen kuukauden ja 12 vuorokauden pituisen tauon jälkeen ensimmäiset neljä GPS-paikannusta, jotka osoittivat, että Meri oli edelleen Ruotsissa Halstavikin ja Östhammarin alueella. Ivarista on 21.2. lähtien tullut GPS-paikannuksia Ahvenanmaalta – kolmen kuukauden ja kolmen viikon tauon jälkeen! Tuulista ei vieläkään saatu GPS-paikannuksia eikä edes uusia tarkkuusluokan ”1–3” Doppler-paikannuksia. Hilkasta on jälleen 19.2. alkaen saatu runsaasti GPS-havaintoja laajalta alueelta Lohjanjärven länsipuolelta. Eetusta tuli 22.2. tasan kuukauden tauon jälkeen GPS-havaintoja, jotka osoittivat, että Eetu oli palannut Varsinais-Suomeen Laitilan ja Mynämäen raja-alueelle. Cillasta saatiin normaalilla tavalla GPS-havaintoja 22.9.2012 saakka. Sen jälkeen tiedot Cillan liikkumisesta perustuivat vain yhteen 1.10. tulleeseen tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannukseen, yhteen 28.10. saatuun GPS-havaintoon ja joukkoon epätarkkoja Doppler-paikannuksia! Vihdoin 20.2.2013 Cillan lähetin heräsi normaaliin toimintaan. GPS-havainnot, joita on saatu 20.–25.2. runsaasti, osoittavat, että Cilla lähti Porkkalan saaristosta länteen Tammisaaren saaristoon, kääntyi sitten takaisin itään ja koukkasi sisämaan kautta Espoon saaristoon, josta jatkoi Porvoon Onaksen eteläpuolelle ja palasi sieltä Santahaminan edustalle. Aiemmat epäilykset Cillan menehtymisestä voidaan viimeistään nyt unohtaa! Myös Johanneksesta saatiin 22.2. GPS-paikannuksia. Ne tulivat tutulta alueelta Leban järven alueelta.18.2.2013Edellisen raportin (9.2.) avaus ”lähettimet alkavat herätä talviunesta” oli turhan optimistinen, mutta joitakin mainitsemisen arvoisia paikannuksia toki saatiin. Junnusta saatiin vielä 10.2 kaikki kymmenen ohjelmoitua GPS-paikannusta, muuta sen jälkeen vain 11.2. tarkkuusluokan ”3” ja 17.2. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus Lysekilin–Orustin alueelta. Ivarista rekisteröitiin 11.2. tarkkuusluokan ”3” ja 14.2. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus Ahvenanmaalta Sundin kunnasta. Tuulista tuli 11.2. tarkkuusluokan ”3” Doppler-paikannus Kumlingen ja Seglingen väliseltä vesialueelta. Tätä ennen viimeisin GPS-paikannus saatiin10.11. ja vähintään tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus 7.11.! Hilkasta 15. ja 18.2. tulleet tarkkuusluokan ”2” ja ”1” Doppler-paikannukset kertoivat, että Hilkka oli Raaseporin pohjoisrajalla. Eetu oli tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen 12.2. Houtskarin pohjoispuolen vesillä.9.2.2013Lähettimet alkavat herätä talviunesta. Junnusta saatiin kolmen kuukauden tauon jälkeen 4.–8.2. yhteensä 18 GPS-paikannusta. Ne tulivat Ruotsin länsirannikolta Lysekilin ja Strömstadin väliseltä alueelta. Myös Johanneksesta tuli 6.2. kolme GPS-paikannusta lähes kolmen ja puolen kuukauden tauon jälkeen. Ne osoittivat Johanneksen oleskellen tuolloin Leba-järven ja rantaviivan välisellä kannaksella.3.2.2013Junnu teki 30.1. tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen mukaan partiomatkan aivan Norjan rajalle, mutta palasi sitten takasin Hamburgsundin saaristoon. Hilkasta saatiin jakson ainoat GPS-paikannukset. Ne tulivat edelleen Gullöstä. Muista yksilöistä ei maininnan arvoisia paikannuksia.27.1.2013Junnu oli tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen mukaan 24.1. Skagerrakin vesillä, lähes 15 km päässä Ruotsin mantereesta. Tarkkuusluokan ”2” paikannuksen mukaan Ivar yöpyi 26.–27.1. välisen yön Boxön saarella Saltvikin saaristossa. Hilkasta on saatu 21.–25.1. tarkkoja GPS-paikannuksia päivittäin Tammisaaren lounaispuolelta, lähinnä Gullön saaren länsirannalta. Valo voittaa vähitellen. Myös Eetun lähetin on 84 vuorokauden pituisen tauon jälkeen pystynyt tekemään GPS-paikannuksia, jotka osoittivat Eetun oleskelleen 20.–22.1. Getassa. Muista satelliittimerikotkista ei ole uutta kerrottavaa.22.1.2013Junnusta 18.1. saatu tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus ja 21.1. tullut tarkkuusluokan ”3” paikannus osoittivat, että Junnu oli siirtynyt aiemmilta talvilta tutuksi tulleeseen Lysekilin saaristoon Ruotsin länsirannikolle. Meristä ei ole saatu lainkaan uusia paikannuksia. Ivar oli tarkkuusluokan ”2” paikannuksen mukaan 21.1. Ahvenanmaalla, Kalskärillä Saltvikin saaristossa. Tuuli oli kahden tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan 21.1. Ahvenanmaan keskiosassa. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle. Hilkasta saatiin 20.1. jälleen GPS-paikannuksia! Edelliset olivat tulleet 31.10. eli 81 vuorokautta aikaisemmin! Hilkka yöpyi 20.–21.1. välisen yön Hankoniemellä, alle 2 km päässä Tvärminnen kylän keskustasta. Eetu oli kolmen tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan 19.1. edelleen Ahvenanmaalla. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle, Cilla oli kahden tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan 18.1. Ahvenanmaalla, Kökarin saaristossa. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle. Johannes oli kolmen erittäin epätarkan ”B”-luokan paikannuksen mukaan 18.–21.1. sisämaassa, noin 30 km päässä Puolan rannikosta. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle.14.1.2013Yhdestäkään satelliittimerikotkastamme ei ole saatu GPS-paikannuksia 12.11.2012 jälkeen eli yli kahteen kuukauteen. Suomen sydäntalven pimeys aiheuttaa normaalitalvinakin ongelmia aurinkopaneelilla toimiville lähettimille ja tiettävästi joulukuussa 2012 Suomeen saatiin normaaliin verrattuna poikkeuksellisen vähän auringonvaloa. Joitakin ”1–2” tarkkuusluokan Doppler-paikannuksia on sentään rekisteröity. Junnu on kierrellyt tutulla talvehtimisalueellaan Vänernin länsirannan tuntumassa. Meristä saatiin 13.1. kaksi tarkkuusluokan ”1” paikannusta Ruotsin itärannikolta Hallstavikin ja Östhammarin puolivälistä. Ivar oli 6.1. tarkkuusluokan ”2” paikannuksen mukaan Lemlandissa. Tuulista on saatu sekä 6.1. että 12.1. tarkkuusluokan ”0” paikannus. Jälkimmäisen mukaan Tuuli oli tuolloin Kumlingen pohjoispuolella. