Varpuspöllöjen saaliiden määrittäminen Varpuspöllö (Glaucidium passerinum), Suomen pienin pöllölaji, kerää talvivarastoja saalistamistaan pikkunisäkkäistä ja linnuista sopiviin koloihin, kuten niille asetettuihin pesäpönttöihin. Kun linturengastajat käyvät laskemassa kertyneiden saaliiden määrät, saadaan tietoa alueen pikkunisäkästilanteesta. Jotta myös lajien lukumääräsuhteista saataisiin tietoa, varpuspöllön saalislajit olisi hyvä määrittää lajilleen mahdollisimman tarkasti. Varpuspöllö tuo varastoihinsa lähinnä myyriä, mutta myös jonkin verran päästäisiä, hiiriä ja pieniä varpuslintuja. Tämän lyhyen oppaan tarkoitus on helpottaa varpuspöllön saaliiden määrittämistä lajilleen. Lajinkuvaustekstit on kirjoitettu mukaillen teosta Koivisto & al (toim.) 1984: Suomen eläimet. Huom! Kuvaus kattaa vain tavallisimmat pikkunisäkkäämme varpuspöllön levinneisyysalueella. Kuva saalisvarastosta. Saaliseläinten määrittäminen pähkinänkuoressa (pdf- tiedosto).

Kuva © William Velmala.

Metsäpäästäinen Sorex araneus

Selkäpuoli nuorilla tummanruskea, vanhemmilla mustanruskea. Vatsapuoli vaaleamman harmaa, väriraja selvä. Kyljessä usein ruskea kylkivyöhyke. Ruumis 55-80, häntä 35-45mm. Kuva © Otso Huitu.

Vaivaispäästäinen Sorex minutus

Pienempi päästäinen, jolla tummemman selkä- ja vaaleamman vatsapuolen välinen väriraja epäselvä; tosin hännän sivulla jyrkkä väriraja joka kärkeä kohti epäselvä. Häntä pitkä- ja pörrökarvainen. Ruumiin pituus 40-55mm, häntä 35-55mm.

Metsäsopuli Myopus schisticolor

Sinertävän tummanharmaa, lyhythäntäinen pikkujyrsijä, jonka takaselässä useimmiten selvä ruosteenruskea laikku. Vatsapuoli vain vähän selkäpuolta vaaleampi. Ruumis 65-110mm, häntä 10-18mm. Kuva © Otso Huitu.

Metsämyyrä Clethrionomys glareolus

Pieni, siro, pitkähäntäinen myyrä. Selkäpuoli tumman punaruskea, kyljiltä harmaa, vatsapuoli vaaleanharmaa. Väriraja kyljissä melko selvä, hännässä jyrkkä. Korvat näkyvät karvan joukosta selvästi. Ruumis 60-120mm, häntä 25-65mm. Kuva © Otso Huitu.

Peltomyyrä Microtus agrestis

Harmaa/harmaanruskea, lyhythäntäinen myyrä. Selkäpuoli tummanharmaa, useimmiten ruskeaan vivahtava, kyljet hieman vaaleammat, vatsapuoli harmaa. Hännässä ei jyrkkää värirajaa. Ruumis 60-140mm, häntä 20-40mm. Kuva © Otso Huitu.

Idänkenttämyyrä Microtus rossiaemeridionalis

Pelto- ja idänkenttämyyrä ovat hyvin samannäköisiä! Korvien kärkikarvojen pituus on hyvä tuntomerkki: peltomyyrällä hapsottavat, kenttämyyrällä lyhyet ja tiheät.  Ruumis 60-135mm, häntä 20-50mm. Kuva © Otso Huitu.

Peltomyyrä ja idänkenttämyyrä vertailussa

Vasemmalla peltomyyrä, oikealla idänkenttämyyrä. Huomaa korvakarvoituksen eron vaikutus korvan erottuvuuteen. Klikkaamalla kuvia saat isommat kuvat. Kuvat © Anniina Lindroos.

Korvien näkyvyyden erot vaikuttavat selvästi lajien habitukseen: idänkenttämyyrä (alempi kuva) on selvästi isokorvaisemman oloinen kuin peltomyyrä (ylempi kuva). Kuvat © Anniina Lindroos.

Vaivaishiiri Micromys minimus

Pienin jyrsijämme. Selkäpuolelta punaruskea, kyljiltä kellahtava, vatsa valkoinen, kellanharmaavivahteinen. Korvat eivät näy niin hyvin turkin seasta kuin muilla hiirillä. Ruumis 40-75mm, häntä 35-75mm. Kuva © Otso Huitu.

Metsähiiri Apodemus flavicollis

Jyrkän kaksivärinen, suurisilmäinen ja – korvainen hiiri. Vatsa valkoinen, selkäpuoli punertavan kellanruskea. Ruumis 65-135mm, häntä 60-135mm. Kuvat © Kalle Rainio

Kotihiiri Mus musculus

Metsähiirtä pienempi ja suhteellisesti pienikorvaisempi- ja silmäisempi sekä ja lyhythäntäisempi. Selkäpuoli harmaanruskea, vatsapuoli vaaleanharmaa. Ruumis 50-100mm, häntä 60-85mm. Kuvat © Kalle Rainio

---