LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kirjat

 

 


Tilaukset

Kasvitieteen kirjoja voi tilata kirjojen tilauslomakkeilla tai sähköpostiosoitteella kasvimuseo(at)helsinki.fi
Postitettaviin tilauksiin lisätään toimituskulut alkaen 7,60 €.

Kirjoja on myynnissä myös Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan myymälässä (Unioninkatu 44). Puh. 02941 24455. Avoinna avoinna ti–su klo 10–16 (torstaisin klo 18 asti). Maanantaisin myymälä on suljettu.

Rengastusatlas on myynnissä Lintuvarusteessa (Koetilantie 1, Viikki)


Sienet ja metsien luontoarvot

Tea von Bonsdorff, Ilkka Kytövuori, Jukka Vauras, Seppo Huhtinen, Panu Halme, Teppo Rämä, Lasse Kosonen & Stefan Jakobsson 2014: Sienet ja metsien luontoarvot. — Norrlinia 27: 1–272. ISBN 978-952-10-9945-8.

Monet sienet ovat erinomaisia elinympäristönsä edustavuuden ja suojeluarvon indikaattoreita. Ne eivät aina ole uhanalaisia tai erityisen harvinaisia lajeja, mutta vaativat kasvupaikoiltaan piirteitä, joita on vain luonnonsuojelullisesti arvokkaissa ja uhanalaisissa elinympäristöissä.

Sienet ja metsien luontoarvot -kirjassa esitetään pisteytysjärjestelmä 545 indikaattorisienelle luonnonsuojelullisesti arvokkaissa metsäisissä elinympäristöissä. Sienikartoitusten tilaajille ja tekijöille on mukana inventointiohjeistus.

Lajien määritysosiossa esitellään tarkoin tuntomerkein ja värivalokuvin 147 sienilajia. Päähuomio on helttasienissä, tateissa, haarakkaissa ja orakkaissa. Kirjassa kuvataan tieteelle kaksi uutta sienilajia.


Suomen kotilot ja etanat

Anne Koivunen, Pekka Malinen, Hannu Ormio, Juhani Terhivuo & Ilmari Valovirta 2014: Suomen kotilot ja etanat. Opas maanilviäisten maailmaan. — Hyönteistarvike Tibiale Oy, Helsinki. ISBN 978-952-67544-6-8

Kirja esittelee kaikki maastamme tavatut maakotilo- ja etanalajit, yhteensä 94 lajia, joista kaksi on Suomelle uusia. Lähialueiden lajeista mukaan on valittu kymmenkunta. Kaikista on tarkat kuvaukset. Oppaan avulla opit erottamaan silokotilot sirokotiloista.

Teos kertoo myös kotiloiden ja etanoiden eli maanilviäisten elämästä yleisemmin, elintavoista ja -ympäristöistä, leviämiskeinoista ja uhanalaisuudesta. Monet tuntevat kotilot ja etanat vain ikävinä tuholaisina, mutta kirja auttaa myös puutarhuria tunnistamaan tihulaiset vaarattomista mönkiäisistä ja paljastaa nilviäismaailman todellisen monipuolisuuden ja kauneuden.

Jos kirjan myötä nilviäisinnostus iskee, niin teos antaa vinkit harrastuksen aloittamiseen. Kirjan ehdoton vahvuus ovat näyttävät kuvat. Tarkkaan lajinmääritykseen tarvittavien kotilonkuorien kuvien lisäksi kaikista etanalajeista on valokuvat. Useimmista kotiloista ja etanoista on lisäksi upeita otoksia niiden omissa elinympäristöissä.

  • 376 sivua, koko B5 (172 x 245 mm), kovakantinen, hinta 48 €
  • malliaukeamia ja tilausohjeet löytyvät kustantaja Tibialen verkkosivuilta

Satakunnan kasvit

Juha Suominen 2013: Satakunnan kasvit. — Norrlinia 26: 1–783. ISBN 978-952-10-8803-2.

Lähes 800 sivua Satakunnan ja (sen) kasvit perinjuurin tuntevan kirjoittajan sujuvasanaista tekstiä jokaisesta maakunnan 1127 putkilokasvilajista, 86 lajiristeymästä ja 52 pikkulajista (mm. kevätleinikeistä). Levinneisyyskartat.

