Luonnontieteellinen keskusmuseo
Olet täällä: Etusivu > Tutkimus ja kokoelmat > Eläinmuseo > Selkärankaiset > Rengastustoimisto > Mikä
Rengastustoimisto tutkii lintujen liikkeitäHelsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo on paikka, jossa tutkitaan kasvi- eläin- ja kivikuntaa. Yleisölle tutuimmat ovat näyttelyt Helsingin keskustassa Luonnontieteellisessä museossa. Samassa talossa työskentelee joukko eläintieteilijöitä. Asiantuntijoita löytyy moneen lähtöön. Yhden erikoisalana ovat liito-oravat, toisen lierot, kolmannen äyriäiset jne. Museorakennuksessa toimii myös Rengastustoimisto, joka koordinoi maassamme tapahtuvaa lintujen rengastustoimintaa. Rengastuksella on pitkä historia. Jo vuosisadan alussa Suomessa pujotettiin renkaita pikkulintujen jalkoihin. Rengastustyön tavoitteena on saada tietoa lintujen elämästä. Usein linnut rengastetaan jo pesäpoikasina. Samasta linnusta voidaan saada havaintoja monen vuoden aikana. Esimerkiksi laulujoutsen, joka rengastettiin poikasena Viljakkalassa vuonna 1998, on nähty useina talvina mm. Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa. Kesällä 2004 lintu löytyi pesimästä Etelä-Norjasta. Viimeksi kyseinen maastamuuttaja on havaittu viettämässä itsenäisyyspäivää 2006 Tanskassa. Paitsi tietoa lintujen eliniästä, on ulkomaisten rengaslöytöjen avulla voitu selvittää muuttolintujen reittejä. Esimerkiksi Suomessa rengastetut haarapääskyt löytyvät usein Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta. Punarinnat puolestaan suuntaavat mieluiten Länsi-Eurooppaan. Kun renkaassa on palautusosoite, se toimitetaan usein ulkomailtakin takaisin museolle. Vuonna 2010 rengastustoimisto käsitteli noin 25 000 suomalaisista renkaista tehtyä ilmoitusta. Ilmoittaja saa palkinnoksi kiitoskirjeen, jossa kerrotaan, koska ja missä hänen löytämänsä lintu alun perin oli rengastettu. Linnun rengastaja saa myös tiedon rengastamansa eläimen tarinasta. Huippuahkerat rengastajat saavatkin useita kirjeitä vuodessa ja jokainen kirje kertoo tarinan. Rengastuksen avulla lintujen tutkimus on saanut korvaamatonta tietoa lintulajien elämästä. Tutkimus on kuitenkin saanut viime vuosina myös uuden tekniikan avukseen. Vuodesta 2001 kalasääskiä on seurattu satelliittilähettimin. Lakupötkön painoinen, aurinkopaneelilla toimiva lähetin on ripustettu jo kahdeksan linnun selkään. Kalasääskien talvehtimisalueista ja muuttonopeudesta on saatu hämmästyttävän tarkkaa tietoa. Mirja-sääksen liikkeitä seurattiin yhteensä 3 vuoden ja 8 kuukauden ajan. Suomessa rengastettujen lintujen ennätyksiä:
|