Yli-intendentti Jari Valkama on toiminut Eläinmuseolla intendenttinä ja Rengastustoimiston johtajana elokuusta 2002 lähtien. Tällä hetkellä hän toimii seurantatiimin vetäjänä vastuualueenaan tiimin esimiestehtävät ja seurantojen rahoitus, ympäristöhallinnon asiantuntijatehtävät, Suomen lintuatlas, Rengastusatlas, valtakunnallinen petolintuseuranta ja Rengastustoimiston johtaminen. Rengastusaineistojen lisäksi hän tutkii erityisesti kanahaukan ja huuhkajan ekologiaa erilaisissa ympäristöoloissa. Hän on tutkinut myös tuulihaukan ja isokuovin (väitöskirja 1999) elinympäristön valintaa ja pesimistulosta.

Intendentti Aleksi Lehikoinen väitteli Helsingin yliopistossa keväällä 2009 ilmastonmuutoksen vaikutuksista lintujen muuttoon ja pesintään ja tuli seurantatiimiin samana syksynä vastaamaan talvilintujen, pesivän maalinnuston, saaristolintujen ja vesilintujen seurannoista sekä pesäkorttitutkimuksesta. Hänen päätutkimusaiheensa ovat edelleen ilmastomuutoksen vaikutukset lintuihin ja lintujen muuton tutkimus. Hän toimii myös Hangon lintuaseman asemanhoitajana, lintulajien uhanalaisuusluokitusta pohtivassa työryhmässä ja BirdLife Suomen rariteettikomiteassa.

Jatko-opiskelija Heidi Björklund aloitti huhtikuussa 2010 väitöskirjatyön aiheesta ”Maisemarakenteen muutosten ja lajikohtaisten suojelutoimien vaikutukset lajien välisiin vuorovaikutussuhteisiin: joutuvatko pienemmät petolinnut ekologiseen ansaan?” Työtä ohjaavat Toni Laaksonen ja Jari Valkama. Väitöskirjatyö pohjautuu petolintuseurannan aineistoihin, erityisesti pesäilmoitusaineistoon. Björklund on toiminut petolintuseurannan koordinaattorina usean vuoden ajan. Björklund on myös Linnut-lehden toimittaja.

Museomestari Jukka Haapala työskentelee Rengastustoimistossa. Hänet kutsuttiin Eläinmuseoon Pertti Saurolan avustajaksi perustamaan sääksirekisteriä marraskuussa 1980. Vuodesta 1982 alkaen hän työskenteli myös Suomen petolintukantojen seurannan parissa. Haapala on yksi Eläinmuseon 1988 julkaiseman, rengastajille suunnatun "Pöllöjen iän määrittäminen" -nimisen oppaan tekijöistä. Keväällä 1989 hän siirtyi täysipäiväiseksi työntekijäksi Rengastustoimistoon. Tärkeimmät vastuualueet ovat rengasvaraston ylläpito, sisämaan seurantapyyntien koordinointi ja tietokantapoimintojen teko. Jukka on harrastanut ja valokuvannut lintuja vuodesta 1962.

Museomestari Juha Honkala toimii petolintuseurannan koordinaattorina. Tämä pitkäaikaisseuranta sisältää sääksiseurannan, petoruutuseurannan ja petolintujen yhteenvetoseurannan. Omiin projektitöihin lukeutuvat linnustoseurantahankkeet sekä asiantuntijatehtävät pesimälintuselvityksissä, liito-oravakartoituksissa ym. luontoinventoinneissa. Juha Honkalan artikkeleita neotropiikin ja erityisesti Brasilian linnuista on julkaistu tietokirjoissa ja lehdissä. Eläinmuseon ”Maailman Luonto”-näyttelyn neotropiikkiosastoon Honkala on tuottanut lintuesittelyjä karttoineen ja ääninäytteineen.

Toimistosihteeri Pirjo Hätönen tuli Helsingin yliopistoon töihin lokakuussa vuonna 1991. Hätönen on koulutukseltaan yo-merkonomi. Eläinmuseolla hän on työskennellyt maaliskuusta 1998 alkaen. Hänen nykyisiin tehtäviinsä kuuluvat seurantatiimin avustavat työt: mm. tekstinkäsittely, linnustonseurannan aineistojen tallentaminen tietokantaan sekä muut yleiset toimistotehtävät.