Lajiteksti on – lyhimmin ilmaistuna – levinneisyyskartan tulkintaa. Siltä pohjalta tietenkin mitä kartta ja sen yksityiskohdat kertovat, mitä kasvimuseoiden kokoelmat kertovat, mitä kirjallisuus ja julkaisemattomat lähteet kertovat, mitä omat muistiinpanoni kertovat ja mitä vuosikymmenien mittaan olen saanut nähdä maakunnan eri puolilla kulkiessani. Tulkinta on siis hyvinkin henkilökohtainen: miten asiat itse ymmärtää, mitä haluaa korostaa ja minkä luulee kiinnostavan lukijaa, jolle toisaalta kasvimaailma ja toisaalta maakunta tai sen osa voi olla perin tuttu tai tuiki vieras.

68-sivuinen värikuvitettu johdanto Satakunnan geologisesta ja maantieteellisestä luonteesta, kasvillisuuden piirteistä, asutushistoriasta, kasviston tutkimisesta ja ryhmittelystä.


Suomen rengastusatlas I

Pertti SaurolaJari Valkama ja William Velmala 2013: Suomen rengastusatlas I — Luomus, ISBN 978-952-10-8572-7

Pitkään odotettu merkkiteos Suomen rengastusaineistosta. Rengastusatlas-teoksen alkuosa tarjoaa laajan katsauksen maamme rengastuksen historiaan ja rengastuksen merkitykseen nyt ja tulevaisuudessa. Kirjan jälkipuolisko osa esittelee kuvin, tekstein, kartoin ja kuvaajin rengastustiedot yli sadasta Suomessa tavatusta lintulajista. Kaikista kirjan teksteistä on englanninkieliset lyhennelmät, joten kirja palvelee myös kansainvälistä yhteisöä.

  • 549 sivua, koko 240 x 310 x 34 mm, paino 2500 g, hinta 42
  • Rengastusatlas on myynnissä Lintuvarusteessa (Koetilantie 1, Viikki).

Suomen limasienet – uudistettu ja laajennettu laitos Limasienet-kirjasta

Marja Härkönen & Elina Varis 2012: Suomen limasienet. — Norrlinia 25: 1–240. ISBN 978-952-10-8434-8.

Syksyisen metsän limasienet herättävät kummastusta oudoilla muodoillaan ja ihastusta kirkkailla väreillään. Ne pystyvät liikkumaan, syömään ja tuottamaan itiöitä, mutta eläimiä ne eivät ole, eivätkä kasveja tai sieniäkään. Kasvuvaiheessaan limasieni on pehmeä jättisolu – limakko – joka ryömii metsäkarikkeessa ja lahopuiden huokosissa. Kypsymisvaiheessa se kiipeää näkyville ja muuttuu hauraiksi itiöpesäkkeiksi, luonnon pikku taideteoksiksi.

Suomen 213 limasienilajia esitellään tässä kirjassa tekstein, värikuvin ja levinneisyystiedoin. Limasienistä saa oivan harrastuksen kohteen – kirjassa opastetaan, miten niitä voi kerätä, kasvattaa ja määrittää.

Opashanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriön PUTTE-ohjelmasta (Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma).

  • 240 sivua, koko B5 (176 x 250 mm), pehmeäkantinen, hinta 30 €
  • Tilauslomake

Vihreä Afrikka – kasveja ja kasvillisuutta

Tuomo Niemelä 2011: Vihreä Afrikka – kasveja ja kasvillisuutta. – Norrlinia 23: 1–320. ISBN 978-952-10-6959-8.

Kirjassa esitellään trooppisen Afrikan tärkeimpiä kasvillisuustyyppejä – savanneja, puoliaavikoita, sademetsiä, kosteikkoja ja vuoristokasvillisuutta. Esimerkkialueena on itäinen Afrikka Etiopiasta Mosambikiin, ja sieltä länteen Sambian länsiosiin saakka, mutta näkökulma laajennetaan koko Afrikan tropiikin kattavaksi. Kustakin alueesta on valittu tärkeimpiä puita ja muita kasvilajeja, jotka esitellään tekstein ja kuvin.

