Suomen sammakot

Suomalaiset sammakot ovat vaarattomia hyönteissyöjiä. Niille maistuvat etanat, kotilot ja erilaiset hyönteiset. Pienikokoisiksi eläimiksi sammakkomme ovat pitkäikäisiä. Ne voivat elää yli 10-vuotiaaksi. Sukukypsiksi ne tulevat kuitenkin vasta 3-5 vuoden ikäisinä.

Sammakon levinneisyys

Sammakko Groda (Rana temporaria) Common frog

Keväällä sammakoiden voi kuulla kurnuttavan lammikoissa. Se on koiraiden kutsu naaraille. Kuteminen alkaa Etelä-Suomessa yleensä huhtikuussa, Pohjois-Suomessa touko-kesäkuussa. Kutuaikaan koiraille kasvaa erityiset kutukyhmyt peukaloihin. Ne auttavat koirasta pitämään kiinni naaraan kainaloiden alta.

Rupikonna Padda (Bufo bufo) Common toad

Rupikonnat liikkuvat mieluiten öisin. Niiden lähinäkö on erityisen tarkka. Ne näkevät pimeässäkin hyvin, koska niiden silmät ovat noin kymmenen kertaa valoherkempiä kuin ihmisen silmät. Urokset ovat yleensä pienempiä kuin naaraat, jotka voivat kasvaa Suomessa jopa kännykän pituisiksi.

Viitasammakko Åkergroda (Rana arvalis) Moor frog

Viitasammakko ja tavallinen sammakko muistuttavat toisiaan hyvin paljon. Varma tuntomerkki on takajalan sisimmässä varpaassa oleva kova, kölimäinen kyhmy. Myös niiden äänet eroavat toisistaan. Suomesta laji määritettiin ensimmäistä kertaa 1868 Paraisilta.

Mölysammakko Skrattgroda (Rana ridibunda) Lake frog

Mölysammakko havaittiin Suomessa ensimmäistä kertaa 1937 Helsingistä. Laji löydettiin pian myös Porvoosta. Ilmeisesti kanta sai alkunsa istutuksista. Sammakkokuoro piti niin kovaa meteliä Helsingin Vanhankaupunginlahdella että huvila-asukkaat ampuivat kiusanhenkiä. Viimeksi isoja vihreitä mölysammakkoja on tavattu Suomessa 1960-luvulla Vantaanjoen suulla.