Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Sammakkoeläimet ja matelijat

Sammakkoeläimet

Sammakkoeläimet ovat ensimmäisiä selkärankaisia, jotka kehittyivät elämään paitsi vedessä, myös maalla. Ne ovat edelleen sidoksissa veteen, sillä sammakoiden toukkakehitys tapahtuu aina vedessä. Toukat hengittävät kiduksilla samaan tapaan kuin kalat. Vasta aikuisilla on keuhkot. Myös kostea iho toimii sammakoiden hengityspintana.

Sammakkoeläimiä kuuluvat pyrstösammakot eli salamanterieläimet ja sammakot. Niitä tunnetaan maapallolta yli 4000 lajia. Euroopassa tavataan pyrstösammakoita 27 lajia ja sammakoita 35 lajia.

Suomalaiset sammakot ovat vaarattomia hyönteissyöjiä, mutta eräät suurikokoiset amerikkalaiset lajit voivat syödä myös pikkunisäkkäitä ja lintuja. Jotkut lajit voivat erittää ihostaan myrkyllisiä aineita. Etelä- ja Keski-Amerikan intiaanit käyttivät tällaista myrkkyä nuoliinsa.

Kaikki sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä eli ulkoilman lämpötila säätelee niiden ruumiinlämpöä. Suomessa sammakkoeläimet horrostavat talvella. Kevään tullen ne aktivoituvat ja hakeutuvat kutupaikoille. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että voimakas ultraviolettisäteily voi vahingoittaa joidenkin sammakoiden kutua.

Matelijat

Maailmasta tunnetaan 6600 matelijaa ja niistä 116 elää Euroopassa. Suomessa matelijoita elää viisi lajia. Meillä tavataan vain liskoja ja käärmeitä, mutta nykyisten matelijoiden joukkoon kuuluvat myös kilpikonnat, krokotiilit, matoliskot ja alkuliskot.

Matelijat lisääntyvät munimalla. Munien kuori on kuitenkin pehmeä ja nahkamainen, ei kova kuten linnuilla. Joidenkin lajien poikaset kuoriutuvat ennen kuin naaras munii munan. Siksi näyttää siltä, että käärme synnyttää poikasia. Toiset matelijat taas kätkevät munansa auringon tai mätänevän pesäaineksen haudottaviksi, kunnes poikaset ovat valmiita kuoriutumaan.

Pesiä tarvitaan myös talvella, jolloin matelijat horrostavat. Suurimmissa talvipesissä on tavattu jopa satoja käärmeitä.

Suomen matelijat ovat rauhoitettuja kyytä lukuun ottamatta. Jotta ihmiset ymmärtäisivät rauhoitettujen eläinten arvon, niille on laadittu ohjehinnat. Esimerkiksi vaskitsan hinta on noin 200 euroa. Kangaskäärmeen arvo on peräti 2500 euroa.

Lisätietoja

Juhani Terhivuo
puh. 09-19128844
fax 09-19128843
e-mail: