LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Eläintieteelliset kokoelmat

Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteellinen kokoelma, eläinmuseo, käsittää noin yhdeksän miljoonaa näytettä, joista valtaosa on hyönteisiä. Kokoelmaan kuuluvat myös laajat linnustonseuranta- ja fenologia-aineistot. Näytteitä ja havaintoaineistoja käytetään tutkimukseen, opetustarkoituksiin ja ympäristön tilan seurantaan.

Kokoelmien historiaa


Selkärankaiskokoelmat

Osa lintukokoelmaa. Kuva: Marika TurtiainenSelkärankaiskokoelmat käsittävät noin 140 000 tieteellistä näytettä. Nisäkkäät ja linnut talletetaan kokoelmaan tavallisesti nahkoina ja luustoina, joskus täytettyinä eläiminä. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat taas säilytetään yleensä alkoholissa. Valtaosa näytteistä on kotimaisia, mutta vanhojen näytteiden joukossa on myös runsaasti ulkomailta kerättyä aineistoa. Museolla on myös historiallisesti arvokas linnunmunakokoelma. Nykyisin selkärankaisista tallennetaan myös erilliset pakastetut kudosnäytteet DNA-tutkimuksen tarpeisiin.

Kokoelmien vastuuhenkilöt. Museomestarit hoitavat mm. lainoja ja muita kokoelman käytännön asioita. Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puhelinluettelo.
osakokoelma vastaava tutkija museomestari
Nisäkkäät Voitto Haukisalmi Martti Hildén
 - luustot, kudosnäytteet Ilpo K. Hanski Martti Hildén
Linnut, matelijat, sammakkoeläimet Ilpo K. Hanski Martti Hildén
Kalat Risto Väinölä Martti Hildén

Hyönteiskokoelmat

Museomestari Jere Kahanpää työskentelemässä modernissa hyönteiskokoelmassa, jossa säilytetään miljoonia hyönteisyksilöitä (Kuva: Pekka Malinen/Luomus)

Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteiskokoelmat käsittävät nykyään noin yhdeksän miljoonaa yksilöä. Näistä perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset muodostavat suurimmat ryhmät, myös kaksisiipisiä on runsaasti. Hieman alle puolet kokoelmien hyönteisistä on kerätty Suomesta. Kokoelmat ovat kasvaneet nykyiseen kokoonsa yli kahdensadan vuoden aikana.

Valtaosa museon hyönteiskokoelmasta säilytetään neulattuina ilmastoidussa kokoelmahallissa, mutta erityisesti pienikokoiset ja pehmeäruumiiset hyönteiset etanolissa tai preparoituina objektilaseille. Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteiskokoelma on Euroopan suurimpia. Kokoelman arvo ei kuitenkaan perustu pelkästään sen kokoon tai lajimäärään, vaan myös sen sisältämiin tieteellisesti merkittäviin ja korvaamattomiin tyyppiyksilöihin. Tyyppinäytteitä on kokoelmissa noin 45 000.

Kokoelmien vastuuhenkilöt. Museomestarit hoitavat mm. näytelainoja ja muita käytännön kokoelma-asioita. Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puhelinluettelo.
osakokoelma vastaava tutkija museomestari
Kovakuoriaiset (Coleoptera) Jyrki Muona Jaakko Mattila
Perhoset (Lepidoptera) Lauri Kaila Jaakko Kullberg
Kaksisiipiset (Diptera) Pekka Vilkamaa Jere Kahanpää
Pistiäiset (Hymenoptera) Juho Paukkunen Pekka Malinen
Muut hyönteislahkot (kotimaiset kokoelmat) Anders Albrecht  
             "                  (ulkomaiset kokoelmat) Larry Huldén  

Muut selkärangattomat

Kuva: Marika TurtiainenSelkärangattomien kokoelmat kattavat suurimman osan eläinkunnan monimuotoisuudesta – kaikki muut ryhmät paitsi hyönteiset ja selkärankaiset. Kokoelmassa on noin 600 000 etiketöityä näyte-erää, joista kukin yleensä käsittää useita yksilöitä. Suurin osa näytteistä on säilötty alkoholiin.  Kokoelman painopiste on kotimaisessa eläimistössä. Parhaiten edustettuina ovat hämähäkit, punkit, nilviäiset (kotilot ja simpukat), harvasukasmadot ja värysmadot. Ulkomaiseen kokoelmaan kuuluu myös monia Suomesta puuttuvia suolaisten merten eläinryhmiä. Noin viidennes aineistoista on luetteloituna sähköisissä tietokannoissa.

Kokoelmien vastuuhenkilöt. Museomestarit hoitavat mm. näytelainoja ja muita käytännön kokoelma-asioita. Yhteystiedot: etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puhelinluettelo.
osakokoelma vastaava tutkija museomestari
Hämähäkkieläimet, tuhatjalkaiset Pedro Cardoso Timo Pajunen
Madot, loismadot Voitto Haukisalmi Katja Nylund
Nilviäiset R. Väinölä, P. Cardoso Ritva Talman
Äyriäiset, muut vesieläimet Risto Väinölä Katja Nylund

Seuranta-aineistot

Eläintieteen yksikössä on meneillään useita valtakunnallisia linnuston seurantatutkimuksia, joiden tavoitteena on (i) koota perustietoa lajien levinneisyydestä, runsaudesta ja elinympäristövaatimuksista, (ii) seurata lajien levinneisyyden ja runsauden sekä lintuyhteisöjen rakenteen muutoksia, (iii) mitata näiden muutoksien suuntaa ja nopeutta kiinnittäen erityistä huomiota taantuviin lajeihin uhanalaisuusluokitus silmällä pitäen ja (iv) tutkia ympäristömuutosten ja ympäristönhoidon pitkäaikaisia vaikutuksia. Seurantojen toteutukseen osallistuu vuosittain yli tuhat vapaaehtoista harrastajaa. Vakiintuneita seurantoja ovat mm. linja- ja pistelaskennat, talvilintulaskennat, vesilintulaskennat, pesäkorttitutkimus ja petolintuseuranta. Myös lintujen ja lepakoiden rengastus on oleellinen osa eläinkantojen seurantaa.

Eläintieteen yksikkö ja Suomen tiedeseura kokoavat yhteistyössä noin sadan vapaaehtoisen luonnonharrastajan kanssa vuosittain fenologisia havaintoja maamme eläin- ja kasvimaailmasta. Tällaisia ovat esimerkiksi sammakon kudun alkaminen, siilin herääminen talvihorroksesta tai tilhien tulo syksyllä.

Lisätietoja seurantoihin osallistumisesta ja seurantojen tuloksia

Sivun vastuuhenkilö: 
Aino Juslén
15.6.2014