Espanjansiruetanan haitat ja torjunta

Espanjansiruetanan ravinnoksi kelpaavat kaikenlaisten koriste- ja hyötykasvilajien lehdet, kukat ja sipulit. Ruotsissa lajin on todettu pitävän erityisesti aromaattisista tai voimakas tuoksuisista kasvilajeista. Kun muut keittiöpuutarhan kasvit on syöty kelpaa espanjansiruetanalle vaikka raparperin lehdet, jotka muut etanat jättävät yleensä syömättä. Ikävintä espanjansiruetanoiden massaesiintymissä tuntuu olevan yksilöiden liiskaantuminen ajotiellä tai pihamailla. Kun espanjansiruetanat vielä syövät kuolleita lajitovereitaan, ei ole kumma, että laji on saanut "lempinimen" tappajaetana, vaikka varsinaiset tappajat seisovatkin vieressä.

Torjunta

• Keräys
  Puutarhoissa, joissa lajia voidaan vielä pitää paikallisena, espanjansiruetanaa voidaan torjua keräämällä aikuiset ja keskenkasvuiset yksilöt ja tuhoamalla ne pudottamalla kuumaan veteen, kuin ravut konsanaan.
• Suojat
  Keräystä voi tehostaa houkuttelemalla espanjansiruetanat maassa makaavien etanasuojien alle (kosteat tai kostutetut laudat, levyt ym.) ja poimimalla ne sieltä talteen. Joskus on käynyt niin, että myyrät ovat löytäneet nämä etanakertymät ja syöneet yksilöt ennen kuin ihminen on kerinnyt kokemaan pyydykset. Eri asia on, mitä muuta myyrät saavat puutarhassa aikaan!
• Olut
  Erityisesti peltoetana (Deroceras agreste) ja valepeltoetana (Deroceras reticulatum) maistelevat mielellään lautasella olevaa olutsyöttiä ja hukkuvat siihen. Samaa voi kokeilla espanjansiruetanan suhteen, mutta kookkaana lajina sitä on vaikea hukuttaa ainakaan tavalliseen keittolautaseen.
• Myrkyt
  Myrkkyjen ja torjuntapellettien käyttö on ulkotiloissa hankalaa, koska myös muut eläimet saattavat syödä niitä. Lisäksi sade liuottaa useimpien torjunta-aineiden tehoaineet.
• Polttaminen
  Puutarhan kompostin kalkitsemista, lehti- ja risukasojen polttamista sekä puutarhan reuna-alueiden siistimistä voidaan pitää tehokkaana espanjansiruetanan torjuntakeinona. Lehti- ja risukasat ovat kotiloille hyviä talvehtimispaikkoja. Porvoon lehtokotilopopulaatiossa oli keväällä 1965 tällaisissa lehti- ja risukasoissa yli 1200 eri-ikäistä lehtokotiloa (Arianta arbustorum) neliömetrillä, kun ympäröivällä alueella niitä oli "vain" satakunta neliöllä.
• Lampaat
  Rakentamattomien tonttien kasvillisuuden leikkaus tai lampaiden aitaaminen näillä alueilla pitää ruohon ja heinät matalana, jolloin espanjansiruetanat eivät löydä kunnon suojaa kuivumista vastaan. Myös ojien täyttö tai muuttaminen salaojiksi vähentää sopivia suojapaikkoja.
• Pakkanen
  Kuumat kuivat kesät ja kylmät (-12 °C) syysyöt ennen lumen tuloa tai kevätyöt lumen sulamisen jälkeen lisäävät erityisesti nuorten espanjansiruetanoiden kuolleisuutta ja pienentävät siten populaatioin kokoa merkittävästi. Viimeiset vuodet ovat tässä suhteessa olleet espanjansiruetanalle edullisia, kesät ovat olleet kosteita ja viileitä, talvet lauhoja, eikä Etelä-Suomessa ole juuri esiintynyt 15 astetta kylmempiä syksy- tai kevätpakkasia lumettomana aikana.