Pete-sääksi, epilogi

Kesällä 2008 Sääksisäätiö ryhtyi organisoimaan Arto Kalliolan johdolla ja BirdLifen avulla operaatiota, jonka tavoitteena oli löytää Peten lähetin ja palauttaa se Suomeen mahdollista uudelleenkäyttöä varten. Melko pian Marokosta löytyi Abu Dhabin kruununprinssin hovin ylläpitämä organisaatio (Emirates Center for Wildlife Propagation), jonka tekninen koordinaattori Eric Le Nuz otti tehokkaasti Peten lähettimen etsinnän hoitaakseen. Hän lähetti matkaan Rachid Khain, joka suunnisti Drâa-joelle ilmoittamieni koordinaattien avulla. Tultuaan 23.7.2008 paikalle, josta Peten viimeisin tarkka paikannus oli saatu, Rachid Khain löysi hiekasta lähettimen, muutaman luun ja sulan. Tämä on huikea todiste satelliittiseurannan nykyisestä, suorastaan uskomattomasta tarkkuudesta!

Lähettimen ja muutaman luun ja sulan löytyminen ei valitettavasti juurikaan tuonut lisätietoa Peten kuolemaan johtaneista syistä. Eric Le Nuz esitti arvelunaan, että Pete on saattanut joutua paikallisen vuorikotkan (Hieraetus fasciatus) tai huuhkajan saaliiksi. Tätä vaihtoehtoa tukevat seuraavat havainnot. (1) lähettimessä ei ollut lainkaan kettuun tai koiraan viittaavia purujälkiä ja (2) lähettimen teflon-kiinnitysnauhat oli 'leikattu' poikki samaan tapaan kuin Le Nuz oli todennut vuorikotkan katkaisevan kaulustrapin lähettimen kiinnitysnauhat.

Peten lähetin saatiin siis takaisin Suomeen. Koska lähetin oli maannut pitkään hiekassa aurinkopaneeli maata vasten, sen akku ei enää pystynyt latautumaan. Talvella lähettimeen vaihdettiin uusi akku, jonka jälkeen lähetin oli valmis käytettäväksi uudelleen.

Kuva: Rachid Khain