Eläinten suhdetta kasvillisuuteen tarkastellaan lyhyesti. Sienten ekologinen merkitys trooppisissa metsissä ja savanneilla jää yleensä vähälle huomiolle, mutta tätäkin puolta valotetaan monin esimerkein. Ihmisen elanto, toiminta ja vaikutus kasviluontoon ovat teemana kirjan lopussa – esittelyn saavat viljelykasvit, luonnonsienet ja muut keräilytuotteet, sekä metsätalouden hyödyt ja haitat, afrikkalaisia koristekasveja unohtamatta. Lopuksi tarkastellaan Afrikan luonnon suojelua ja sen surullisia tulevaisuudennäkymiä.

Kirja on tarkoitettu tropiikista kiinnostuneille luontoharrastajille, ja erityisesti biologian ja maantieteen opiskelijoille, sekä kehitysyhteistyön parissa työskenteleville. Suomen tietokirjailijat ry on tukenut kirjoitustyötä, ja painatuskuluihin saatiin avustusta Suomen Biologian Seura Vanamolta ja ulkoministeriön kehitysviestinnältä, katso UM:n tiedote kirjasta.

  • lähes 300 afrikkalaisen puun tai muun kasvin suomenkieliset uudisnimet, laaja ja monipuolinen hakemisto
  • 320 sivua, koko B5 (176 x 250 mm), kovakantinen, hinta 35
  • Tilauslomake
  • Mallisivuja kirjasta (10 aukeamaa, 1995 Kt)

Limasienet (Loppuunmyyty)

LimasienetMarja Härkönen & Elina Sivonen 2011: Limasienet. — Norrlinia 22: 1–223. ISBN 978-952-10-6805-8.

Limasienet eivät ole sieniä, eivät kasveja, eivätkä eläimiäkään, vaan muodostavat oman sukuhaaransa yhdessä maa-amebojen kanssa. Kasvuvaiheessa pehmeä jättisolu, limakko, ryömii metsäkarikkeessa ja lahopuiden huokosissa käyttäen ravinnokseen bakteereja ja muuta pientä orgaanista ainesta. Kypsymisvaiheessa limakko nousee sammalikkoon, kannolle, tai muuhun näkyvään paikkaan, ja muuttuu koristeellisten itiöpesäkkeiden rykelmäksi.

Suomesta tunnetaan 204 limasienilajia. Ne esitellään tässä oppaassa tekstein, värikuvin, ja levinneisyystiedoin. Tieteellisten nimien lisänä kirjassa ovat nyt ensimmäistä kertaa kaikkien lajien suomenkieliset nimet. Kirjan alussa kuvaillaan limasienten rakennetta, biologiaa ja ekologiaa, sekä neuvotaan harrastajia limasienten keräämisen, kasvatuksen ja määrittämisen saloihin.

Opashanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön PUTTE-ohjelmasta (Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma).


Suomen jäkäläopas – Tieto-Finlandia voittaja 2011!

Soili Stenroos, Teuvo Ahti, Katileena Lohtander & Leena Myllys (toim.) 2011: Suomen jäkäläopas. — Norrlinia 21: 1–534. ISBN 978-952-10-6804-1

Suomen jäkäläoppaassa esitellään kaikki Suomesta tavatut makrojäkälät sekä eräitä yleisimpiä rupijäkäliä, yhteensä 481 lajia, alalajia tai muunnosta. Opashanke on saanut rahoitusta Ympäristöministeriön PUTTE-ohjelmasta (Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma).

Opas on tarkoitettu niin harrastajille kuin ammattilaisillekin. Johdantokappaleet tarjoavat yleistä tietoa jäkälien rakenteesta, kemiasta, lisääntymisestä, taksonomiasta, elinympäristöistä ja uhanalaisuudesta. Myös Suomen jäkälätutkimuksen historiaa esitellään. Lajisto-osa rakentuu suku- ja lajikuvauksista sekä kasvupaikka- ja levinneisyytiedoista. Monilajisista suvuista on mukana määrityskaava. Kirjan lopussa on lisäksi karvemaisten (parmelioidien) lajien määrityskaava. Kunkin lajin yhteydessä ilmoitetaan tärkeimmät synonyyminimet sekä uhanalaisuusluokka. Kustakin taksonista on värivalokuva ja levinneisyyskartta.