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle. Tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan Hilkka oli 26.12. Porvoon ulkosaaristossa. Paikannusta ei ole merkitty kartalle. Eetu oli tarkkuusluokan ”1” paikannuksen mukaan 23.12. Finstromissä, Ahvenanmaan keskiosassa. Cillasta ei ole saatu lainkaan uusia paikannuksia. Johanneksesta saatiin 28.12. tarkkuusluokan ”0” paikannus Leban järven tuntumasta. Paikannusta ei ole merkitty kartalle.17.12.2012Pimeys pitää aurinkopaneelilla toimivat lähettimet mykkinä . Ainoa mainittava paikannus saatiin Johanneksesta, josta vastaanotettiin ensimmäinen elonmerkki 7.11. jälkeen 13.12. puoliltapäivin Puolan rannikolta Leban kaupungin lähistöltä, runsaan 10 km päästä edellisestä paikannuksesta. Paikannus oli tarkkuusluokan ”0” Doppler-paikannus, jota ei ole merkitty kartalle, mutta joka kuitenkin saattaa merkitä sitä, että Johannes ja lähetin ovat edelleen hengissä.11.12.2012Junnusta saatiin pitkän tauon jälkeen 10.12. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus, joka osoitti Junnun palanneen tutulle talvialueelleen Vänernin länsipuolella. Meri on 5.–8.12. saatujen epätarkkojen Doppler-paikannusten mukaan ilmeisesti siirtynyt Ruotsin puolelle Norrtäljen alueelle. Kyseisiä paikannuksia ei ole merkitty kartalle. Ivarista tuli 4.12. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus Ahvenanmaalta, Brändön saaristosta. Tuuli oli 4.12. tulleiden epätarkkojen Doppler-paikannusten, joita ei ole merkitty kartalle, mukaan edelleen Merenkurkun alueella. Hilkka oli 2.12. saadun tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannuksen mukaan Sipoonselällä Tallholmenin lähistöllä. Eetusta on saatu 8.11. jälkeen vain 2.12. tullut kehnoimman tarkkuusluokan Doppler-paikannus, jota ei ole merkitty kartalle. Sen mukaan Eetu oli tuolloin Vårdössä. Cillasta saatiin 4.12. Nauvosta epätarkka Doppler-paikannus, jota ei ole merkitty kartalle. Ehkä Cilla ja sen lähetin sittenkin ovat edelleen hengissä? Johanneksesta ei edelleenkään ole saatu lainkaan signaaleja 7.11. jälkeen. 1.12.2012Yhdestäkään satelliittimerikotkasta ei saatu GPS-paikannuksia. Hilkasta oli tullut 26.11. edellisen päivityksen jälkeen tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannus, joka osoitti Hilkan oleskelleen edelleen Pernajanlahden alueella.26.11.2012Edellisen päivityksen jälkeen satelliittimerikotkista ei ole saatu yhtään GPS- eikä myöskään yhtään tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannusta. Junnusta (25.11.), Meristä (26.11.) ja Tuulista (19.11.) on tullut pari yksittäistä epätarkkaa Doppler-paikannusta, joita ei ole merkitty kartoille.18.11.2012Junnusta ei ole saatu GPS-paikannuksia 7.11. jälkeen. Silloin se oli Gävleborgin läänissä alueella, johon myös 16.11. tulleet tarkkuusluokan 1 ja 2 Doppler-paikannukset osuivat. Meristä saatiin 12.11.parin viikon tauon jälkeen kolme GPS-paikannusta: Ne tulivat Laitilan ja Rauman rajalta parikymmentä kilometriä länteen Säkylän Pyhäjärvestä. Muista merikotkista ei ole lähiaikoina saatu sen paremmin GPS-paikannuksia. kuin riittävän tarkkoja Doppler-paikannuksiakaan. Cillan ja Johanneksen tilanne näyttää huolestuttavalta.12.11.2012Junnusta saatiin 7.11. neljä GPS-paikannusta, jotka paljastivat Junnun olleen tuolloin Ruotsissa, valtatie E4:n länsipuolella suurin piirtein Hudiksvallin ja Söderhamnin puolivälin kohdalla. Viimeisimmät GPS-paikannukset Meristä vastaanotettiin 29.10., jonka jälkeen tiedot Merin liikkumisesta ovat epätarkkojen Doppler-paikannusten varassa. Niitä ei ole toistaiseksi merkitty kartalle. Ivarista ei ole tullut 31.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus osoitti, että ainakin 4.11. Ivar oli vielä Holmöllä. Sen sijaan 10.11. tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus kertoi Ivarin palanneen Suomeen, Bergön saaristoon. Pitkän tauon jälkeen Tuulista tuli jälleen GPS-paikannuksia. Ne osoittivat Tuulin oleskelleen 9.–10.11. Uudenkaarlepyyn Monäsissä. Hilkasta ei ole saatu 30.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Sen sijaan Doppler-paikannuksia on edelleen tullut tietopaketin lähetyksen yhteydessä. Viimeisimmän tarkkuusluokan ”3” paikannuksen mukaan Hilkka oli 8.11. Pernajanlahden länsirannalla. Eetusta ei ole tullut 28.10. jälkeen GPS-paikannuksia; 8.11.saatu tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus osoitti Eetun olleen tuolloin jälleen Vårdössä. Cillasta saatiin viimeisin GPS-paikannus 28.10. ja viimeisimmät epätarkat Doppler-paikannukset 29.10. Mikäli yhtä huono tilanne jatkuu, on yritettävä tehdä etsintäretki Träskön saarelle… Johanneksesta ei marraskuun aikana ole tullut kuin yksi paikannus: 7.11. tarkkuusluokan ”B” paikannus tutulta alueelta Puolasta. 4.11.2012Junnu lähti kohti etelää; 1.11. paikannukset tulivat Ulvön saarelta, joka sijaitsee 100 km Sundsvallista koilliseen. Meristä 29.10 saadut paikannukset kertoivat, että Meri oli siirtynyt Holmöltä sisämaahan. Ivar puolestaan lensi 28.10. Björköstä Ruotsin puolelle Holmölle. Hilkka palasi jo 30.10. Helsingin vesille ja jatkoi sieltä Sipoon ulkosaaristoon. Eetusta saatiin 28.10. jälleen kolme GPS-paikannusta, jotka osoittivat Eetun palanneen Ahvenanmaan mantereelle. Cillasta tuli vihdoin kuukauden ja kuuden vuorokauden jälkeen GPS-paikannus, jonka mukaan Cilla oli 28.10. iltapäivällä Porkkalan niemen edustalla olevan Träskön saaren keskellä. 29.10.2012Junnu on jatkanut kiertelyään Uumajan länsipuolella. Meri on yhä viihtynyt Holmöllä, Ivarin sukkulointi jatkuu: 26.10. se palasi Björköhön. Tuulista ei ole saatu 20.10. jälkeen yhtään GPS-paikannusta, mutta 26.10. tullut tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus kertoi, että Tuuli oli edelleen Pietarsaaren saaristossa. Hilkan paluu länteen jatkui: 25.–26.10. se oli Raaseporin saaristossa ja 27.10. Tvärminnen edustalla. Eetusta ei ole saatu 16.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen mukaan Eetu oli 27.10. Enklingen länsipuolella, Kumlingen ja Vårdön rajavesillä. Cillasta ei ole vieläkään saatu yhtään GPS-paikannusta 22.9. jälkeen. Tarkkuusluokan ”0” Doppler-paikannus viestitti, että 27.10 Cilla olisi ollut keskellä Suomenlahtea matkalla Hangosta kohti Viroa. Paikannusta ei ole merkitty kartalle. Johannes on edelleen Puolan rannikolla melko suppealla alueella, jossa se on oleskellut yhtäjaksoisesti jo yli vuoden.21.10.2012Meri on jatkanut kiertelyään Holmöllä. Hilkka jatkoi länttä kohti ja oli 21.10. puoliltapäivin Eestiluodossa, Sipoon saaristossa.14.10.2012Junnu palasi 11.10. rannikolle ja jatkoi ehkä vielä illalla Raippaluotoon. Joka tapauksessa 12.