LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Satelliittimerikotkat

Kuva: Petteri LehikoinenWWF Suomen Merikotkatyöryhmä päätti kevättalvella 2009 aloittaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa projektin, jonka tavoitteena on kerätä satelliittiseurannan avulla yksityiskohtaista tietoa merikotkien liikkeistä rannikkoalueillamme. Koska Suomen rannikoille ja saaristoon suunnitellaan rakennettavaksi useita tuulivoimapuistoja, on välttämätöntä hankkia mahdollisimman täsmällistä tietoa alueista, jotka merikotkan suojelun vuoksi on jätettävä kokonaan suunnitelmien ulkopuolelle. Satelliittiprojektia johtaa Merikotkatyöryhmän keskuudestaan valitsema ohjausryhmä, jonka nykyinen puheenjohtaja on Petteri Tolvanen WWF:stä (aiemmin dosentti Torsten Stjernberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta). Näillä sivuilla esitettävän aineiston käsittelystä ja tekstistä vastaa professori Pertti Saurola.


Seurannassa olevat yksilöt ja niiden tuoreimmat seurantatiedot

Tuoreimmat kartat aukeavat yksilön nimeä klikkaamalla. Nimen alla olevaa KML-symbolia painamalla aukeavat seurantatiedot Google Earthissa, joka vaatii toimiakseen Google Earth-ohjelman.

Junnu

KML

Junnu-koiras rengastettiin 24.6.2009 pesäpoikasena ja varustettiin aurinkopaneelilla toimivalla satelliittilähettimellä Merenkurkun Raippaluodossa.

Meri

KML

Naaraspoikanen Meri kuului Junnun kanssa samaan poikueeseen ja sai lähettimen selkäänsä samana päivänä kuin Junnu. Pesä sijaitsee Vallgrundin tuulipuistoalueen tuntumassa.

Ivar

KML

Ivar rengastettiin ja varustettiin satelliittilähettimellä pesäpoikasena 25.6.2009 Merenkurkun Björkössä. Ivar määritettiin koiraaksi.

Tuuli

KML

Tuuli-naaraspoikasen, jolle asennettiin lähetin 25.6.2009 Björkössä, toivotaan edellisten ohella valaisevan merikotkien liikkumista suunnitellulla Vallgrundin tuulipuistoalueella.

Hilkka

KML

Saaristomerellä varttuneelle merikotkanaaras Hilkalle kiinnitettiin satelliittilähetin 8.7.2010, jolloin se oli vielä poikasena pesässään.

Eetu

KML

Uudenkaupungin saaristossa kuoriutunut merikotkakoiras Eetu sai satelliittilähettimen selkärepukseen 22.6.2011, ennen varttumistaan lentokykyiseksi.

Cilla

KML

Cilla-naaras kasvoi pesässään Kemiönsaarella, jonne on suunnitteilla kymmeniä tuulivoimaloita. Cillalle asennettiin satelliittilähetin 28.6.2011.

Johannes

KML

Koiraspoikanen Johannes sai 21.6.2011 satelliittilähettimen kannettavakseen selvitettäessä Sottungan Kasbergetin tuulivoimalan mahdollisia vaikutuksia kotkien liikkumiseen.

Aava

KML

Aava-naaras liitettiin jo pesäpoikasena 28.6.2011 Merenkurkun neljän satelliittikotkan joukkoon paljastamaan Vallgrundin tuulivoimalasuunnitelman mahdollisia riskejä kotkille. Valitettavasti Aavasta ei ole saatu paikannuksia 6.8.2012 jälkeen.

Tyrsky

KML

Kokemäellä varttuneelle merikotkan poikaselle, joka mittojen mukaan määritettiin todennäköiseksi koiraaksi, kiinnitettiin satelliittilähetin 19.6.2013.

Tyyni

KML

Paraisilla kuoriutunut Tyyni, joka määritettiin naaraaksi, sai satelliittilähettimen selkärepukseen 27.6.2013.

Tulva

KML

Tulva saatiin seurantaan 17.6.2013, kun lähetin asennettiin merikotkan pesäpoikaselle Merikarvian pohjoisosassa. Lintu arvioitiin mittojen perusteella ilmeisesti naaraaksi.

