LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Arosuohaukat

Arosuohaukkanaaras Potku Arosuohaukkanaaraat Potku ja Letto

Suomen ensimmäinen arosuohaukan seurantalähetin asennettiin kesäkuun 2015 lopulla Pohjois-Pohjanmaan Utajärvellä pesineelle naaraslinnulle. Potkuksi nimetty arosuohaukka kasvatti heinäkuun loppuun mennessä kolme lentokykyistä poikasta. Potku-nimen se sai pesimäpaikkansa lähellä sijaitsevan syrjäkylän mukaan. Kahdeksi ensimmäiseksi talveksi Potku matkasi kutakuinkin identtistä reittiä Euroopan halki Gibraltarin kautta eteläiseen Mauritaniaan talvehtimaan. Kesällä 2016 se yritti pesiä Käsivarren Lapissa ja kesäksi 2017 se katosi jonnekin Arkangelin seudulle Luoteis-Venäjälle.

Järjestyksessä toinen seurantalähetin asennettiin heinäkuun alussa 2017 Lumijoella Liminganlahden rantamaisemissa pesineelle naaraalle. Tämä lintu nimettiin monivuotisen reviiriin mukaan Letoksi. Alun perin Letto oli rengastettu pesivänä naaraana samoilla seuduin kesällä 2014. Kesällä 2017 Letto sai ilmojen teille neljä poikasta – ja lähti itse poikasten itsenäistyttyä Lappiin!

Arosuohaukka (Circus macrourus) on Suomessa harvinainen, erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pesimälaji. Pääasiassa Venäjän ja Kazakstanin aroilla pesiviä arosuohaukkoja on koko maailmassakin tutkittu vain vähän. Lähettimien avulla saadaan tietoa lajin pesimäreviirin käytöstä ja pesinnän jälkeisestä välimuutosta sekä erityisesti sen varsinaisista syys- ja kevätmuuttoreiteistä ja talvehtimisalueista. Viime vuosina mm. Ranskassa ja Espanjassa yleistyneet talviaikaiset havainnot lajista antavat olettaa, että osa Suomen arosuohaukoista suuntaan tunnetun itäisen muuttoreitin sijaan Lounais-Eurooppaan. Potkun muuttoaikaiset paikannukset ovat osoittaneet oletuksen oikeaksi.

Potkun lähettimen asensivat oululainen rengastaja Ari-Pekka Auvinen ja Kazakstanissa aiemmin arosuohaukkoja tutkinut ranskalainen petolintututkija Julien Terraube. Leton lähettimen asennuksesta vastasivat Auvinen ja rovaniemeläinen rengastaja Olli-Pekka Karlin. Lähetin käyttää paikannuksiin GPS-tekniikkaa ja lähettää kertyneet tiedot päivittäin tekstiviestinä GSM-verkon kautta. Aurinkopaneelilla varustettu laite painaa 17 grammaa ja se on kiinnitetty teflonnauhalla ”repuksi” linnun selkään. Potkun lähettimen rahoitti Beatriz Arroyon tutkimusryhmä Instituto de Investigación en Recursos Cinegéticosista Madridista ja Leton lähettimen suomalaiset lintuharrastajat tarkoitusta varten tehdyn keräyksen tuotolla.

Toisin kuin Kazakstanissa, Suomessa arosuohaukat ovat ainakin jossain määrin pesimäpaikkauskollisia. Letto on tästä hyvä esimerkki.  Kuitenkin osa linnuista vaikuttaisi pesivän myyrätilanteen mukaan milloin missäkin. Tämä taasen on Potkun strategia.

Tervetuloa seuraamaan Potkun ja Leton matkaa, saat ainutlaatuista tietoa Suomen uuden pesimälajin käyttäytymisestä!

 

Arosuohaukkanaaras Letto Arosuohaukka Leton poikaset


 

Arosuohaukkanaaras Letto - Syksy 2017

  •  
Sivun vastuuhenkilö: 
Teksti: Ari-Pekka Auvinen, kuvat: Ari-Pekka Auvinen, Sivunhallinta: Markus Piha
13.9.2017