Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Pääkaupungin kaniinit

Kani! Vielä vuosikymmen sitten saattoi onnekas kulkija huomata iltahämärissä harmaan vilahduksen. Arabianrannan kaniinikanta eleli hiljaisesti joutomaalla ja kannan leviämistä povaavia pidettiin vähän vinksahtaneina. Nyt tilanne on toinen. Yhdellä kävelylenkillä vaikkapa Hesperian puistossa saattaa nähdä kolmatta kymmentä pientä söpöä puputtajaa. Samaa vauhtia hupenevat niin kaupungin istutukset kuin Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan arvokkaat kasvit.

Luonnossa kaniinit elävät ryhmissä, joissa on useita uroksia ja naaraita sekä niiden jälkeläisiä. Eläimillä on arvojärjestys, jossa voimakkaimmat yksilöt saavat parhaat pesäkolot ja eniten lisääntymiskumppaneita. Vapautettu lemmikki ei pääse helposti ryhmän jäseneksi ja sen mahdollisuudet selvitä talvesta ja saalistajien kynsistä ovat heikot.

Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo tutkii kaniineja yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupunkien, Eviran, Uudenmaan riistahoitopiirin ja Helsingin riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Metsästäjät alkoivat toimittaa kaniineja tutkittavaksi vuoden 2008 alussa. Tavoitteena on selvittää kaniinien lisääntymisbiologiaa pohjoisissa kaupunkioloissa. Tutkituista kaniineista otetaan näytteitä myös Eviran raskasmetallianalyyseja varten.

Museolla kaniineja tutkivat FT Heidi Kinnunen, FM Laura Hiisivuori ja FM Eeva-Maria Kyheröinen.

Kaniinit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia ja tieteellisiä vahinkoja. Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa joudutaan suojaamaan talveksi lähes kaikki kasvit. Metalliverkkoa on ostettu talvea 2008-2009 varten 1,5 km. Lisää kasvien suojauksesta (Helsingin kaupunki).

Kaniinit ovat leviämässä tehokkaasti yli Helsingin rajojen. Niitä on tavattu aina aina Kehä III asti. Jos sinulla on tuoreita kaniinihavaintoja, kirjaa ne Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka-palveluun. Tutkijat ovat havainnoista erittäin kiinnostuneita.

Kuva: markfftang, käyttö Creative Commons -lisenssillä.