Auli

KML

Aulin synnyinpaikka sijaitsee Satakunnan keskiosissa Porin ja Luvian rajamailla. Lähetin asennettiin linnulle 9.6.2013.

Fiia

KML

Satelliittilähetin asennettiin 6.6.2013 merikotkalle Rauman mantereen puoleiselta pesältä.

Uutisia

Satelliittilähettimillä varustettujen merikotkien liikkumista ryhdyttiin syksystä 2011 alkaen seuraamaan tällä uutissivustolla, jota pyritään päivittämään ainakin silloin, kun jotakin mielenkiintoista tapahtuu. Tuorein tieto lintujen paikannuksista on nähtävissä tekstin viereisten karttalinkkien kautta. Jotta kartat säilyisivät lukukelpoisina, paikannukset on pilkottu eri vuosia ja vuodenaikoja kuvaaville kartoille.

Tavoitteena on erottaa neljä jaksoa: pesimisaika, syysmuutto, talvi ja kevätmuutto, mutta esimerkiksi syksyn 2011 ja talven 2011/2012 paikannukset pidettiin samalla kartalla. Koska merikotka on osittaismuuttaja, jako vuodenaikoihin on toisinaan keinotekoinen. Lisäksi eri yksilöt liikkuvat hyvin eri rytmissä: samana päivänä jokin yksilö saattaa olla vielä talvehtimispaikallaan, toinen kevätmuutolla ja kolmas jo takaisin pesimisalueella eli viettämässä ”kesää”. Tekstin vieressä olevan linkin kautta avautuu kyseisen yksilön tuoreinta vuodenaikaa kuvaava kartta. Aiempien jaksojen kartat ja myös vuosien 2009 ja 2010 yksilöiden historiat ennen syksyä 2011 löytyvät täältä. Vuonna 2011 seurantaan tulleiden yksilöiden taustatietoa ja kotipiirejä pääsee katsomaan täältä, ja 2013 täältä.

Lihavoidut päivämäärät kertovat, koska niiden alla olevat tekstit on kirjoitettu ja koska vastaavat kartat päivitetty. Kartat aukeavat oikean sivupalkin linkeistä. Yksilön nimeä klikkaamalla aukeaa kartta. Nimen alla olevaa kuvaketta klikkaamalla saa paikannukset näkymään Google Earthissa.

Vuosi 2014

19.8.2014

Johannes saapui satelliittipaikannusten mukaan ensimmäistä kertaa Sottungaan, jossa se kesäkuussa 2011 pesäpoikasena rengastettiin ja varustettiin satelliittilähettimellä. Vielä 13.8. Johannes oli Kumligen Seglingessä, mutta 16.8. alkaen paikannukset ovat tulleet Sottungan pääsaaren eteläpuolelta. Valitettavasti 14,–15.8. paikannuksia ei ole ainakaan toistaiseksi saatu, joten ei tiedetä, pysähtyikö Johannes pääsaarella lainkaan vai ei.

Muista yksilöistä ei uutta mainittavaa.

6.8.2014

Tuulista on saatu jälleen tarkkoja GPS-paikannuksia, jotka osoittivat sen palanneen Merenkurkkuun.

Cilla lähti 20.7. Vienanmeren länsirannikkoa pohjoiseen ja jatkoi Kantalahden suulta Kuolan niemimaan eteläreunaa seuraten tutuille saalistusmailleen Vienanmeren suulla.

Muista yksilöistä ei ole uutiskynnyksen ylittävää kerrottavaa.

20.7.2014

Ivar palasi 7.7. Merenkurkkuun.

Tuulista ei ole 14.6.2014 jälkeen saatu GPS-paikannuksia, mutta tarkkuuskriteerit ylittävät Doppler-paikannukset osoittavat Tuulin palanneen Pohjanlahden pohjukkaan.

Cilla on kierrellyt Vienanmeren eteläpäässä.

Muista yksilöistä ei uutta mainittavaa.

27.6.2014

Oleskeltuaan kuukauden verran Käsivarren alueella Junnu jatkoi 26.6. Ruotsiin, tuttuihin Abiskon maisemiin.