Projektitutkija Eeva-Maria Kyheröinen tutkii lepakoiden perusekologiaa, kuten lajiston levinneisyyttä ja muuttoliikkeitä, talvehtimista sekä yhdyskuntien rakennetta ja paikkauskollisuutta. Kyheröinen toimii yhtenä Suomen edustajana EUROBATS -suojelusopimuksessa. Hänen työhönsä kuuluu myös lepakkonäytteiden käsittelyä, rengastusjärjestelyistä huolehtimista sekä lepakoihin liittyviin yleisökysymyksiin vastaamista. Lähitulevaisuuden tavoitteita ovat valtakunnallisen lepakkoatlaksen sekä lepakkoseurantajärjestelmän käynnistäminen yhteistyössä Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen kanssa.

Jatko-opiskelija Kalle Meller aloitti tekemään väitöskirjaansa ilmastonmuutoksen linnustovaikutuksista vuoden 2011 alussa. Hän tutkii miten ilmasto vaikuttaa eri lajien pesintään ja syysmuuttoon. Työn ohjaajana toimivat Aleksi Lehikoinen ja Anssi Vähätalo. Meller suoritti maisteriopintonsa Helsingin yliopistolla ja tutki Pro gradu- työssään viirupöllöjen pesimäaikaista käyttäytymistä. Hän on aktiivinen lintuharrastaja ja toimii tällä hetkellä Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n varapuheenjohtaja. Hän on osallistunut lisäksi lukuisiin lintu- ja perhoslaskentoihin eri puolella Suomea.

Julkaisut ja aktiviteetit Tuhat-järjestelmässä

Museomestari Seppo Niiranen on työskennellyt Rengastustoimistossa vuodesta 1977. Hän osallistuu rengastusten ja löytöjen tietokannan ylläpitoon sekä siitä tehtäviin poimintoihin. Hän myös ylläpitää rengastajille tarkoitettua Rengastajaverkkoa. Niiranen on ollut aktiivinen rengastaja ja linnustoseurantoihin osallistuja vuodesta 1978. Lisäksi hän tekee omalla ajallaan lintukartoituksia konsulttiyrityksille ja ympäristökeskuksille. Niirasen erityisen kiinnostuksen kohteena ovat kaakkoisen Brasilian linnut, joiden tutkimus käynnistyi Ulkoministeriön kehitysyhteistyöprojektina ja jonka hedelmänä hän on ollut mukana valmistelemassa Luonnontieteellisen museon "Maailman luonto"- näyttelyyn Etelä-Amerikan sademetsäosiota.

Vieraileva tutkija Vincenzo Penteriani viettää museolla sapattivuotta vakituisesta tehtävästään Doñanan biologisen aseman vanhempana tutkijana. Hänen erikoisalaansa on petolintujen populaatio- ja käyttäytymisekologinen tutkimus, viime aikoina erityisesti poikasten levittäytymiskäyttäytymisen tutkimus. Kotisivu.

Suunnittelija Markus Piha väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa v. 2007 aiheenaan peltolinnuston vaihtelu tilassa ja ajassa. Hän siirtyi Rengastustoimiston tutkijaksi keväällä 2007 ja aloitti toimiston vakituisena suunnittelijana 2008. Hänen työtehtäviinsä kuuluu mm. tutkimusta, seurantojen kehitystyötä ja rengastajien koulutusta. Tutkimuksen puolella mm. pyynti-jälleenpyyntimenetelmät ja pitkien aikasarjojen analyysit ovat erityisen kiinnostuksen kohteina.

Museomestari Pekka Puhjo on työskennellyt Rengastustoimistossa jo vuodesta 1973 lähtien. Hänen työhönsä kuuluvat rengastustietojen tarkistaminen ja siirtäminen rengastusrekisteriin, sekä rengastustenttien järjestäminen ja rengastajien koulutus erityisesti vuosittain järjestettävissä rengastajakokouksissa. Lisäksi hän hoitaa erilaisia toimiston juoksevia asioita. Puhjo on itse rengastanut vuodesta 1969; hän on kiinnostunut erityisesti rautiaisesta ja haarapääskystä, joita kumpiakin hän on rengastanut useita tuhansia.