Tieteelliset, suomenkieliset ja ruotsinkieliset suku- ja lajinimet on koottu yhdeksi nimihakemistoksi. Vierasperäisiä termejä ja jäkäliin liittyviä erikoiskäsitteitä selitetään termiluettelossa. Kirjan lopussa on lisäksi keskeisen kirjallisuuden luettelo.


Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus

Kotiranta, H., Saarenoksa, R. & Kytövuori, I. 2009: Aphyllophoroid fungi of Finland. A check-list with ecology, distribution, and threat categories. (Suomen kääväkkäiden ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus.) – Norrlinia 19: 1–223. ISBN 978-952-10-5310-8

Suomen tällä hetkellä tunnettu kääväkäslajisto käsittää 980 lajia, joista 89 esitetään tässä kirjassa Suomelle uusina. Luettelossa on kunkin lajin suomalainen ja ruotsalainen nimi, kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisluokka, tiedot elinympäristöistä ja elintavoista, levinneisyyskartat yleisyyksineen ja kirjallisuusviitteitä.

Suurin osa lajeista kasvaa metsissä (848 lajia, 86.5 %) ja toiseksi runsaslajisimman elinympäristön muodostavat erilaiset kulttuurikasvupaikat (84 lajia, 8.6 %). Eteläboreaalinen vyöhyke on runsaslajisin (812 lajia, 83 %) ennen hemiboreaalista vyöhykettä (787 lajia, 80.3 %). Suurin osa lajeista (698 lajia, 71.2 %) on elinvoimaisia (LC) ja toiseksi suurin ryhmä on silmälläpidettävät (NT) lajit (85 lajia, 8.7 %).

Kirjassa esitetään viisi uutta kombinaatiota, Postia immitis (Peck) Niemelä, Postia parva (Renvall) Renvall, Steccherinum lacerum (P. Karst.) Kotir. & Saaren., Oligoporus romellii (Pieri & Rivoire) Niemelä ja Oligoporus davidae (Pieri & Rivoire) Niemelä.

Kirja on englannin- ja suomenkielinen.

  • Hinta 20 € (pehmeäkantinen, nidottu).

 


Käävät – puiden sienet (Loppuunmyyty)

Niemelä, T. 2005: Käävät – puiden sienet. – Norrlinia 13:1-320. ISBN 952-10-2744-4 (sid.), ISBN 952-10-2745-2 (nid.).

Käävät ovat puiden sieniä. Jotkin kääpälajit lahottavat eläviä puita, toiset ovat kaatuneiden runkojen ja muun kuolleen puun asukkeja, ja muutamat elävät mykorrtisasieninä puiden juuristossa. Monet kääpälajit säilyvät vain vanhoissa, luonnontilaisissa metsissä, ja ovat siksi uhanalaisia.

Suomesta tunnetaan 230 kääpälajia, ne esitellään tässä kirjassa.

  • Kääpien rakenne, ekologia ja merkitys.Ulkonäkö, isäntäpuut, levinneisyyden pääpiirteet, hienorakenne.Yli 300 loisteliasta värikuvaa.
  • Lisäksi esitellään 11 sellaista lajia, jotka tunnetaan Suomen lähialueilta, ja jotka voivat myös löytyä maastamme.

Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus

Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Kasvimuseo

Salo, P., Niemelä, T., Nummela-Salo, U. & Ohenoja, E. (toim.). Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 769. Saatavana osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=159350&lan=fi

Suomen helttasienten ja tattien levinneisyys, kasvuympäristö, biologia, yleisyys ja uhanalaisuus Suomessa on ensimmäistä kertaa selvitetty. Tarkastelussa on ollut 1 700 Suomen helttasientä ja tattia, joista lähes kaksisataa on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Suurin uhanalaisuuden aiheuttaja helttasienille ja tateille on kasvupaikkojen muuttuminen metsätalouden toimenpiteiden, lähinnä päätehakkuun seurauksena.

Laaja tatti- ja helttasieniselvitys koottiin lukuisten asiantuntijoiden ja harrastajien voimin. Hankkeen rahoitti ympäristöministeriö ja siitä vastasi Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa.