Ivar on 8.6. alkaen saalistellut tutuilla Hailuodon ja Haukiputaan vesillä.

Cilla aloitti 21.6. kesäretkensä koilliseen ja on oleskellut viime päivät Venäjällä, Vienanmeren lounaispohjukan tuntumassa.

Tyyni on sukkuloinut länsirannikolla, Merenkurkun ja Turun saariston välisellä kaistalla.

Myös Auli on pysytellyt länsirannikolla, samalla alueella kuin Tyyni.

Muista yksilöistä ei uutiskynnyksen ylittävää mainittavaa.

1.6.2014

Kaikkien satelliittiseurannassa olevien suomalaisten merikotkien ”hallinnollinen kesä” aloitettiin 1. toukokuuta, jonka jälkeen paikannukset on päivitetty kesäkartoille. Aiempien vuosien ja vuodenaikojen kartat on avattavissa täältä.

Junnu jatkoi Rovaniemeltä kohti koillista ja ylitti 8.5. Venäjän rajan Savukoskella Nuorttijoen kohdalla. Seuraavana päivänä Junnu lensi puolenpäivän jälkeen Murmanskin yli ja kävi kääntymässä Jäämeren äärellä. Junnu yöpyi toukokuun 10. ja 11. päivän välisen yön Tuulomajoen varrella ja vietti 11.5. aamun (05–07 GMT) Ylä-Tuuloman tekojärven itäpäässä ilmeisesti saalistamassa ennen lähtöään kohti etelää. Junnu palasi Suomen puolelle 14.5. aamupäivällä ja oleskeli sen jälkeen kymmenen päivää Kuusamon alueella, jonka jälkeen se lähti 25.5. erittäin määrätietoisesti kohti luodetta. Junnun reitti kulki Pallastunturin itäpuolelta Norjan puolelle ja päätyi toukokuun lopussa Suomen ja Norjan raja-alueelle Lätäsenon itäpuolella sijaitsevan Haukilompolon ynnä muiden pienten järvien pirstomaan maisemaan.

Meri lähti Merenkurkun alueelta kohti pohjoista 15.5. ja on jo 17.5. lähtien kierrellyt Porttipahdan tekojärven pohjoispuolella ja Lemmenjoen alueella.

Ivar palasi Holmöltä Suomen puolelle 4.5. ja on sen jälkeen kierrellyt Merenkurkun alueella.

Tuuli siirtyi 6.5. Ruotsin puolelle Holmölle, josta saatiin viimeisin paikannus 7.5. Sen jälkeen viikkoon ei saatu tarkkoja paikannuksia lainkaan ja vasta 15.5. tullut paikannus osoitti, että Tuuli lensi Haukiputaalla kohti pohjoista. Tuuli saapui Lemmenjoen kansallispuistoon 17.5. ja siirtyi 19.5. Norjan puolelle. Kierreltyään Norjassa muun muassa Kautokeinon ympäristössä Tuuli palasi Suomeen Käsivarren erämaa-alueelle 31.5.

Hilkka on edelleen oleskellut pääasiassa Raaseporin alueella.

Eetun paikannukset ovat tulleet melko suppealta alueelta lähinnä Uudenkaupungin saaristosta.

Cilla on kierrellyt melko suppealla alueella Saaristomerellä Korppoon etelä- ja Kökarin itäpuolella.

Johannes on viihtynyt melko laajalla alueella lounaissaaristossa.

Tyrskystä saatiin 20.–21.5. Eckeröstä kolme GPS-paikannusta! Ne olivat ensimmäiset elonmerkit Tyrskystä helmikuun jälkeen! Kaikesta päätellen Tyrsky on edelleen elossa, mutta lähettimen latautuminen on jostakin syystä pahasti häiriintynyt?

Tulva tutustui 3.–6.5. Vienanmeren etelärannikon saalistusmahdollisuuksiin ja aloitti 7.5. paluun länteen. Ensimmäinen havainto Suomen puolelta saatiin illansuussa 8.5., Pohjanlahden rannikolle Tulva saapui 17.5. ja vihdoin 29.5. Porin saaristoon.

