Rengastajat
Suomessa rengastustyö on alusta alkaen perustunut vapaaehtoisuuteen.
Luonnontieteellinen keskusmuseo vastaa vain rengastustoimiston henkilökunnan
palkkauksesta ja maksaa renkaat ja toimistotarvikkeet. Matka- yms.
kustannusten lisäksi kirjallisuuden, kiipeilyvälineiden,
suojapäähineiden, turvavöiden, vaakojen, mittojen,
lintuverkkojen ja muiden pyyntivälineiden hankinta jää
rengastajan itsensä maksettavaksi. Ainoastaan lintuasemia ylläpitävät
yhdistykset ovat pystyneet maksamaan vaatimatonta päivärahaa
asemilla pitkään työskennelleille rengastajille.
Vuosittain aktiivisten rengastajien määrä on kasvanut
alkuaikojen paristakymmenestä tämän hetken runsaaseen
viiteensataan. Ensimmäisten vuosikymmenten aikana rengastus oli
lähinnä maistereiden ja opiskelijoiden etuoikeus, mutta
nykyään rengastajien siviiliammattien jakauma on erittäin
kirjava; mukaan pääsevät kaikki lintuharrastajat, jotka
ovat osoittaneet pätevyytensä ja soveltuvuutensa rengastustyöhön.
Nykypäivän suomalainen rengastaja on pätevä lintujen
tuntija, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut.
Rengastustoimiston rengastajaluetteloon on rekisteröity kaikkiaan
2646 rengastajaa. Vuoden 2010 lopussa oli voimassa olevia lupia 694.
Huolimatta siitä, että naispuolisten lintuharrastajien määrä
Suomessa on jatkuvassa kasvussa, rengastus on silti pysytellyt maassamme
- ihme kyllä - vahvasti miehisenä harrastuksena: naisia
on aktiivirengastajien joukossa vain 50.
Rengastajien luottamuselimenä toimii rengastajatoimikunta, joka
valitaan vuosittaisessa rengastajakokouksessa ja joka myös antaa
rengastustoimistolle lausunnon rengastuslupahakemuksista.
Toimikunnan varsinaisina jäseninä vuonna 2011 ovat Heikki
Kolunen (pj, sähköposti:
heikki.kolunen@edu.lahti.fi), Annika Forstén (siht.), Matti Suopajärvi, Pekka Pouttu ja Petteri Lehikoinen sekä varajäsenenä Jouni Lamminmäki.
|