Oulun kasvit – Piimäperältä Pilpasuolle (Loppuunmyyty)

Väre, H., Ulvinen, T., Vilpa, E. & Kalleinen, L. 2005: Oulun kasvit – Piimäperältä Pilpasuolle. – Norrlinia 11:1-512. ISBN 952-10-2372-4.

Vuonna 2005 neljäsataa vuotta täyttävä Oulu on entistä merenpohjaa, ja sen luonto on muutaman tuhannen vuoden ikäinen. Kaupungin kasveja on tutkittu 1700-luvun lopulta lähtien, mutta vasta tämä kirja on ensimmäinen kattava selvitys niistä.

Kasvit esitellään Perämeren ääreltä sisävesiin ja rannoille, metsiin, soille ja lopuksi asuttuihin ympäristöihin. Kirjassa kerrotaan paitsi kasveista myös rantojen, metsien ja soiden kehittymisestä maan jatkuvasti kohotessa sekä Oulun luonnon muuttumisesta maanviljelyn ja asutuksen myötä. Toppilan sataman painolasti- ja myllykasvit ovat saaneet oman lukunsa.

Vuosituhannen taitteen molemmin puolin Oulussa tavattiin 752 kasvilajia tai -alalajia, joista 568 kuuluu kaupungin vakinaiseen lajistoon. Oulusta tavattuja lajeja, lajinsisäisiä yksiköitä ja risteymiä mainitaan kirjassa kaikkiaan lähes 1400. Kirjassa esitellään kaikki vakiintuneet kasvit ja joukko satunnaisia. Lähes jokaisesta on värivalokuva ja levinneisyyskartta.

Oulussa ihmisen toimet näkyvät lähes kaikkialla. Monet kasvit ovat tulleet ihmisen mukana. Toisaalta useat ovat myös joutuneet väistymään. Etenkin merenrannoilla moni laji on hävinnyt. Teos tarkastelee myös uhanalaisia kasveja. Kirja johdattaa lukijan Oulun monipuoliseen kasvimaailmaan ja evästää luonnossa liikkuvia havainnoimaan ympäristöään sitä kunnioittaen.

Kirja sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon 2006.


Rohmut ja riesat – Tuhohyönteisten tunnistusopas (Loppuunmyyty)

Rohmut ja riesat. Tuhohyönteisten tunnistusopas. Toimittanut Outi Nummi. Suomen museoliiton julkaisuja 55. Suomen museoliitto 2005, Helsinki. 138 sivua. ISBN 951-9426-32-9. Painos on loppuunmyyty.

Rohmut ja riesat on ensimmäinen sisätilojen tuhohyönteisten tunnistusopas. Runsaan värikuvituksen ja yksityiskohtaisten tuntomerkkien avulla voi määrittää, mikä mikin eläin on ja minkälaista tuhoa se mahdollisesti aiheuttaa. Kirjassa annetaan ohjeita myös tuholaisten torjuntaan.

Kotimaisen tunnistusoppaan puute on ollut erityinen ongelma suomalaisille museoille, mutta teoksesta hyötyvät kaikki, jotka joutuvat tutustumaan näihin sisätilojen kutsumattomiin vieraisiin. Mukana ovat niin tupajäärä, vaatekoi kuin pahamaineinen museokuoriainenkin. Kirjan pääosassa ovat juuri tuhohyönteiset, jotka koettelevat niin rakennuksia ja museokokoelmia kuin vaate- ja ruokakaappien sisältöjä. Teoksessa esitellään kaikkiaan lähes sata lajia. Kirjassa esitellään myös joukko sellaisia säännöllisesti sisätiloista tavattavia lajeja, jotka ovat ihmisen kannalta täysin harmittomia.

Suomen museoliiton ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteistyönä toteutetun oppaan ovat kirjoittaneet Olof Biström, Larry Huldén, Jaakko Kullberg, Jyrki Muona, Gunilla Ståhls-Mäkelä, Juhani Terhivuo ja Leena Voutilainen. Kirjan on toimittanut Suomen museoliiton koulutussuunnittelija Outi Nummi.


Retkeilykasvio

Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos, 656 s. Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo. Helsinki.