Auli lähti 6.5. Satakunnasta Merenkurkkuun ja on oleskellut lähinnä Korsnäsin alueella.

Fiia on jatkanut kiertelyään Merenkurkun saaristossa.

5.5.2014

Junnu palasi 23.–26.4. Rantasalmen, Pieksämäen, Konneveden ja Vimpelin kautta Raippaluotoon, josta se lähti 3.5. kohti pohjoista ja saapui 4.5. illalla Rovaniemelle.

Ivar teki 30.4.–2.5. kierroksen Västerbottenin sisäosiin, josta se jatkoi Luulajan saaristoon ja palasi takaisin Merenkurkkuun Holmölle.

Johannes palasi kahden ja puolen vuoden yhtäjaksoisen poissaolon jälkeen Suomeen! Se saapui 2.5. Ahvenanmaan kautta Turun saaristoon.

Tyyni lähti 23.4. paluumatkalle Kuolasta. Se suuntasi ensin niemimaan etelärannikolle, jota seurasi Kantalahden perukkaan ja jatkoi sieltä Suomussalmen ja Oulujärven kautta Suomenselälle, jonne se saapui 3.5.

Tulva on tutustunut jo puolentoista viikon ajan Äänisjärven itäpuolen maisemiin.

Muista yksilöistä ei uutta mainittavaa.

24.4.2014

Junnu palasi Ruotsin puolelta 13.4. Kierreltyään pari päivää Raippaluodossa ja mantereella se suuntasi 19.4. kohti itää. Junnu kiersi Iisalmen kautta Pieliselle, josta edelleen Tuupovaaran kautta Värtsilän kohdalta 21.4. yli rajan Venäjän puolelle.

Meri teki 10.–21.4. Viitasaarelle ja Pihtiputaalle ulottuneen tutustumismatkan  Keski-Suomeen.

Johanneksesta saatiin myöhemmin tietopaketti, jonka mukaan Johannes palasi Tallinnan itäpuolelta Hiidenmaalle ja sieltä Ruotsiin, jossa se on jatkanut kiertelyään Norrtäljen ja Gävlen välisellä saaristoalueella.

Tyyni jatkoi Merenkurkusta ensin 10.4. Oulu eteläpuolelle ja sitten niin pitkälle, että se ylitti 17.4. Kuusamon kohdalla Venäjän rajan. Kantalahden pohjukan Tyyni ylitti 19.4. ja on sen jälkeen tutustunut Kuolan niemimaan sisäosien maisemiin.

Tulva lähti Satakunnasta 16.4. kohti koillista aina Oulujärvelle ja Kuhmoon asti, josta se kääntyi lounaaseen ja teki Iisalmen itäpuolella 90 asteen käännöksen kaakkoon ja jatkoi Venäjän rajan yli Ääniselle.

Auli puolestaan teki 10.–21,4, mutkan Suomussalmelle ja takaisin.

Ei jäänyt Fiia kovin paljon muun joukon varjoon. Se lähti 7.4. Raahen alueelta kohti etelää ja saapui Kustaviin 15.4. Sieltä se suuntasi kohti itää ja saapui Päijänteen tuntumaan 19.4. Kiertomatka jatkui sen jälkeen kohti pohjoista Ylivieskaan ja Oulaisiin saakka ja sieltä länteen Kalajoen rannikolle 23.4. Siellä vaellus kääntyi taas kohti etelää ja Merenkurkkua.

10.4.2014

Junnu siirtyi 9.4. Ruotsin puolelle.

Johannes oli vielä 7.4. kello 16 kesäaikaa (13 GMT) Käsmun itäpuolella noin 72 kilometriä Tallinnasta itään. Seuraava GPS-paikannus saatiin vasta 9.4. kello 15 GMT Uplannin saaristosta eli kello 17 Ruotsin kesäaikaa. Mikäli seuraava tietopaketti ei tuo täydennystietoa, jää epäselväksi, pysähtyikö Johannes lainkaan Manner-Suomen tai Ahvenanmaan maaperällä ennen Ruotsiin matkaamistaan.

Muista yksilöistä ei tällä erää tärkeätä mainittavaa.