–13.10. paikannukset tulivat Raippaluodosta, mutta jo 14.10. klo 9 Suomen kesäaikaa Junnu oli matkalla takaisin Ruotsin puolelle. Mainittakoon, että 13.10. saatiin Uumajasta tieto, jonka mukaan Djurens befrielsefront (Eläinten vapautusrintama) oli 27.8. tehnyt iskun Uumajanjoen varrella Lyckselen pohjoispuolella sijaitsevalle kalankasvattamolle ja vapauttanut 131 tonnin verran kirjolohia ja taimenia Uumajanjokeen. Junnu saapui Lyckselen pohjoispuolen vesille vasta 25.9. eli lähes kuukauden lohien vapautuksen jälkeen, mutta ehkä siellä oli edelleen helppoja herkkuja tarjolla. Meristä on saatu 6.10. jälkeen vain yksi GPS-paikannus. Se tuli 12.10. Holmöltä. Ivar palasi 13.10. takaisin Pietarsaaren saaristoon. Hilkka käväisi Ahvenkoskenselällä 6.–8.10., mutta kääntyi sitten takaisin länttä kohti ja oli 12.10. illalla Porvoon saaristossa. Cillasta saatiin 13.10. vain erittäin epätarkka paikannus Espoon saaristosta. (Paikannusta ei ole merkitty kartoille.) 8.10.2012On jälleen tehty hallinnollinen päätös, että merikotkien syksy alkaa 1.10., jonka jälkeen paikannukset esitetään Syksy 2012 –kartoilla. Aikaisempia eri vuodenaikojen karttoja pääsee katsomaan taulukosta Satelliittimerikotkien seurantahistoria. Junnu on edelleen Västerbottenin läänin keskellä Uumajanjoen varrella Lyckselenin pohjoispuolella. Meri on kierrellyt Holmöllä Uumajan saaristossa. Ivar palasi 3.10. Merenkurkkuun ja on kierrellyt Björkössä, Raippaluodossa ja Bergön saaristossa. Tuuli siirtyi 1.10. Pietarsaaren saaristoon. Hilkka saapui 4.10. Loviisan saaristoon. Eetu on edelleen Ahvenanmaalla. Cillasta ei ole vieläkään saatu GPS-paikannuksia 22.9. jälkeen. Aamuyöstä 1.10. tullut tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus osoitti Cillan olleen tuolloin Porkkalan Upinniemen itäpuolen vesillä. Johannes on edelleen Puolan rannikolla. 1.10.2012Junnu jatkoi Uumajanjokea ylävirtaan aina 15 km päähän Gunnarnin lentokentästä, jonka jälkeen se kääntyi 26.9. iltapäivällä takaisin alavirtaan ja oli 29.9. illalla pienen järven rannalla 18 km Lyckselenin pohjoispuolella. Meri palasi 24.9. Björköhön ja 25.9. Ruotsin puolelle Holmöhön. Ivar lähti 23.9. kohti etelää ja saapui 26.9. Pietarsaaren saaristoon. Tuuli on viimeisimpien paikannusten (29.9.) mukaan siirtynyt Uudenkaarlepyyn saaristoon. Hilkka jatkoi 29.9. Espoon saaristoon. Eetun vierailu Varsinais-Suomessa jäi varsin lyhyeksi, sillä 24.9. se palasi Ahvenanmaalle. Cillasta ei ole toistaiseksi saatu 22.9. aamun jälkeen GPS-paikannuksia. Johannes on jatkanut entiseen tapaan Puolan rannikolla. Toivottavasti juuri alkanut hirvenmetsästys tuottaa tietoja myös Aavan kohtalosta. 23.9.2012Junnu on jatkanut kiertelyään lukemattomien järvien ja jokien pirstomassa Västerbottenissa. Viimeisimmät paikannukset (23.9.) tulivat 20 km etelään Uumajanjoen varrella sijaitsevasta Lyckselenin kaupungista. Meri jatkoi 16.9. Raippaluodosta Uudenkaarlepyyn saaristoon. Ivarin oleskelu Perämeren pohjukassa jatkuu. Syyskuun 18.–20. se teki sisämaakierroksen Kuivaniemellä ja Simossa ja palasi sitten takaisin saaristoon. Hilkka lähti Raaseporista 20.9. kohti itää ja vietti 21.9. illan Upinniemen eteläkärjessä. Vielä 16.9. aamulla Eetu oli Ahvenanmaalla, mutta seuraavana aamuna vain kolmen kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta. Tehtyään kierroksen sisämaassa Eetu palasi Pyhämaan rannikolle. Cilla on kierrellyt laajasti Pellingin saaristossa.17.9.2012Junnu jatkoi 8.9. matkaansa aina Holmölle asti, jossa se ilmeisesti yöpyi. Seuraavan aamun ensimmäiset paikannukset tulivat Raippaluodosta, jossa Junnu viihtyi viisi vuorokautta, jonka jälkeen se lähti 13.9. puoliltapäivin takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa Junnu suuntasi suoraan sisämaahan ja vietti päivän (14.9.) Krokbäcksforsenilla ja jatkoi sieltä Vindelälvenille (16.9.), joka on edelleen säännöstelemätön mahtijoki ja kuuluisa urheilukalastusmahdollisuuksistaan. Merin GPS-paikannukset onnistuivat jälleen 13.9. – parin viikon tauon jälkeen! Tuolloin Meri oli yhä Holmöllä, josta se siirtyi 15.9. iltapäivällä Suomen puolelle Björköhön ja Raippaluotoon. Ivar on pitkään viihtynyt Haukiputaan vesillä, josta se on pari kertaa pistäytynyt pikakäynnillä sisämaassa. Syyskuun 13. päivä se ulotti vierailunsa Krunneille. Tuuli on jatkanut oleskeluaan Luodon ja Pietarsaaren saaristossa. Eetu on kierrellyt laajalti Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä, mutta palannut aina takaisin merikotkatyöryhmän puheenjohtajan Torsten Stjernbergin tutkimusalueen ytimeen Enklingen vesille. Omituisen myöhässä tulleet GPS-paikannukset kertoivat, että Cilla oli vielä 8.9. Krunneilla, mutta 9.9. aamupäivällä Raahen tasolla sisämaassa matkalla kohti etelää. Yöksi Cilla ehti Alavudelle, josta matka jatkui Kauhajoen (12.9.) kautta Satakunnan ja Pirkanmaan rajaa seuraten Kanta-Hämeeseen. Syyskuun 14. päivän aamuna kello 8–10 saatiin Hattulasta kolme paikannusta satelliittilähettimellä varustetun Ilmari-sääksen reviirin keskeltä! Yön Cilla vietti täsmälleen Hausjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän rajapyykillä sijaitsevan Tynnyrilammen rannalla. Seuraavan päivän (15.9.) aikana Cilla jatkoi Porvoon ulkosaaristoon, vietti iltapäivän Onaksen saaren eteläkärjessä ja oli kello 18 paikallista kesäaikaa Brunnskärin ulkoluodolla. Johannes on jatkanut jo 11 kuukautta kestänyttä kiertelyään Puolan pohjoisrannikolla. Aavan kohtalosta ei ole saatu lisätietoja. 