Retkeilykasvion joulukuussa 1986 ilmestynyt kolmas painos oli pitkään loppuunmyyty. Talven 1998 aikana kirjasta valmistettiin Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon kustantamana täysin uudistettu 4. painos, joka ilmestyi 16.6.1998.

Kuluneet 12 vuotta ovat olleet aktiivista kasviston tutkimusaikaa Suomessa ja koko Pohjolassa, erityisesti monien uhanalaisten kasvien selvitysten sekä käynnissä olevan yhteispohjoismaisen tieteellisen kasviohankkeen, Flora Nordican, ansiosta. Molempien tuloksia on voitu hyödyntää myös Retkeilykasvion uudessa painoksessa. Niinpä kirjan sivumäärä on kasvanut lähes kuudellakymmenellä ja on nyt 656. Kuvia on kaikkiaan n. 2000, joista 300 uusia. Esiteltyjen lajien, alalajien, muunnosten ja risteymien määrä on kasvanut sadalla, ja on nyt lähes 2300. Lisäksi parinsadan muun taksonin tieteellinen nimi on muuttunut. Synonyyminimien määrää on lisätty mm. Venäjällä käytössä olevilla nimillä. Uusia suomenkielisiä nimiä on otettu käyttöön erityisesti lajia alemmille taksoneille. Levinneisyyskarttoja on 1845, mikä on 44 enemmän kuin edellisessä painoksessa. Kartoista noin puolet on kokenut muutoksia edelliseen painokseen verrattuna.

  • Hinta 40 € (sid. kovakantinen)

Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa

Valovirta, I.; Tuulenvire, P. & Englund, V. 2003: Jokihelmisimpukan ja sen elinympäristön suojelun taso LIFE-Luonto -projektissa. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki 2003.

Euroopan Unionin keskeisin luonnonsuojelutavoite on osoittaa erityisten suojelutoimien alueita yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen Natura 2000 -verkoston aikaansaamiseksi.

Yksi EU:n LIFE -rahaston tuella toteutetuista projekteista on vuonna 1997 aloitettu ja vuoteen 2002 kestänyt ”Jokihelmisimpukkaa sisältävien joki-ekosysteemien entisöinti” (Restoration of fluvial ecosystems containing pearl mussels).

Projektin tarkoituksena oli jokihelmisimpukkaa sisältävien, Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvan kolmen arvokkaan jokiekosysteemin entisöinti.

Projektin tärkein tulos oli innovatiivisesti löytää ja ymmärtää joen jokihabitaattien toiminnalliset edellytykset ja jokihelmisimpukan merkitys jokiluonnon luonnontilaisuuden huippuindikaattorina. Tämän tuloksen avulla oli mahdollista huomata ja eliminoida riskejä, jotka olisivat alentaneet sekä luontotyypin, että siinä elävän jokihelmisimpukan suotuisan suojelun tasoa. Lisäksi projektissa tuli esille haittoja, jotka ovat jo alentaneet kohdejokien jokiluonnon tilaa merkittävästi.


Tanzanian mushrooms

Marja Härkönen, Tuomo Niemelä & Leonard Mwasumbi: Tanzanian mushrooms. Edible, harmful and other fungi. 2003, 200 p. ISSN 0780-3214. ISBN 952-10-1420-2.

Complete, colour-illustrated descriptions are presented for 105 larger Basidiomycetes occurring in Tanzania: 46 agarics, 4 boletes, 4 pleurotoid fungi, 6 chanterelles, 1 ramarioid fungus, 35 polypores, 4 stereoid fungi, 3 gastromycetes and 2 auricularioid fungi. A special emphasis is laid on edible and poisonous species, and on wood-rotting fungi. The vegetation of Tanzania is briefly outlined, as well as the structures and terminology of different fungal groups and their ecology. Ethnomycological data were collected with 103 interviews among 35 tribes from rural Tanzania. A wide array of vernacular names are listed, in particular for Tanzanian edible mushrooms. Three new species are described: Russula harkoneniana Buyck, Phellinus amanii Niemelä and Clavulina wisoli R.H. Petersen. A new combination, Funalia polyzona (Pers.) Niemelä, is made.


Sivun vastuuhenkilö: 
Leena Helynranta
19.12.2014