6.4.2014

Junnu teki 2.–4. 4.edestakaisen retken Oulujärven länsipuolelle.

Meri palasi aprillipäivänä ja Ivar päivää myöhemmin Ruotsista takaisin Suomeen.

Johannes on edelleen Virossa.

Tyrskyn tai ainakin sen lähettimen kohtalosta on syytä olla huolissaan; kahteen kuukauteen ei ole saatu minkäänlaista elonmerkkiä.

Tyyni on viihtynyt viime päivät Merenkurkussa.

Fiia suuntasi aprillipäivänä Merenkurkusta pohjoiseen ja on ollut viime päivät Raahen seudulla.

Muista ei merkittävää mainittavaa.

1.4.2014

Meri siirtyi 27.3. Ruotsin puolelle ja on kierrellyt Sundsvallin ja Uumajan välisellä rannikkoalueella.

Ivarkin siirtyi Ruotsiin, Uumajaan 30.3.

Cillasta saatiin kymmenen päivän tauon jälkeen GPS-paikannuksia. Ne osoittivat Cillan kierrelleen Saaristomeren kansallispuistossa, lähinnä Jurmon ja Örön välisillä vesillä. Seuranta jatkuu kevätkartalla.

Johannes jatkoi 29.3. Latvian Dundagasta Saarenmaalle ja sieltä saman tien Hiidenmaalle, josta se siirtyi mantereelle Haapsalun lähistölle 31.3.

Tyrskystä ei ole vieläkään saatu minkäänlaista elonmerkkiä 9.2. jälkeen.

Toisin kuin edellisessä raportissa virheellisesti mainittiin, Fiia on oleskellut 20.3. lähtien Merenkurkun alueella.

Muista yksilöistä ei merkittävää raportoitavaa.

27.3.2014

Junnu lähti 21.3. aamulla jatkamaan muuttoaan kohti koillista. Aamupäivän aikana se teki kierroksen rannikolla, ohitti Gävlen kello 15 Ruotsin talviaikaa ja jäi yöksi Gävlen ja Söderhamnin välimaastoon. Seuraavana päivänä Junnu lensi määrätietoisesti Ruotsin itärannikkoa seuraten kohti pohjoista ja saapui yöksi Uumajan eteläpuolelle. Tehtyään 23.3. kierroksen Uumajan saaristossa Junnu ilmeisesti vietti vielä yön Ruotsin puolella, sillä päivän viimeisin paikannus tuli kello 18 Ruotsin aikaa Holmön lounaispuolen luodoilta. Seuraavana aamuna kello 8−9 Suomen aikaa satelliitti tavoitti Junnun lepäämässä Malskäretillä, Valassaarten itäpuolella. Ensimmäinen paikannus Björköstä tuli 24.3. kello 10 Suomen aikaa, jonka jälkeen Junnu on kierrellyt Björkössä ja Raippaluodossa.

Johannes päätti vihdoin lopettaa lähes kaksi ja puoli vuotta jatkuneen yhtäjaksoisen oleskelunsa melko suppealla alueella Puolan pohjoisrannikolla! Se ylitti Puolan ja Kaliningradin välisen rajan 19.3. aamulla. Kahta vuorokautta myöhemmin satelliitti tavoitti Johanneksen levähtämässä Kuurin kynnäksellä sijaitsevan maailman ensimmäisen lintuaseman eli Rossitenin (nykyään Rybachin) kohdalla. Ensimmäinen paikannus Liettuan puolelta tuli 22.3. varhain aamulla ja jo puoliltapäivin Junnu lensi vauhdikkaasti pohjoista kohti Latvian ilmatilassa. Viime päivät Johannes on risteillyt edestakaisin liiviläisten muinoin asuttamalla Ventspilsin ja Kolkan välisellä kapealla rannikkokaistalla Luoteis-Latviassa.

Tuuli paikannettiin 26.3. Luodon saaristosta.

Tutkittuaan kattavasti Ahvenanmaan maisemat Tyyni palasi 22.3. Varsinais-Suomeen ja jatkoi Satakunnan halki Etelä-Pohjanmaalle Kristiinankaupungin saaristoon.

