LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Pesimälintujen linja- ja pistelaskenta

    Linjalaskenta

    Vakiolinjalaskennoilla voidaan nopeasti saada edustava kuva seudun pesimälinnustosta. Arviointi tapahtuu lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Laskenta tehdään noin kuusi kilometriä pitkällä linjalla ja vastaa pistereittilaskentaa, jossa lintuja havainnoidaan myös laskentapisteiden välisillä taipaleilla.

    Vakiolinjojen laskenta käynnistyi osana Suomen kolmatta lintuatlasta 2006–2010. Linjojen verkosto kattaa 25 kilometrin välein koko Suomen.

    Ohjeet

    Vakiolinjan varaaminen

    Allaolevassa kartassa näkyy linjojen laskentatilanne, kun suurin osa kesän 2016 aineistosta on palautettu. Jokainen piste kuvaa yhtä linjalaskentalinjaa Suomessa. Mitä tummemman punainen symboli, sitä enemmän linja kaipaa laskentaa. Arvo perustuu laskentakertoihin ja edellisestä laskennasta kuluneeseen aikaan. Varatut linjat on merkitty pienemmällä symbolilla. Viemällä hiiren osoittimen symbolin päälle, pääset tutkimaan linjan tietoja. Kartat ja laskentalomakkeet aukeavat klikkaamalla hiiren oikeaa näppäintä "avaa uuteen välilehteen".
    Jos kartta ei näy alla pääset tarkastelemaan sitä täältä: http://rpubs.com/linnustonseuranta/linjat2016

    Lomakkeet ja tallennusohjelma

    Jos käytettävissä on Excel-taulukkolaskenta­ohjelma, linjan tulokset kannattaa tallentaa tästä saatavalla ohjelmalla vakiolinja.xls.

    Alla olevat lomakkeet voi tulostaa, täyttää ja lähettää Linnustonseurantaan (heinäkuun puoliväliin mennessä).

     

    Linjalaskennan perusteita       

    Laskennassa tarvitaan hyvä lintujen lajintuntemus, mukaan lukien laulu- ja varoitusäänet. Havainnot erotellaan pää- ja apusaralle sen mukaan, onko lintu alle vai yli 25 metrin etäisyydellä kulkulinjasta. Linjalaskennan perusmalli ei muutoin juuri ole talvilintulaskentaa vaativampi. Toisessa versiossa laskija lisäksi kirjaa linjan 50 m leveän pääsaran biotoopit ja lintujen sijainnin niissä, jolloin kertyy tärkeää tietoa lajien runsaudesta eri elinympäristöissä.

    Linjalaskennoilla on tutkittu lintulajien tiheyksiä, parimääriä sekä pitkäaikaisia ja vuosittaisia kannanmuutoksia koko Suomessa sekä eri ympäristöissä eri puolilla maata. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viime 70 vuoden aikana. Minkään muun maan linnustosta ei ole kerätty vastaavaa pitkäaikaista kvantitatiivista tietopohjaa. Linjalaskentojen tärkeimmät tulokset ja alan kirjallisuus on selostettu lintuatlastietojen ohessa vuonna 1998 julkaistussa kirjassa ”Muuttuva pesimälinnusto” (Väisänen, R. A., Lammi, E. ja Koskimies, P.; Otava, Helsinki, 567s.).

    Jos tarvitset kartan linjan suunnittelua varten, niin riittävän ison saat tulostetuksi Karttapaikasta yksityistä käyttöä varten mistäpäin tahansa Suomea.

    Mikäli olet aikomuksissa laskea useita linjoja ja sinulla on aikaisempaa linjakokemusta, kysy matka-avustusta Linnustonseurannasta.

     

    Pistelaskenta

    Pistelaskenta on tavalliseen linturetkeilyyn helposti yhdistettävä lintukantojen seurantamenetelmä. Se tuottaa laskijalle mieleen jääviä elämyksiä lintujen parhaaseen lauluaikaan. Samalla hän voi tehokkaasti edistää lintujen ja luonnon suojelua keräämällä järjestelmällisesti tietoa linnustomme ja elinympäristöjemme muutoksista.

    Maalintujen pistelaskennan avulla tutkitaan lintukantojen vuosittaisia muutoksia vakiopisteissä ja eri elinympäristötyypeissä. Lajien erilaisen havaittavuuden vuoksi pistelaskenta ei kuvaa lajien keskinäisiä runsaussuhteita niin hyvin kuin vaihtoehtoinen menetelmä linjalaskenta. Pistelaskenta on kuitenkin huomattavasti helpompi tehdä.

    Lomakkeet

    Voit tallentaa laskentatulokset joko sähköiselle verkko-lomakkeelle tai paperiselle lomakkeelle, joka tallennetaan myöhemmin Eläinmuseolla.

    Sähköinen lomake löytyy osoitteesta https://rengastus.helsinki.fi/

    Ohjeet lomakkeen täyttöön löytyy ohjesivulta kohdista 10–11.

    Alla olevat PDF-muotoiset lomakkeet voi tulostaa, täyttää ja lähettää Linnustonseurantaan (elokuun loppuun mennessä).

    Pistelaskennan perusteita

    Pistelaskennassa tarvitaan hyvä pesälinnuston lajintuntemus, mukaan lukien laulu- ja varoitusäänet. Laskija valitsee vapaasti reitin ja sen varrelle 20 pysähdyspaikkaa eri maastotyypeiltä. Pisteessä havainnoidaan täsmälleen viisi minuuttia, ja kaikki sinä aikana havaitut lintuyksilöt merkitään muistiin. Alle ja yli 50 m:n päässä laskijasta olevat linnut merkitään erikseen. Jokainen pistelaskentareitti lasketaan kerran pesimäkauden aikana, varhain aamulla toukokuun lopulla tai kesäkuussa. Vuosittain seuratuilla pistereiteillä sama havainnoija toistaa laskennan samoissa olosuhteissa.

    Vuosittaisen seuranta-aineiston lisäämiseksi pistelaskenta otettiin maassamme käyttöön v. 1984. Lintuharrastajat laskevat Suomessa nykyisin vuosittain noin 50-60 pistereittiä, kun Ruotsissa ja Tanskassa lasketaan kummassakin noin 270 reittiä. Jotta pääsisimme pesimälinnuston seurannassa naapurimaiden tasolle, toivotaan mahdollisimman monen lintuharrastajan tulevan mukaan vuotuiseen pistelaskentaan.

     

    Pesimälintulaskentojen tuloksia Linnustonseurannan tutkimussivuilla.

     

    Sivun vastuuhenkilö: 
    Juha Honkala
    17.8.2016