11.9.2012Lennettyään iltapäivällä 7.9. suoraan Piitimen (ruots. Piteå) kaupungin yli Junnu lähti seuraamaan Perämeren länsirantaa kohti etelää. Seuraavana päivänä kello 12 Ruotsin kesäaikaa Junnu ylitti Skellefteån lentokentän ongelmitta, satelliitin määrityksen mukaan noin 150 m korkeudella ja 58 km/h hetkellisellä nopeudella. Valitettavasti Meristä ei ole 30.8. jälkeen saatu lainkaan GPS-paikannuksia. Kolmen päivän välein tulleet perinteiset ja tarkkuudeltaan kelvolliset Doppler-paikannukset viittaavat siihen, että Meri on edelleen Uumajan saaristossa, Holmön eteläkärjessä – ja toivottavasti hengissä. Eetu on viime päivinä kierrellyt Ahvenanmaan lisäksi myös Saaristomerellä, mm. Korppoossa ja Houtskarissa. Cillasta saatiin toistaiseksi viimeisin GPS-paikannus 5.9. aamupäivällä, jolloin Cilla oli edelleen Krunneilla. Syyskuun 9. päivän iltana tulleen tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannuksen mukaan Cilla oli tuolloin vain kolme kilometriä lounaaseen Alavuden kirkolta. Aavan kohtalo on edelleen hämärän peitossa. Toivottavasti Lohtajan Karhin kylän alueella liikkuvilta sienestäjiltä ja riistamiehiltä saadaan apua Aavan mysteerin selvittämiseen.3.9.2012Vietettyään lähes kolme kuukautta Ruotsin Lapissa, lähinnä Abiskon, Padjelantan, Sarekin ja Stora Sjöfalletin kansalaispuistojen alueella, Junnu lähti 1.9. määrätietoisesti paluumatkalle Luulajanjoen uomaa seuraten. Cilla jatkoi Simojärveltä kohti lounasta ja saapui jo 25.8. iltapäivällä Perämeren pohjukkaan Krunneille.27.8.2012Tuuli lähti 20.8. kiertelemään Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren saaristoon. Eetu pistäytyi 21.8. Getassa, mutta palasi Vårdön ja Kumlingen vesille. Cilla lensi Kantalahden pohjukan yli 20.8. kello 16:30 Suomen kesäaikaa, kääntyi sitten länteen ja ylitti Suomen rajan Sallassa 24.8. kello 14 jälkeen. Yöksi Cilla asettui Ranualle, Simojärven eteläpuolelle. Muista ei ole uutta kerrottavaa.20.8.2012Meri jatkoi paluutaan etelään ja saapui 15.8. Uumajan saaristoon. Cilla seurasi Kuolan rannikkoa kohti länttä ja oli 18.8. noin 80 kilometrin päässä Kantalahdesta. Aavan osalta pahat aavistukset ovat vahvistuneet: ei ainoatakaan elonmerkkiä 6.8. jälkeen. Rengastaja Tuomo Puutio asuu viimeisten paikannusten lähistöllä ja yrittää selvittää, onko kyse vain lähettimen toimintahäiriöstä vai onko Aava tullut matkansa päähän.13.8.2012Junnu lähti 1.8. Abiskon alueelta kohti etelää ja on partioinut Stora Sjöfalletin ja Sarekin kansallispuistojen alueella. Myös Meri otti elokuun alussa (2.8.) kurssin etelään, vietti muutaman päivän Kittilässä Puljun ja Pokan välisellä erämaa-alueella ja jatkoi 7.8. rivakasti Ruotsin puolelle halki Norrbottenin läänin. Ivar on jatkanut kiertelyään Haukiputaan saaristossa. Tuuli on viihtynyt Merenkurkussa. Hilkan paikannukset ovat tulleet edelleen pääasiassa Raaseporin kuntaliittymän alueelta. Eetu siirtyi 10.8. Uudestakaupungista Ahvenanmaalle Kumligen kuntaan Enkligen vesille. Cilla on pysytellyt Kuolan rannikolla ja nauttinut Vienanmeren antimista. Johanneksesta ei ole uutta kerrottavaa. se on ja pysyy Puolan rannikolla! Aavan ja/tai Aavan lähettimen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava, sillä kahteen viimeisimpään paikannuspakettiin ei ole sisältynyt lainkaan tietoa Aavasta. Viimeisin paikannus saatiin 6.8. kello 14 Suomen kesäaikaa Kokkolan seutukuntaan kuuluvasta Karhin kylästä, joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä lounaaseen Lohtajan kirkolta.3.8.2012Liminganlahdelta Aava jatkoi aina Luodon saaristoon saakka ja on sen jälkeen sukkuloinut Keski-Pohjanmaan rannikkoalueella. 30.7.2012Ivar lähti 26.7. rannikkoa seuraten kohti pohjoista ja saapui seuraavana päivänä Haukiputaan saaristoon alueelle, jossa se vietti elokuun 2011. Aava jatkoi Pöyrisjärven alueelta Porttipahdan tekojärvelle, jossa se vietti yön 25.–26.7. Seuraavana päivänä Aava jatkoi reippaasti kohti etelää ja ehti illaksi Simojärven alueelle, josta jatkoi 27.7. yöksi Liminganlahdelle.25.7.2012Aava kierteli 20.–22.7. Käsivarren alueella, jonka jälkeen se viihtyi pari päivää Norjan puolella ja siirtyi 24.7. Pöyrisjärven erämaa-alueelle. Muiden yksilöiden liikkumisesta ei ole tässä vaiheessa uutta kerrottavaa. 21.7.2012Aava oli vielä 12.7. kello 14 paikallista kesäaikaa Eurassa, Säkylän Pyhäjärven lounaispuolella. Vuorokautta myöhemmin Aava yöpyi Lappajärven länsipuolella, 14.7. kello 15 se lensi Hailuodon yläpuolella ja ehti illaksi Kemin länsipuolelle. Seuraavan iltapäivän (15.7.) ja yön Aava vietti Kolarissa, täsmälleen sanottuna Lapiokuusikon jätteenkäsittelylaitoksella! Täältä matka jatkui edelleen määrätietoisesti kohti pohjoista ja 16.7. illansuussa Aava ylitti Norjan rajan. Tehtyään kolmen vuorokauden ja noin 150 kilometrin pituisen mutkan Norjan puolella Aava palasi 19.7. illalla Suomeen ja ylitti rajan kohdassa, joka sijaitsee 17 kilometriä pohjoiseen Munnikurkkiosta. 13.7.2012Junnu on jatkanut kiertelyään luoteisessa Ruotsin Lapissa, viime viikot se on viihtynyt Abiskon alueella. Meri jatkoi juhannuksen jälkeen Lokalta kohti pohjoista Sarmitunturin alueelle ja sieltä edelleen parin viikon oleskelun jälkeen länteen Vaskojoen tuntumaan. Heinäkuun puolivälissä paikannukset tulivat Muotkatuntureiden ja Kuolnan välimaastosta. Ivar on pysytellyt Merenkurkussa. Tuuli palasi 4.7. Merenkurkun alueelle. Hilkka palasi jo 20.6. Raaseporin saaristoon. Eetu on jatkanut oleskeluaan Uudenkaupungin alueella. Cilla on jatkanut kiertelyään Kuolan niemimaan itärannikolla, Johannes on edelleen viihtynyt Puolan pohjoisrannikolla. Aava palasi kesäkuun lopussa Varsinais-Suomeen, 18.6.2012Kaikkien yksilöiden paikannukset on esitetty 1.6. lähtien taulukon määrittämillä kesä 2012 kartoilla. Junnu lähti 6.6. kahden aiemman kesän tapaan ”kesäretkelle” Ruotsin Lappiin. Se matkasi suoraviivaisesti kohti pohjoista ja tuli 9.6. Kiirunan alueelle. Kolmen päivän kuluttua se otti kurssin länteen ja saapui 14.6. Akkajärvelle Norjan rajan tuntumaan. Myös Junnun sisar Meri suuntasi jälleen kesäksi pohjoiseen. Meri lähti Merenkurkusta 11.6., ohitti 13.6. Oulun ja saapui 14.6. Lokan tekojärven kaakkoispäähän, jossa se oleskeli myös 10.6.–2.7.2009 ja jossa tiettävästi sijaitsee mittava roskakalan kaatopaikka. Ivar on jatkanut kiertelyään Merenkurkussa. Tuuli siirtyi 14.6. Pietarsaaren ja Luodon saaristoon. Hilkka on kierrellyt Saaristomerellä, lähinnä Hiittisten saaristossa. Eetu palasi 11.6. Saaristomereltä Uudenkaupungin alueelle. Cilla on jatkanut oleskeluaan Kuolan niemimaan kaakkoiskärjessä. Johannes on edelleen viihtynyt Puolan rannikolla. Aavan paikannukset ovat edelleen keskittyneet Stockgrundsfladanin kalakeitaalle. 31.5.2012Hilkka lähti 26.5. Raaseporin saaristosta kohti länttä ja saapui Saaristomerelle Hiittisten saaristoon. Eetu siirtyi 26.5. Ahvenanmaalle, Brändön saaristoon. Aava kääntyi kohti pohjoista ja tuli 27.5. Korsnäsiin Stockgrundsfladanin alueelle. Ei muuta mainittavaa. 