Fiian vierailu Merenkurkkuun jäi lyhyeksi, sillä jo 22.3. satelliitti löysi Fiian Porin eteläpuolelta, jonka jälkeen Fiia on levottomasti kartoittanut Satakunnan tarjoamia mahdollisuuksia.

Muista yksilöistä ei uutta mainittavaa.

22.3.2014

Satelliittipaikannukset osoittavat muutaman yksilön (Junnu, Tuuli ja Meri) kevätmuuton alkamispäivän ja sen seurauksena tapahtuvan kevätkartalle siirtymisen selvästi. Muiden kohdalla on tehty hallinnollinen päätös siirtyä joka tapauksessa kevätkartan 2014 käyttöön 15.3. alkaen – jos havainnot täyttävät kriteerit.

Junnun kevätmuutto alkoi 13.3., jolloin se ylitti Haldenin luona rajan ja lensi Norjan kaakkoisen nipukan poikki takaisin Ruotsin puolelle Töcksforsin eteläpuolelle. Sieltä se jatkoi 15.3. koilliseen Värmlannin ja Taalainmaan rajalle, Hagforsin pohjoispuolelle. Tämän jälkeen Junnu käänsi kursiin itään ja päätyi Uppsalan ja Gävlen väliselle alueelle, Gysingen eteläpuolelle, josta satelliitti tavoitti sen ainakin vielä 20.3.

Merin kohdalla on ilmeisesti tapahtunut edellisen uutispäivityksen yhteydessä jokin sekaannus, sillä Merin lähetin on tosiasiassa herännyt talviunesta jo 5.3. Vuorokautta myöhemmin Merikin heräsi kevääseen ja lähti Pyhämaalta kohti Merenkurkkua, jolloin seuranta siirtyi kevätkartalle. (Talvikartalle tuli kaikkiaan vain muutama paikannus!) Meri saapui Halsölle 9.3, mutta jatkoi seuraavana päivänä Raippaluotoon ja Björköhön, jossa se viihtyi 17.3. asti. Sen jälkeen oli vuorossa siirtyminen parissa päivässä tuttuun Luodon saaristoon, jossa Meri oli ainakin vielä 20.3.

Ivar on sahaillut edestakaisin Kristiinankaupungin ja Merenkurkun Halsön väliä – kevätkartalla.

Ensimmäiset GPS-havainnot uutispimennyksen jälkeen tulivat Tuulista 11.3. Pakinaisista. Heti seuraavana päivänä se lähti Turun ohi kohti koillista ja kääntyi Sastamalassa matkaamaan rannikon suuntaista sisämaan reittiä Etelä-Pohjanmaan läpi ja Bergön kautta Björköbyhyn, josta se teki partiolenkin Uudenkaarlepyyn saaristoon ja takaisin Björköbyhyn − kevätkartalla.

Hilkka on jatkanut kiertelyään Raaseporissa – 15.3. eteenpäin kevätkartalla.

Eetu on kierrellyt Uudenkaupungin ja Rauman välisellä alueella – kevätkartalla.

Cillasta saatiin vihdoin 11.−14.3. ensimmäiset GPS-havainnot lokakuun jälkeen! Sen jälkeen ei ole tullut tarkkoja tietoja eikä kevätkartalle ole voitu siirtyä.

Johannes on edelleen Puolassa – nyt kevätkartalla

Tyrskystä ei ole saatu 31.1. jälkeen kuin kaksi erittäin epätarkkaa Doppler-havaintoa3.2. ja 9.2., joten kevätkartalle ei ole voitu siirtyä.

Tyyni lähti 16.3. tutustumaan tällä kertaa länteen ja matkasi Saaristomereltä Ahvenanmaalle – kevätkartalla..

Tulva on sukkuloinut Porin ja Kristiinankaupungin välisellä kapealla rannikkokaistalla – kevätkartalla.

Auli on viihtynyt Porin lähistöllä – lukuun ottamatta pikaviuhahdustaan Oripään lähistölle – kevätkartalla.

