LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Puutarhan esittely

Kumpulan kevät. Kuva: Luomus / Mikko Heikkinen

Kumpulan kasvitieteellinen puutarha levittäytyy Kumpulan kartanon historiallisille maille. Kuuden hehtaarin alue jakautuu kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan. Tule opettelemaan kaukomaiden kasveja tai hae vinkkejä omaan puutarhaasi!

Kulttuurikasvikokoelmaa edustaa rohdoskasvimaan lisäksi vanha kartanopuutarha kartanon päärakennuksen ympärillä sekä hyötykasvimaa, joka on näyttävimmillään syyskesällä. Esillä on valikoima viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita. Hyötykasvipuutarhan kasvit esitellään maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä.

Maantieteellisessä kokoelmassa kasvit on järjestetty lajien alkuperäalueitten mukaan. Kasvit ovat kotoisin ympäri pohjoista pallonpuoliskoa: kotoisasta Euroopasta, itäisestä ja läntisestä Pohjois-Amerikasta sekä eksoottisesta Japanista ja Kaukoidästä. Tunnin kierroksella voit tehdä kasvimatkan maailman ympäri!

Maantieteellinen kokoelma

Ilmastoltaan Suomen oloja vastaavilta alueilta itäisestä ja läntisestä Pohjois-Amerikasta, Kaukoidästä, Japanista ja Euroopasta kotoisin olevat kasvit muodostavat Kumpulan puutarhan maantieteellisen osan, jossa lajit on järjestetty alkuperäalueidensa mukaan. Puutarhan maantieteellinen osa, Hortus geobotanicus, esitteleekin kattavasti pohjoisen pallonpuoliskon monimuotoista lajistoa.

Puutarhan Eurooppa-osiossa nähdään myös Suomen tyypillistä kasvillisuutta. Maallemme niin ominaisia metsiä unohtamatta kartanon alarinteeseen on jopa tekeillä kotimaista suokasvillisuutta esittelevä kostea neva, jossa tupasvilla, suopursu, hilla ja karpalo tulevaisuudessa lumoavat ainutlaatuisella olemuksellaan.

Maantieteellinen kokoelma on suunniteltu Vallilanlaakson alueen pienilmaston mukaan: Vallilanlaakson pohjan vanhalta merenpohjasavikolta puutarha nousee loivaa moreenista etelärinnettä alueen pohjoisosassa olevalle kallioiselle nyppylälle ja huipentuu aikaisemman taimiston paikalle muotoiluille kummuille. Maantieteelliset osastot leviävät viuhkana lammelta kallioille, joten kaikissa niissä voidaan kasvattaa sekä vesi- ja rantakasveja että metsä- ja ketolajeja.

 

Kulttuurikasvien kokoelma

Puutarhan kattava kulttuurikasvien kokoelma johdattaa koristekasvien, lääkekasvien ja ravintokasvien kokoelmiin. Rohdoskasvimaa on rakennettu ensimmäisen, Turun akatemian aikaisen yrttitarhan mukaan, joka toimi maassamme jo 1600-luvulla.

Koristekasvien osastossa on otettu huomioon nykyisten kartanorakennusten historia, sillä kokoelma rakentuu pääosin 1800-luvun tyypillisen kartanomiljöön kasvistosta. Joukossa on jo aiemmin Suomeen rantautuneita koristekasveja, kuten pihasyreeni ja aitaorapihlaja, mutta osiossa on painotettu erityisesti Venäjän vallan aikana Suomen puistoihin levinneitä lajeja. Niitä ovat esimerkiksi päärakennuksen länsipuolella seisova jyhkeä kartanopoppeli tai kartanorakennusten välissä seisova siperianomenapuu.

Rohdoskasvikokoelman kasvit on ryhmitelty niiden käyttötarkoituksen mukaan. Immuunivastetta ja yleiskuntoa kohentavat, hengitysteiden ongelmia lievittävät, ihonhoitoon käytetyt, kipua lievittävät, sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytetyt sekä vatsan toimintaa ja ruoansulatusta edistävät kasvit on istutettu omiksi ryhmikseen.

Ihmiskunnan ravinnokseen käyttämät, kotimaisissa oloissamme viihtyvät, kasvit esitellään Kumpulan puutarhassa maantieteellisen alkuperänsä mukaan ryhmiteltynä. Syötävien kasvien keskellä kulkiessa voi oppia esimerkiksi, että tutut sipulimme ja vaikkapa raparperi ovat alun perin aasialaisia lajeja.

Lääkekasvimaa

Kiusaavatko loiset, heikottaa ja kolottaa? – rohtoja moneen vaivaan

Lääkekasvimaalla kasvitieteellinen puutarha palaa juurilleen. Ei tarkkaan tiedetä, mitä kasveja kokoelma sisälsi, kun professori Elias Tillandz vuonna 1678 sai Turun kuninkaallisen akatemian konsistorilta luvan aidata opetukseen käytetyn yrttitarhan ja täten perustaa kasvitieteellisen puutarhan. Luultavasti varhaisessa akatemiapuutarhassa kuitenkin oli paljon samoja lajeja, kuin Kumpulan lääkekasvimaalla on nyt, sillä alun perin kasvitieteelliset puutarhat olivat merkittäviä juuri lääketieteen opetuksessa.

Rohdoskasvikokoelman järjestyskin kunnioittaa tieteellisten puutarhojen alkuaikoja. Kasvit on nimittäin ryhmitelty sen mukaan, mihin niitä voidaan käyttää. Omiksi ryhmikseen on istutettu niin hengitysteiden ongelmia lievittävät, loisia häätävät kuin naistenvaivoja parantavat kasvit. Tosin kuluneiden vuosisatojen aikana tutkimus on osoittanut monet uskomuksiin perustuneet käytöt tehottomiksi ja vaikuttavuuteen perustuva ryhmittelykin on muuttunut.

Ravintokasvit

Kuva: Luomus / Marika TurtiainenUtelias ihminen on vuosituhansien aikana oppinut syömään mitä erilaisimpia kasvien antimia. Ruoaksi kelpaava osa kasvista voi olla lehti, lehtiruoti, siemen, hedelmä, varsi, maavarsi, juuri, sipuli tai jopa kukinto tai kukka!

Ravintokasvit on ryhmitelty sen mukaan, missä päin maailmaa ne on otettu viljelyyn eli domestikoitu. Jos seisot istutusalueen eteläreunalla ja katsot rinnettä ylöspäin, voit kuvitella eteesi maailman kartan ja itsesi Etelänavalle: vasemmalla näkyy maissia, jonka Etelä-Amerikan intiaanit ilmeisesti ”kesyttivät” eli ottivat viljelyyn tuhansia vuosia sitten, etualalla Lähi-idästä tulleet Suomessakin tärkeät viljamme ja oikealla puolestaan erilaisia sipuleita, joiden alkuperä on Aasiassa.  Alinna oikealla on vielä lamopinaatti eli uudenseelanninpinaatti (Tetragonia tetragonioides), jota kapteeni Cookin sanotaan syöttäneen miehistölleen keripukin torjumiseksi.

 

Puutarhan kartta

 

Sivun vastuuhenkilö: 
Pertti Pehkonen
16.2.2016