LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Peltosirkun muuton jäljillä

Peltosirkkukoiras ja geologgeri. Kuva: Markus Piha  


Peltosirkkujen väheneminen on ollut murheellisen nopeaa. Nykyisen pesimäkannan kooksi arvioidaan 8000-15000 paria, kun vielä 1970-luvulla määrä oli nykyiseen verrattuna monikymmenkertainen. Taantuman syiksi on esitetty maatalousmaiseman ja viljelykäytäntöjen muutoksia, ympäristömyrkkyjä, Etelä-Euroopan laitonta pikkulintupyyntiä sekä toistaiseksi tuntemattomia ongelmia talvehtimisalueilla. Koska lajin taantuminen on ollut hyvin nopeaa, on todennäköistä, että syitä on useita. Peltosirkku taantuu lähes koko Euroopassa, ja esim. Norjassa on jäljellä enää kourallinen yksilöitä.

Vuosina 1913–2015 Suomessa rengastettiin kaikkiaan 4245 peltosirkkua. Rengaslöydöt keskittyvät Landesin alueelle Lounais-Ranskaan, jossa peltosirkkujen pyynnillä gastronomisiin tarkoituksiin on pitkät ja vaikeasti kitkettävät perinteet. Paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki nämä rengaslöydöt koskevat tapettuja lintuja. Rengaslöydöistä suurin osa on 1950–60 -luvuilta, jolloin pyynti oli vielä laillista ja ilmoituksia uskallettiin tehdä. Laiton pikkulintupyynti jatkuu edelleen, mutta valvontaa on onneksi alettu kiristää. Lisäksi vapaaehtoisia lintuharrastajia partioi syyspyyntien aikaan pahimmilla paikoilla pyrkien estämään lintujen pyydystyksen.

Tiedämme siis, että peltosirkuistamme ainakin osa muuttaa tuon pahamaineisen Landesin alueen kautta, mutta mihin matka sieltä jatkuu? Tiedetään, että talvehtimisalueet ovat jossain Saharan eteläpuolella, mutta siihen tietomme sitten rajoittuvatkin. Minkälaisissa ympäristöissä sirkut talvehtivat? Missä linnut tankkaavat Saharan ylitystä varten suuntaan ja toiseen? Vuosina 2013-2016 toteutetaan tutkimushanke, jossa suomalaisille peltosirkuille asennettaan auringonvalon rytmiikkaan perustuvia pieniä paikannuslaitteita. Laite kerää sijaintitiedon mikrosirulle, jolta tiedot voidaan lukea, mikäli lintu saadaan muuttomatkojen jälkeen uudelleen kiinni. Jos siis näistä linnuista osa talvehtii onnistuneesti ja palaa samoille reviireille tulevina kesinä, saamme täysin uutta tietoa siitä, miten suomalaisten peltosirkkujen muutto ajoittuu, miten muuttoreitit kulkevat keväällä ja syksyllä, ja missä ne talvehtivat. Toivottavasti uusi tieto antaa meille keinoja estää peltosirkun katoaminen linnustostamme.

Projektista vastaa Markus Piha (markus.piha(at)helsinki.fi)

Peltosirkkukoiras ja geologgeri. Kuva: Markus Piha

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Markus Piha
2.3.2016