Fiian lähetin heräsi vihdoin 8.3., jolloin se paljasti Fiian oleskelleen tuolloin Vehmaan ja Lokalahden välimaastossa. Sieltä se lähti kohti koillista Lempäälän, Kangasalan ja Oriveden kautta aina Mänttään saakka (14.3.). Palatessaan Fiia seurasi hieman eteläisempää reittiä Kuhmalahden ja Pälkäneen kautta Valkeakosken eteläpuolen metsäalueelle. Seuraavana aamuna, jolloin paikannukset siirtyivät kevätkartalle, Fiia lähti suoraan länteen ja saapui Rauman rannikolle, jossa kääntyi seuraamaan rannikkoa kohti pohjoista ja saapui Raippaluotoon 21.3.

14.3.2014

Junnun lähetin on helmikuun ensimmäisen viikon jälkeen lähettänyt vähintään muutaman päivän välein tarkkoja GPS-paikannuksia. Junnu on edelleen perinteisellä talvehtimisalueellaan Ruotsissa; helmikuun lopun paikannukset tulivat hyvin läheltä Norjan rajaa. Tämä on hieman yllättävää, sillä parin kuukauden kuluttua viisi vuotta täyttävän Junnun pitäisi ennakko-odotusten mukaan olla tähän aikaan vuodesta jo etsimässä tulevaa pesimäreviiriään.

Meristä ei vieläkään ole saatu GPS-paikannuksia lokakuun jälkeen. Ensimmäinen riittävän tarkka Doppler paikannus 17.11. jälkeen saatiin 21.2. Mynämäeltä.

Ivarin lähetin alkoi lähettää GPS-paikannuksia kutakuinkin ”normaaliin” tapaan 18.2. alkaen, jolloin se oli vielä Ahvenanmaalla Enklingessä. Helmikuun viimeisen viikon aikana Ivar matkasi kohti pohjoista ja saapui maaliskuun alussa Isojoelle.

Tuulista ei ole rekisteröity GPS-paikannuksia lokakuun jälkeen. Viimeisin Doppler-paikannus 24.2. osoitti Tuulin olleen tuolloin Kustavissa.

Myöskään Hilkasta ei ole saatu GPS-paikannuksia lokakuun jälkeen. Tarkkuusluokan ”3” Doppler-paikannus paljasti 25.2., että Hilkka oli tullut takaisin Raaseporin saaristoon.

Eetusta saatiin 24.2. lähes kuukauden tauon jälkeen GPS-paikannuksia, jotka osoittivat Eetun palanneen Ahvenanmaalta mantereelle – Laitilaan.

Cillasta ei ole vieläkään saatu lokakuun jälkeen GPS- tai riittävän tarkkoja Doppler-paikannuksia. Epätarkat Doppler-paikannukset viittaavat siihen, että Cilla on kuitenkin edelleen hengissä.

Johannes jatkaa oleskeluaan Puolan rannikolla. Viime viikolla Sabina Kaszak onnistui ottamaan Johanneksesta lentokuvan.

Tyrskystä ei ole 8.12. jälkeen saatu GPS-paikannuksia eikä tammikuun lopun jälkeen tarkkuuskriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia.

Tyynistä saatiin 25.2. jälleen GPS-paikannuksia 3.11. alkaneen tauon jälkeen. Ne piirsivät kartalle reitin, jota Tyyni seurasi saariston ulkoreunaa myötäillen Loviisasta Porkkalan niemen tyvelle.

Tulva oli riittävän tarkan Doppler-paikannuksen mukaan vielä 11.10. kotipiirissään, mutta 13.10. saadut GPS-paikannukset kertoivat sen lähteneen kohti etelää ja jääneen vuorokaudeksi Pomarkun itäpuolelle. Sieltä matka jatkui Säkylän Pyhäjärvelle, josta 18.10. Taalintehtaalle ja päivää myöhemmin aivan Hiittisten eteläkärkeen asti. Sen jälkeen Tulva teki täyskäännöksen ja ohitti Kemiön keskustan 21.10., jonka jälkeen GPS-paikannusten tulo loppui. Riittävän tarkkojen Doppler-paikannusten perusteella tiedetään. että Tulva oleskeli 26.10.–7.11. Loimaan ja Mynämäen välisellä alueella, käväisi 1.12. Taivassalossa ja tuli 13.12. takaisin Mynämäen itäpuolelle. Tämän jälkeen seurasi puolentoista kuukauden mittainen uutispimennys 29.1. saakka, jolloin kello 10–13 tulleet GPS-paikannukset kertoivat Tulvan lentäneen tuona aikana rannikkoa pitkin Raumalta Poriin. Seuraavana päivänä tullut paikannus Merikarvialta kotipiirin tuntumasta on tässä vaiheessa viimeinen tarkkuuskriteerit täyttävä tieto Tulvan liikkumisesta.