25.5.2012Ivar ja Tuuli palasivat 13.5. Björköhön. Cilla lähti 18.5. jatkamaan kohti koillista, ylitti Ponoi-joen 19.5. ja saapui 20.5. Goronetskaya Sirenaan, joka sijaitsee Vienanmeren suulla. Jo 22.5. Cilla lähti takaisin rannikkoa seuraten kohti etelää. Johannes oli edelleen 22.5. Puolan rannik$olla. Aava suuntasi 16.5. etelään Närpiön rannikolle.14.5.2012Cilla jatkoi sisämaan kautta koukaten kohti itää ja oli 13.5. Strelna-joen suistoalueella. Strelna kuuluu Varzugan tapaan Kuolan kuuluisiin lohijokiin, jonne Suomesta järjestetään kalastusmatkoja. Muista kotkista mainittakoon vain, että Aava oleskeli 13.5. Halsöllä. 7.5.2012Cilla jatkoi tutustumiskierrostaan pohjoiseen aina Kuolan niemimaan keskiosiin ja sieltä edelleen Vienanmeren pohjoisrannalle Varzugan, Kuolan tunnetuimman lohijoen suistoon. Muista kotkista ei ole uutisoitavaa. 2.5.2012Junnu palasi 28.4. Ruotsista Suomen puolelle. Meri on jatkanut oleskeluaan Raippaluodossa. Ivar jatkoi 28.4. pohjoisemmaksi Halsölle, Tuuli on 23.4. alkaen ollut Korsnäsin Stockgrundsfladanin ympäristössä. Hilkka on edelleen viihtynyt Raaseporin saaristossa. Eetu jatkoi vielä 19.4. Pielisen tuntumaan, jossa kääntyi länteen ja edelleen Kuhmoisten Isojärven kaakkoispuolelle, josta satelliitti tavoitti sen 21.4. aamulla. Jostakin syystä 20.4. ei saatu yhtään paikannusta. Myös 22.4. paikannusten onnistuminen oli ongelmallista, sillä päivän ensimmäinen paikannus onnistui vasta kello 17 kesäaikaa, jolloin Eetu oli Urjalassa, jossa se myös yöpyi Nuutajärven rannalla. Seuraavana iltapäivänä satelliitti löysi Eetun tutulta alueelta Säkylästä, jonne se yöksi. Retki Pohjois-Karjalaan oli päättynyt lähtöpisteeseensä. Sitten Eetu jatkoi kohti lounasta. Tällä erää ensimmäinen paikannus Uudestakaupungista eli Eetun kuoriutumiskunnasta tuli 25.4. kello 20 kesäaikaa. Cilla oli vielä ainakin 26.4. Kaskisten ja Kristiinankaupungin välisessä Närpiön lounaisimmassa saaristossa. Seuraavan päivän paikannukset puuttuvat ja 28.4. aamulla tulleet paikannukset paljastivat, että Cilla oli lähtenyt kohti pohjoista ja oli Monåfjärdenillä Uudenkaarlepyyn puolella rajaa. Seuraavat paikannukset kertoivat, että Cilla oli viettänyt kaksi yötä ja päivän Pietarsaaren ja Pedersören rajamailla olevan Långsjön tuntumassa. Vappuaaton (30.4.) Cilla käytti matkaan kohti koillista. Vielä kello 10 paikallista aikaa Cilla oli Pietarsaaressa, kello 14 se lensi Yli-Iin ja Pudasjärven rajalla, kello 17 se oli juuri ylittämässä valtakunnanrajaa Sallan Kelloselän kaakkoispuolella ja kello 19 se oli Venäjän puolella 21 kilometriä suoraan itään Savukosken Puitsitunturin rajamutkasta. Cillasta tuli siis ensimmäinen vuonna 2012 Lappiin matkannut satelliittimerikotka. Johannes oli edelleen 29.4. Puolan rannikolla. Aava suuntasi 22.4. Varsinais-Suomesta kohti pohjoista ja pysähtyi illalla Eurajoelle. Seuraavana päivänä matka jatkui Luvian saaristoon, jossa Aava viipyi kaksi vuorokautta. Seuraava pysähdys oli kolmen vuorokauden pituinen Merikarvian Lammelassa. Täältä Aavan matka jatkui Närpiön Hästskärsfjärdenin rannoille. 23.4.2012Kierreltyään eri puolilla Raippaluotoa ja Björkötä Junnu palasi 20.4. Ruotsiin, Uumajan alueelle. Ivar siirtyi 20.4. Korsnäsin Stockgrundsfladanin kuuluisille kala-apajille. Eetu suuntasi 15.4. läntisestä Suomesta kohti itää. Kello 12 Suomen kesäaikaa se oli vielä Säkylän Pyhäjärven jäällä, mutta jo kello 16 kesäaikaa satelliitti löysi Eetun Hämeestä Hauhon Jokijärven rannalta, jossa se myös yöpyi. Käytyään seuraavana päivänä Vanajanselällä tarkistamassa Pentti Linkolan kalavesien jäätilanteen Eetu palasi yöksi Jokijärven tuntumaan. Seuraavan yön Eetu vietti Janakkalassa, Vanajan Suurisuolla. Lennettyään 18.4. rivakasti kohti koillista Eetu löysi yöpuun Pohjois-Karjalasta, Höytiäisen itärannalta! Vietettyään 17.–18.4. yön Päijänteen Tehinselän Töijensalossa Cilla jatkoi seuraavaksi yöksi Kuhmoisten luoteisnurkassa sijaitsevaan Isojärven kansallispuistoon. Cilla lensi 19.4. määrätietoisesti kohti luodetta ja pysähtyi yöpuulle Teuvan Suksenjärven rannalle. Seuraavana päivänä (20.4.) Cilla jatkoi Närpiön lounaisimpaan saaristoon. Johannes on ainakin 20.4. saakka viihtynyt talvehtimispaikallaan, joka on noin 100 km pituinen kaistale Puolan pohjoisrannikkoa. Erityisesti rannikosta irtikuroutuneet pienet järvet ovat olleet Johanneksen suosiossa. Käytyään 17.4. täsmälleen kevätkierroksensa lähtöpisteessä Aava otti kurssin ensin luoteeseen, sitten länteen ja saapui ulkosaariston kautta Uudenkaupungin eteläpuolelle 19.4. illalla. 17.4.Ivar palasi 10.4. Varsinais-Suomesta takaisin Pohjanmaalle, Närpiön saaristoon Grytskäretille. Tuuli on sahaillut edestakaisin Pohjanlahden rannikolla välillä Pietarsaari–Kaskinen. Cillan liikkumista seurataan tästä eteenpäin kartalla Kevät 2012. Cilla lähti 9.4. aamulla Jurmon eteläpuolelta, jonne se oli saapunut 23.3. Iltapäivällä se pysähtyi Kemiönsaaren kaakkoiskulmaan, noin kilometrin päähän Jerikon kylästä. Täältä Cilla lähti eteenpäin vasta aamupäivällä 12.4., mutta pysähtyi jo iltapäivällä Muurlan itäpuolelle, josta jatkoi 14.4. Suomusjärvelle, aivan Turun moottoritien varrelle. Seuraavana päivänä (15.4.) oli vuorossa reipas lento kohti itää aina Lappeenrantaan asti, josta satelliitti tavoitti Cillan kello 16 Suomen kesäaikaa. Sitten Cilla käänsi kurssin länsiluoteeseen ja lensi 16.4. illaksi Päijänteen rannalle Kuhmoisten Lästilänvuorelle. Myös Aavan liikkumista seurataan jatkossa kartalla Kevät 2012. Aava lähti Cillan tapaan 9.4. aamulla liikkeelle, suuntasi kohti itää ja yöpyi Lammilla. Seuraavana päivänä Aava kääntyi ensin pohjoiseen yli Vesijärven ja Päijänteen eteläosan ja sen jälkeen luoteeseen ja päätyi yöksi Virtain ja Alavuden rajalla olevalle Porrasnevalle. Matka kohti luodetta jatkui 11.4. mutta katkesi jo kello 14 kesäaikaa Jalasjärven ja Ilmajoen rajalla Pitkänsillannevan pohjoisreunalle, johon Aava jäi yöksi. Seuraava yöpymispaikka (12.