LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Linnustonseuranta

Linnustonseuranta tuottaa korvaamatonta aineistoa tutkimuksen tarpeisiin. Aineiston keruu perustuu lähes täysin vapaaehtoisten harrastajien työpanokseen. Vuosittain seurantoihin osallistuu toista tuhatta vapaaehtoista, mutta uudet avustajat ovat aina tervetulleita. Eniten apua tarvitaan pesimäkauden seurantoihin ja talvilintulaskentoihin Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Havaintoaineistoihin perustuvan tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, miten lajien
kannat ovat muuttuneet ja mitkä tekijät ovat näiden muutosten takana. Seurannat ovat myös avainasemassa suojelupäätöksiä tehtäessä.

Seurantojen tuloksista raportoidaan säännöllisesti.

Seurannat

Lintujen rengastus


Seurantoihin osallistuminen

Seurantojen toteuttaminen ei onnistuisi ilman arvokasta vapaaehtoisten lintuharrastajien panostusta. Seurantoihin voi osallistua jokainen linnut riittävän hyvin tunteva ja ohjeita noudattava henkilö. Seurantojen vaatimustasot vaihtelevat ja niitä on esitelty seurantojen luettelossa. Seurantojen keskeisiä vaatimuksia on jatkuvuus. Laskennoissa tämä tarkoittaa, että sama kohde tulisi laskea samalla tavalla vähintään kahtena eri vuotena, jotta aineistoa voidaan käyttää kannankehitystietojen laskennassa. Näiden vuosien ei myöskään tarvitse olla peräkkäiset. Jo viiden vuoden seurantajakso on varsin arvokas seurannan kannalta. Linnustonseuranta tukee myös käynnissä olevaa Venäjän lintuatlasta (2005–2015). Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteys linnustonseurantaan. Alla on kuvailtu lyhyesti kutakin seurantamenetelmää. Klikkaamalla seurannan nimeä pääset yksityiskohtaisemmille sivuille.
 

Talvilintulaskennat

Talvilintulaskentojen tavoitteena on seurata talvilinnustomme levinneisyyden ja runsauden muutoksia sekä talvenaikaista kuolleisuutta. Vapaasti valittu n. 5–15 km:n pituinen reitti kierretään kolmesti talvessa.

Pesäkortit

Pesäkorteilla kootaan tietoja eri lintulajien pesintäympäristöistä ja pesinnän onnistumisesta. Pesäkorttien täyttäminen kaikista löydetyistä ja toivottavasti vähintään kahdesti tarkastetuista pesistä on helppoa, kun muistaa pitää kortteja retkillä mukanaan.

Pesimälintujen linjalaskenta

Linjalaskennoilla voidaan nopeasti saada edustava kuva seudun pesimälinnustosta. Arviointi tapahtuu lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Laskenta tehdään noin kuusi kilometriä pitkällä reitillä ja vastaa pistereittilaskentaa, jossa lintuja havainnoidaan myös laskentapisteiden välisillä taipaleilla.

Ruokintapaikkaseuranta

Ruokintapaikkaseurantaan voi osallistua, mikäli tuntee tavallisimmat talvilinnut ja -nisäkkäät. Seurantakohteena on tavallisesti ikkunasta näkyvä lintulauta tai ruokintakatos, jonka houkuttelemia eläimiä tarkkaillaan lokakuun alusta huhtikuun loppuun.

Pesivän maalinnuston pistelaskenta

Pistelaskenta tehdään vapaasti valitulla reitillä, joka kierretään kerran alkukesällä ja jonka 20 pisteessä havainnoidaan tasan viisi minuuttia.

Vesilintulaskenta

Vesilintulaskenta tehdään rannoilla olevista vakiopisteistä, joista on hyvä näkyvyys, tai kiertämällä koko vesialue (järvi, lampi, meren- tai järvenlahti) rannan tuntumassa veneellä tai jalkaisin. Laskenta tehdään kahdesti toukokuussa noin kahden viikon välein.

Saaristolintulaskenta

Saaristolintututkimuksen päätavoitteena on seurata merenrannikkomme vesi- ja rantalintujen pesimäkantojen muutoksia sekä selvittää niihin vaikuttavia tekijöitä. Seurannan päämenetelmä on emojen ja pesien laskenta vapaasti valitun saariston saarilla vuodesta toiseen.Saaristolintulaskentoja koordinoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Lintujen punkkien ja muiden loisten seuranta

Linnuilla on lukuisia erilaisia ulkoloisia kuten kirppuja, väiveitä, lintukärpäsiä ja punkkeja. Näistä etenkin punkkien esiintyminen on helppo tarkistaa pyydystetyltä linnulta.

Rengastustoimisto

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa toimiva rengastustoimisto vastaa lintujen rengastuksesta ja rengaslöytöjen kokoamisesta Suomessa. Se antaa rengastusluvat ja kerää rengastuksen avulla tietoa lintujen muutosta ja muusta ekologiasta.

Lintuatlas

Suomen lintuatlasten tavoitteena on ollut selvittää maassamme pesivien lintulajien levinneisyyksiä sekä tutkia lajien levinneisyyden muutoksia. Lintulajien esiintymistieto on kerätty 10 x 10 km2 ruuduista koko Suomesta vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010. Atlaksen tulossivuilla voi tarkastella levinneisyyskarttoja ja ruutukohtaisia esiintymistietoja.

Venäjän lintuatlas

Euroopan-puoleisen Venäjän lintuatlas käynnistyi vuoden 2012 alussa, mutta atlakseen hyväksytään havainnot vuosilta 2005–2015. Vaikka atlas toteutetaan 50 km ruuduissa, on alue on hyvin suuri ja atlasruutuja runsaasti läpikäytäväksi. Venäjällä on hyvin vähän lintuharrastajia, ja siksi ulkomaalaisten avustajien tuki on erittäin toivottavaa. Mikäli satut liikkumaan Venäjällä, niin ilmoita atlastietojasi eteenpäin.

Seurantojen tulospalvelu

Pikaohje Lintuvaaran Kirjekyyhkyn käyttöön seurantojen ilmoituksessa


Lintujen satelliitti- ja radioseuranta

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Aleksi Lehikoinen
29.10.2014

Linnustonseuranta Facebookissa