Museoavustaja Pekka Routasuo on toiminut Eläinmuseolla erilaisissa linnustonseurantaan liittyvissä tehtävissä vuodesta 1988. Hänen työhönsä kuuluvat etupäässä linnustonseurannan aineistojen käsittely sekä tietokantojen ylläpito. Työskentely Eläinmuseolla on ajoittunut talviaikaan. Muun osan vuodesta hän on tehnyt erilaisia luontoselvityksiä ympäristöalan konsulttina.

Museomestari Jarmo Ruoho on työskennellyt Rengastustoimistolla vuodesta 1975, ja nykyään pääosa hänen ajastaan kuluu rengaslöytöilmoituksien käsittelyssä sekä erilaisissa arkistointi- ja yleisöpalvelutehtävissä. Ruoho myös ylläpitää tietokantaa rengaslöydöistä. Hänellä on taustallaan maan- ja kasvitieteen yliopisto-opintoja. Hän on ollut aktiivinen lintuasema-, poikas- ja talvilinturengastaja jo vuodesta 1970.

Jatko-opiskelija Andrea Santangeli tekee väitöskirjaa petolintujen pesäpaikkojen taloudellisesti tehokkaista suojelustrategioista. LUOVAn rahoittamaa väitöskirjatyötä ohjaa Toni Laaksonen. Santangeli on erikoistunut lintujen, etenkin petolintujen, kannankokoa rajoittaviin tekijöihin ihmisen muokkaamassa elinympäristössä. Santangeli suoritti maisterinopintonsa Soveltavan ekologian ja suojelun alalta East Anglian yliopistossa Iso-Britanniassa ja hänen pro gradu -työnsä käsitteli pikkutrapin pesimistiheyttä ja elinympäristön valintaa Sardiniassa Italiassa. Vuonna 2009 hän tutki helmipöllön ekologiaa Erkki Korpimäen ryhmässä Turun yliopistossa.

Tohtorikoulutettava William Velmala aloitti tekemään väitöskirjaansa kirjosiepon vuodenkierron eri vaiheiden vuorovaikutuksista huhtikuussa 2010. Hän tutkii miten tämän pienen muuttolinnun vuoden eri vaiheet, pesiminen, muutto ja talvehtiminen, liittyvät toisiinsa niin yksilö- kuin populaatiotasolla. Työn ohjaajana toimii Toni Laaksonen. Viime vuosien aikana Velmala on työskennellyt tiimin suurprojektin, Suomen rengastuatlaksen, parissa. Hän on innokas rengastaja, joka on mm. viettänyt muutamia vuosia rengastaen lintuja ulkomailla, esim. Nigeriassa, Israelissa ja Ruotsissa. Velmala on myös aktiivinen freelance-toimittaja ja Suomen rariteettikomitean jäsen.

Professori Pertti Saurola on vuosikymmenten ajan antanut kasvot suomalaiselle lintujen rengastukselle ja laajamittaiselle petolintujen seurannalle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Hän toimi Eläinmuseolla Rengastustoimiston johtajana vuodesta 1974 eläkkeelle jäämiseensä asti (2001) ja oli pitkän aikaa Euroopan rengastustoimintaa koordinoivan EURINGin presidenttinä. Saurolan pitkäaikaiset tutkimukset ovat käsitelleet petolintukantojen vaihteluja, viiru- ja lehtopöllöjen populaatioekologiaa sekä kalasääsken ekologiaa ja suojelua. Näiden aiheiden lisäksi hän toimii tutkijana ja asiantuntijana useissa lintujen satelliittilähetintutkimuksissa. Saurola on tekijänä myös tekeillä olevassa Rengastusatlaksessa.

Professori Risto A. Väisänen tunnetaan erityisesti linnustoseurannan pitkäaikaisena kehittäjänä ja johtajana. Työskenneltyään Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana hän tuli museolle yli-intendentiksi vuonna 1984. Museon selkärankaisosaston osastonjohtajaksi hänet nimitettiin v. 2002. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle v. 2008 lopussa. Väisänen tekee yhä edelleen aktiivisesti tutkimus- ja organisointityötä linnustoseurannassa ja opastaa nuorempia tutkijoita seurantojen saloihin. Hänen päätutkimusaiheitaan ovat pesimälinnuston levinneisyyden ja runsauden pitkäaikaismuutokset.  

Akatemiatutkija Toni Laaksonen

Suunnittelija Kalle Rainio

Tutkijatohtori Wiebke Schuett

Lintuatlaskoordinaattori Ville Vepsäläinen

Projektitutkija Timo Pakkala

Suunnittelija Satu Lampila