–13.4.) sijaitsi Laihialla, jonka jälkeen Aava kääntyi kohti lounasta ja ehti 13.4. yöksi aavan meren äärelle Storkaldonille Närpiön saaristossa. Seuraavana iltana kello 20 kesäaikaa Aava löytyi mantereen puolelta, jossa se kaikesta päättäen yöpyi. Sitten alkoi määrätietoinen paluu rannikkoa seuraten kohti etelää: 15.4. illalla Aava oli Kolpanlahdella Porin koillispuolella ja vuorokautta myöhemmin jo Säkylässä vain 24 km päässä paikasta josta se lähti 9.4. Aava teki kahdeksan vuorokauden aikana noin 750 km pituisen kevätkierroksen Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle. 10.4.2012Kartat on päivitetty. Kotkat ovat kierrelleet tutuiksi tulleilla alueillaan. Ainoa mainitsemisen arvoinen kommentti on, että vierailtuaan 1.–2.4. Raippaluodossa Ivar palasi takaisin etelään.2.4.2012Junnun, Merin, Ivarin, Tuuli ja Eetun alkuvuoden paikannukset on nyt pilkottu kahdelle eri kartalle: Junnun talvi loppui 29.2., jonka jälkeen Junnu lähti Ruotsin rannikkoa seuraten kohti Merenkurkkua, jonne se saapui 25.3. Viereisestä linkistä aukeaa Junnun kevät 2012. Talvikartta ja aiemmat kartat aukeavat täältä. Merin talvi loppui 5.3., jonka jälkeen Meri lähti kohti pohjoista. Viikon (12.3.) kuluttua se kääntyi Kokkolan ulkosaaristossa takaisin etelään ja saapui 23.3. Merenkurkkuun. Ivarin talvi loppui 20.3. ja kevätmuutto alkoi 21.3. Ivar oli 29.3. Isojoen, Karijoen ja Kauhajoen raja-alueella. Viimeinen piste Tuulin talvikartalla on 7.3., jonka jälkeen paikannukset on sijoitettu kevätkartalle. Tuuli saapui Raippaluotoon 27.3., mutta jatkoi sitten pohjoiseen ja oli 30.3. Pietarsaaren saaristossa. Eetun talvi loppui 14.3., jonka jälkeen se palasi Ahvenanmaalta mantereelle. Sen jälkeen Eetun kiertelyä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, lähinnä Turun ja Kiukaisten välisellä alueella on seurattu kevätkartalla. Hilkka, Cilla, Johannes ja Aava ovat edelleen pysytelleet talvialueillaan.Tätä osastoa päivitetään silloin, kun jotain mielenkiintoista tai poikkeavaa ilmenee. Tuorein tieto lintujen liikkeistä on nähtävissä viereisten karttalinkkien kautta. 26.3.2012Viimeisimmässä tietopaketissa tulleiden paikannusten mukaan Junnu oli 23.3. Sundsvallin saaristossa. Näköhavaintojen mukaan Junnu oli 25.3. saapunut Uumajan alueella, mikä varmistunee myös satelliittihavaintojen perusteella, kun seuraava Argoksen tietopaketti avataan. Meri on 23.3. jälkeen kierrellyt Björköbyssä ja Raippaluodossa. Ivar siirtyi 21.3. sisämaahan ja on oleskellut Turun pohjoispuolella. Tuuli on jatkanut matkaansa Etelä-Pohjanmaalle; 24.3. paikannukset tulivat Jurvasta. Hilkka palasi jo 18.3. Raaseporiin, jossa se on kierrellyt laajalti niin saaristossa kuin sisämaassa. Eetu on partioinut sisämaassa, lähinnä Uudenkaupungin ja Rauman itäpuolella. Cilla palasi 20.3. aamulla Tukholman saaristosta Föglöhön ja koukkasi sieltä Kökarin eteläpuolitse Jurmon eteläisille vesille, josta satelliitti löysi sen 23.3. Johannes on vaihteeksi oleskellut enemmän sisämaassa; 24.3. se oli Leborkin länsipuolella, noin 70 km Gdanskista länsiluoteeseen. Aava suuntasi 19.3. saaristosta sisämaahan ja on viihtynyt Uudenkaupungin itäpuolisilla alueilla.18.3.2012Junnu lähti 13.3. Hallstavikin alueelta ensin lounaaseen ja sitten kohti Uppsalaa, jonka jälkeen se jatkoi sisämaan yllä kohti pohjoista. Satelliitti tavoitti Junnun 18.3. Söderhamnin kunnasta, noin 50 km Gävlestä pohjoiskoilliseen. Meri lensi 11.3. sisämaan kautta Kokkolan pohjoispuoliseen saaristoon, josta se palasi saaristoa seuraten 16.3. mennessä Uudenkaarlepyyn ulkosaaristoon. Ivar oli 17.3. Brändössä, Ahvenanmaan itäisimmässä kunnassa. Tuuli jatkoi 9.3. Naantalin lähistöltä sisämaahan ja kiersi Loimaan ja Vampulan kautta Köyliönjärven itäpuolelle, jossa se yöpyi 16.3. Varhaisaamun paikannuksista päätellen Hilkka vietti 15. ja 16.3. välisen yön sisämaassa, Vihdin Ojakkalassa. Eetu siirtyi 15.3. Ahvenanmaalta Uudenkaupungin saaristoon. Cilla on jatkanut oleskeluaan Tukholman saariston uloimmilla luodoilla, Svenska Högarna –majakan lähistöllä. Johannes on viettänyt viime päivät kapean kannaksen Itämerestä erottaman Bukowo-järven länsipäässä eli talvehtimisalueensa läntisimmässä kolkassa. Aava teki jälleen täyskäännöksen ja suuntasi kohti itää: 14. ja 15.3. välisen yön se vietti Jurmossa ja 16.–17.3. Gullkronan Helsingholmenin vesillä.11.3.2012Iltapäivällä 6.3. Junnu saapui Mälarenille ja jo seuraavana iltana Ahvenanmeren äärelle. Sen jälkeen Junnu on kierrellyt Halstavikin ja Östhammarin välisellä alueella. Meri lähti 6.3. määrätietoisesti kohti pohjoista. Seuraavana päivänä kello 15 paikallista aikaa se ylitti Vaasan 382 m korkeudella ja on sen jälkeen partioinut Mustasaaren ja Vöyrin alueella. Ivar on palannut Ahvenanmaan keskiosiin. Tuuli oli 9.3.alle viiden kilometrin päässä Naantalin keskustasta. Hilkka on jatkanut sukkulointiaan etelärannikolla: 9.3. se oli jälleen Tammisaaren saaristossa. Eetu on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla. Yli kuukauden tauon jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittivat, että Cilla oli siirtynyt Tukholman saaristoon. Johannes on pysytellyt edelleen Puolan rannikolla. Aava palasi mantereelta Ahvenanmaalle ja oli 9.3. Maarianhaminan eteläpuolen saaristossa.6.3.2012Junnu jatkoi karkauspäivänä Vänernin rantaa Säfflen tuntumaan ja sieltä jo seuraavana päivänä Karlstadin edustalle. Sen jälkeen matka jatkui määrätietoisesti kohti itää ja 3.3. satelliitti tavoitti Junnun Örebron ja Södermanlandin läänin rajalta, vain 115 km päästä Tukholmasta. Jakson viimeisimmät paikannukset (4.3.) Ivarista ovat tulleet Vårdöstä. Tuuli on lähtenyt palaamaan kohti itää ja kierrellyt Kumlingen vesillä. Jakson viimeisin paikannus (4.3.) Eetusta saatiin Föglöstä. Cillasta ei vieläkään ole saatu 2.2. tulleiden kolmen GPS-paikannuksen jälkeen uusia 5.12.2011 asetetut kriteerit täyttäviä paikannuksia. Lintu ja lähetin ovat kuitenkin edelleen hengissä. Meristä, Hilkasta, Johanneksesta ja Aavasta saadut GPS-paikannukset osoittavat niiden pysytelleen edellisessä raportissa mainituilla alueilla.28.2.2012Junnu lähti 20.2. rannikon suuntaisesti kohti pohjoista, kääntyi Hamburgsundin jälkeen sisämaahan ja saapui illaksi Södra Kornsjön kaakkoispuolelle. Sieltä matka jatkui 22.–232. tuttuakin tutumman Brålandan kautta Vänernin rannalle. Merin lähettimen GPS-laite heräsi täsmälleen neljän kuukauden talviunen jälkeen! Puolenpäivän aikaan 21.2. saatiin vihdoin kolme GPS-paikannusta, jotka osoittivat Merin olevan sisämaassa, Säkylän Pyhäjärven länsipuolella vain muutaman kilometrin päässä Koskeljärvestä. Ivar on jatkanut kiertelyään Föglössä ja Lemlandissa. Myös Tuulin GPS-paikannukset ovat onnistuneet 21.2. alkaen! Sitä edelliset GPS-paikannukset saatiin 26.10.2011, joten Tuulin kohdalla talvinen uutispimennys oli melkein neljä kuukautta, vain muutamaa päivää lyhyempi kuin Merin. Tuuli on viime päivät oleskellut Vårdössä. Hilkka jatkoi Pirttisaaren vesiltä suoraan Porvooseen, jossa se on viihtynyt Kråkön, Emäsalon pohjoispään ja Vessön pohjoispään välisellä alueella. Myös Eetun lähettimen aurinkopaneeli on voittanut pimeyden mahdin: ensimmäiset GPS-paikannukset 2.12.2011 jälkeen saatiin puoliltapäivin 20.2.! Niiden mukaan Eetu on jatkanut talvehtimistaan Ahvenanmaalla; viimeisimmät paikannukset ovat tulleet 26.2. Getasta ja 27.2. Finbystä ja Vårdöstä. Cillasta ei ole saatu 2.2. tulleiden kolmen GPS-paikannuksen jälkeen uusia 5.12.2011 asetetut kriteerit täyttäviä paikannuksia. Johannes teki sisämaan kautta kiertomatkan aivan Gdanskin lähistölle, josta palasi alkuperäiselle tukialueelleen Slupskin pohjoispuolella. Aava on jatkanut oleskeluaan Vehmaalla.20.2.2012Junnu on jatkanut kiertelyään Lysekilin pohjoispuolella olevien vuonojen rannoilla. Ivarista saatiin 16.2. ensimmäiset GPS-paikannukset 1.11.2011 eli kolmen ja puolen kuukauden jälkeen! Satelliitti löysi Ivarin 16.2. Föglöstä ja 17.2. Järsön eteläpuolelta Lemlandista. Hilkka lähti 11.2. takaisin kohti itää. Ensin se koukkasi kaakkoon Hangon läntiselle selälle Morgonlandetin pohjoispuolelle ja jatkoi sitten koilliseen Bromarvin saaristoon ja edelleen 15.2. Hankoniemen yli Henriksbergin kohdalta saaristoon yöpymään. Sen jälkeen Hilkka matkasi Hättön luonnonsuojelualueelle ja yöpyi Harunin saarella 16.2. Tähän asti jaksolla tulleet paikannukset olivat GPS-paikannuksia. Sen sijaan 18.2. saatiin vain useita tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannuksia, joiden mukaan Hilkka oli Helsingin itäpuolella Pirttisaaren vesillä Sipoon saaristossa. Johannes on jatkanut partiointiaan Puolan rannikolla. Aava istui 12.2. kello 13 paikallista aikaa tarkkailemassa Stora Båtskärin pohjoisimman tuuliturbiinin toimintaa vain muutaman kymmenen metrin päästä! Tämän jälkeen Aava aloitti paluun kohti itää ja pohjoista: 13.2. se oli Lumparlandissa, 14.2. Föglössä, 15.2. Sottungassa, 16.2. Kumlingessa, 17.2. Uudenkaupungin saaristossa ja 19.2. sisämaassa Vehmaalla. Muista yksilöistä ei jakson aikana saatu 5.12.2011 määritellyt tarkkuuskriteerit täyttäviä paikannuksia. 14.2.2012Junnusta 7.2. jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittavat, että Junnu on kierrellyt Skagerrakin rannikolla – samoilla alueilla kuin vuotta aiemmin. Myös Tuuli on vihdoin lähtenyt etelään: 8.2. saatiin tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannus Brändöstä Ahvenanmaalta. Hilkasta on saatu jälleen GPS-paikannuksia, jotka kertovat, että Hilkka oli 9.2. Hangon saaristossa, josta se jatkoi Hiittisten saariston länsireunalle, Johanneksesta on tullut runsaasti GPS-paikannuksia. Niiden mukaan Johannes on edelleen Puolan rannikolla, mutta siirtynyt noin 60 km länteen aiemmalta alueeltaan. Aava on matkannut Ahvenanmaan länsirannikkoa seuraten etelään Maarianhaminan saaristoon.6.2.2012Meristä saatiin vihdoin 2.2. kaksi tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannusta! Niiden mukaan Meri oli siirtynyt Ahvenanmaalle. Kello 10:54 paikannus tuli 6 km suoraan etelään Marianhaminasta ja 11:25 Hammarlandin pohjoisimmasta saaristosta läheltä Getan rajaa. Myös Ivarista tuli 2.2. tarkkuuskriteerit täyttävä Doppler-paikannus; se osui Brändön pohjoisimmille vesille. Cillastakin saatiin 2.2. ensimmäiset tiedot 11.12. jälkeen! Puolenpäivän jälkeen tullet kolme GPS-paikannusta kertoivat Cillan olleen lennossa Kumligen pääsaaren yllä. Johanneksesta on edelleen tullut useita GPS-paikannuksia Puolan rannikolta. Aava on useiden GPS-paikannusten mukaan viihtynyt Eckerössä Finbon saarella ja vesillä.30.1.2012Johanneksesta alettiin saada 25.1. tasan kuukauden tauon jälkeen GPS-paikannuksia. Johannes on oleskellut koko talven varsin suppealla alueella Puolan rannikolla; kauimmaiset paikannukset ovat tulleet noin 20 km päästä rantaviivasta. Myös Ahvenanmaalla oleskelevan Aavan GPS-lähetin on jatkanut 19.1. uudelleen alkanutta toimintaansa. Hilkasta saatiin vain yksi tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannus. Se tuli 28.1. Sipoonselältä, Helsingin itäpuolelta. Tuulista saatiin kuluvan vuoden toinen Doppler-paikannus (tarkkuus 1). Sen mukaan Tuuli oli 24.1. edelleen Bergön saaristossa. Valitettavasti muista yksilöistä ei ole saatu uusia GPS-paikannuksia tai 5.12.2011 määritellyn tarkkuuskriteerin täyttäviä Doppler-paikannuksia. 24.1.2012Tällä kertaa ainoastaan Aavasta on saatu GPS-paikannuksia. Ne paljastavat, että Aava on oleskellut 19.1. lähtien Ahvenanmaalla, lähinnä Lumparlandin ja Vårdön alueella. Muista yksilöistä ei ole mitään uutta mainittavaa. 16.1.2012Junnu kääntyi Hallandista kohti pohjoiskoillista ja palasi 13.1. tutulle talvehtimisalueelleen Vänernin länsipuolella, jonne se saapui ensimmäisen kerran 22.12.2009 ja uudelleen seuraavana talvena 25.12.2010. Muista yksilöistä ei jakson aikana ole saatu ainoatakaan GPS-paikannusta. Aiemmin määritellyt tarkkuuskriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia saatiin neljästä yksilöstä. Hilkka lähti vuodenvaihteen jälkeen kohti länttä ja oli 16.1. Porkkalan länsipuolella. Aava siirtyi Naantalin saaristoon Velkualle, mikä osoitti, että edellisen tietopaketin sisältämä huolenaihe johtui laitteen toimintahäiriöstä. Tuulista saatiin ensimmäinen elonmerkki marraskuun 28. päivän jälkeen: satelliitti tavoitti sen Bergöstä. Ivar oli siirtynyt 30 kilometriä itään edellisestä paikannuksesta. 9.1.2012Junnun GPS-lähetin on herännyt henkiin lähes kahden kuukauden tauon jälkeen! Uuden vuoden päivänä satelliitti löysi Junnun Hallannista Gisselstadin lähistöltä ja 6.1. se oli enää kuuden kilometrin päässä Kattegatin rannikosta, 50 km edellisten talvien eteläisimmästä paikannuksesta etelään. Tähän asti varsin hyvin toiminut Johanneksen GPS-lähetin ei ole jouluaaton jälkeen onnistunut paikannuksissa, mutta 28.12. ja 9.1. tulleet riittävän tarkat Doppler-paikannukset osoittavat, että Johannes on edelleen samalla alueella Puolan rannikolla. Muista yksilöistä ei ole saatu kelvollisia uusia paikannuksia. Aavasta saatu viimeisin viesti on hieman huolestuttava, mutta kyse voi olla vain laitteen tilapäisestä toimintahäiriöstä. 29.12.2011Ainoat uutiset ovat, että Argos-paikannusten mukaan Junnu on jatkanut matkaansa Vätternin eteläpäähän ja Ivar Varsinais-Suomeen Laitilaan ja Vehmaan rajalle.19.12.2011Ei juuri mitään uutta kerrottavaa. Ainoastaan Johanneksesta on tullut uusia GPS-paikannuksia Puolan rannikolta. Lisäksi vain Hilkasta ja Aavasta on saatu edes 5.12. määritellyn tarkkuustason Argos-paikannuksia. 12.12.2011Puolan rannikolla viihtyvän Johanneksen lisäksi myös Loviisan alueella kiertelevästä Hilkasta on jälleen saatu GPS-paikannuksia. Junnusta, Meristä ja Eetusta ei ole 5.12. jälkeen saatu edes yhtään tuolloin mainitut tarkkuuskriteerit täyttävää Doppler-paikannusta. Ei muuta kerrottavaa. 5.12.2011Koska enää ainoastaan Puolan rannikolla oleskelevasta Johanneksesta on saatu tarkkoja GPS-paikannuksia, karttoja on nyt täydennetty Argoksen ilmoittamien tarkkuusluokkien 3, 2 ja 1 Doppler-paikannuksilla, joita saadaan kolmen vuorokauden välein. Mikäli kolmen vuorokauden jakson paikannukset on saatu osapuilleen samalta alueelta, niistä on kartalle piirretty vain yksi, tarkkuusluokaltaan paras. Doppler-paikannuksen erottaa kartalla GPS-paikannuksesta siitä, että paikannuspisteen klikkauksen jälkeen aukeavassa GPS-paikannuksen tietokuplassa annetaan tieto nopeudesta, suunnasta ja korkeudesta, mutta Doppler-paikannuksen kuplassa ei. Junnu on 4.12. tulleen Doppler-paikannuksen mukaan siirtynyt Uumajan alueelta Gävlen lähistölle. Meristä ei ole saatu yhtään GPS-paikannusta marraskuun alun jälkeen ja vain yksi edellä mainitun tarkkuuskriteerin täyttävä Doppler-paikannus. Sen mukaan Meri oli 14.11. Laitilassa. Myöskään Tuulista ei ole saatu marraskuun alun jälkeen ainoatakaan GPS-paikannusta ja vain kaksi tarkkuuskriteerin täyttävää Doppler-paikannusta. Niistä viimeisin osoitti, että Tuuli oli 28.11. Uudenkaarlepyyn saaristossa. Ivar on kahden 4.12. saadun Doppler-paikannuksen mukaan palannut Korsnäsiin. Hilkasta saatiin viimeisimmät GPS-paikannukset 26.11. Sen jälkeen tulleet Doppler-paikannukset osoittavat, että Hilkka on edelleen kierrellyt Loviisan ja Pyhtään alueella. Eetu on Doppler-paikannusten mukaan laajentanut aluettaan Ahvenanmaalla ja käynyt muun muassa Eckerössä ja Getassa. Cilla oli 29.11. saadun tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannuksen mukaan Barösundissa Inkoon saaristossa. Aava on Doppler-paikannusten mukaan käväissyt Laitilan puolella, mutta palannut Uudenkaupungin alueelle. 29.11.2011Edellisen päivityksen jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittavat, että Aava kierteli Uudenkaupungin eteläpuolella 21.–22.11., Hilkka viihtyi edelleen Ahvenkosken ympäristössä ja Johannes Puolan rannikolla. Muiden satelliittimerikotkien lähettimet eivät ole tuottaneet uusia GPS-paikannuksia. Myöskään Doppler-paikannukset eivät anna aihetta muihin kommentteihin. 21.11.2011Kuten aiempina talvina on havaittu, aurinkopaneelilla toimivat lähettimet eivät yleensä saa pohjoisilla leveysasteilla talvikuukausien aikana riittävästi valoa GPS-paikannusten tekemiseen. Sen sijaan paljon epätarkemmat perinteiset Argosin Doppler-paikannukset onnistuvat aika ajoin. Oheisille kartoille on kelpuutettu vain GPS-paikannukset. Koska esimerkiksi Meristä ja Tuulista ei ole lokakuun lopun jälkeen saatu lainkaan GPS-paikannuksia, vastaavat kartat ovat toistaiseksi tyhjät. Päivitysteksteissä kuitenkin kerrotaan, mistä viimeisimmät Doppler-paikannukset on saatu. Viimeisimmät Doppler-paikannukset Ivarista ovat tulleet Närpiön pohjoisrajalta. Cilla palasi 10.11. Kemiönsaaren alueelle, jatkoi sieltä 15.11. Hangon eteläpuolelle Russarön linnakesaaren vesille ja edelleen 17.11. Snappertunan saaristoon. Aava on matkannut rannikkoa pitkin kohti etelää: 19.11. satelliitti tavoitti Aavan Pyhämaan saaristosta. Muista satelliittimerikotkista ei ole uutta kerrottavaa.15.11.2011Junnu on jatkanut oleskeluaan Ruotsissa Uumajan alueella. Meristä ei marraskuun aikana ole toistaiseksi saatu lainkaan GPS-paikannuksia, mutta epätarkka Argos Doppler-paikannus viittasi siihen, että Meri oli 11.11. saapunut Laitilaan. Ivarista on saatu viimeisimmät GPS-paikannukset 1.11., jolloin se oli edelleen Merenkurkussa Bergön saaristossa. Tuulista ei ole saatu marraskuun aikana GPS-paikannuksia. Epätarkat Argos Doppler-paikannukset viittaavat siihen, että Tuuli oli 1.11. ja 13.11. edelleen Pietarsaaren/Luodon saaristossa. Hilkasta on edelleen tullut paljon paikannuksia Loviisan ja Pyhtään saaristosta. Johanneksesta saatiin viimeisin paikannus kotipiiristä 13.10. paikallista aikaa kello 11, jolloin Johannes oli vielä Sottungan ja Kökarin rajavesillä. Samana päivänä illansuussa keskeltä Itämerta tulleet paikannukset viittasivat siihen, että Johannes oli lähtenyt muuttamaan lähes viivasuoraan kohti etelälounasta. Seuraavan iltapäivän paikannukset tulivat Puolasta, vain 6 km luoteeseen Gdanskin kaupungista. Täältä Johannes jatkoi ensin länsilounaaseen, mutta suuntasi sitten Slupskin kaupungin ohi Itämeren rannikolle, jossa se on toistaiseksi viihtynyt. Vielä 17.10. illalla Cilla oli kotipiirissään. Seuraava paikannus saatiin 40 km päästä 19.10. aamulla, jolloin se oli Nauvon ja Rymättylän (Länsi-Turunmaan ja Naantalin) rajalla. Päivää myöhemmin satelliitti löysi Cillan Taivassalosta, josta se palasi Nauvon ja Hiittisten vesien kautta kotipiiriinsä, josta se lähti pistäytymään 5.11. Houtskarissa.. Eetu oli illalla 13.10. kotipiirissään, mutta aamulla kello 9 paikallista aikaa se jo lensi Ahvenanmaan pohjoisilla vesillä Brändön ja Kumlingen rajalla. Tämän jälkeen Eetu on kierrellyt Ahvenanmaalla lähinnä Saltvikin ja Sundin alueella. Mantereelle siirryttyään Aava kierteli ensin pari viikkoa Mustasaaren ja Vöyrin saaristossa, mutta jatkoi sitten 21.10. kohti pohjoista aina Pedersöreen saakka, jonka jälkeen suuntasi 27.10, takaisin kohti etelää. Aava palasi Raippaluotoon 6.11., mutta suuntasi jo seuraavana päivänä takaisin mantereelle. Oleskeltuaan muutaman päivän Mustasaaren rannoilla Aava jatkoi 12.11. Korsnäsiin. |