Aulin voidaan katsoa poistuneen kotipiiristään 23.8., jolloin se lähti parin päivän partiolennolle Kaskisten lähistölle. Aamulla 25.8. Auli oli jo takaisin kotipiirinsä tuntumassa Viasvedenlahden rannalla. Ensimmäisen pidemmän retken kohti etelää Auli teki 3.–4.9., jolloin se pistäytyi niukasti Rauman eteläpuolella. Suurimman osan syyskuusta Auli vietti Kaskisten alueella josta se jatkoi kuun lopussa Merenkurkkuun, ensin Vaasan alueelle ja sitten Korsnäsiin, josta viimeinen GPS-paikannus saatiin 23.10. Tämän jälkeen samalta alueelta saatiin muutamia tarkkuuskriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia aina 10.12. asti. Sitten seurasi tarkkojen paikannusten osalta pitkä tauko, joka päättyi vasta 1.3., jolloin kolme GPS-paikannusta paljasti Aulin kiertelevän Nakkilan ja Luvian raja-alueella.

Fiia oli 27.7. vielä kello 8 kesäaikaa kotipiirissään, mutta lensi tuntia myöhemmin Eurajoen yli vain parinsadan metrin korkeudessa ja ehti illaksi Kristiinankaupungin alueelle Skaftungin pohjoispuolelle ja jo seuraavaksi yöksi Merenkurkkuun. Fiia kierteli laajalti Merenkurkussa ja myös muualla Etelä-Pohjanmaalla ja lähti vasta 19.10. määrätietoisesti kohti etelää. Viimeisimmät GPS-paikannukset Fiiasta tulivat 26.10. Punkalaitumelta. Sen jälkeen saatiin 7.11. ja 10.12. välisenä aikana muutamia riittävän tarkkoja Doppler-paikannuksia, jotka kertoivat Fiian poukkoilleen Punkalaitumen, Huittisten, Vampulan ja Säkylän rajaamalla alueella. Toistaiseksi viimeiset kriteerit täyttäneet paikannukset (10.12.) tulivat Säkylän Pyhäjärven pohjoispäästä. Vielä 16.12. saatiin toistakymmentä epätarkkaa Doppler-paikannusta, joista viimeisin oli tarkkuusluokan ”0” paikannus Mynämäeltä. Sen jälkeen ei Fiiasta eikä sen kantamasta lähettimestä ole saatu minkäänlaista elonmerkkiä. Lähitulevaisuudessa selvinnee, onko kyse vain talvisen valon vähäisyydestä johtuva lähettimen tilapäinen mykistyminen vai onko lähetin ja/tai Fiia kohdannut vakavampia ongelmia.

30.1.2014

Junnu on edellisten vuosien tapaan viettänyt keskitalven sille hyvin tutuksi tulleella Vänernin ja Ruotsin länsirannikon välisellä alueella. Marraskuun alun jälkeen ensimmäiset GPS-paikannukset saatiin 12.1. ja sitten 19.–21.1. Sen jälkeen on jälleen oltu Doppler-paikannusten varassa.

Meristä on lähes kahden kuukauden mittaisen täydellisen uutispimennyksen jälkeen saatu 13.1., 16.1. ja 25.1. hyvin epätarkkoja Doppler-paikannuksia, joiden mukaan Meri on oleskellut Suomen lounaisrannikolla. Paikannuksia ei ole merkitty oheiselle kartalle.

Ivarista tammikuun jälkipuoliskolla tulleet tarkkuuskriteerit täyttävät Doppler-paikannukset osoittavat Ivarin kierrelleen Ahvenanmaalla.

Tuuli on 19.1. ja 25.1. ollut tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannusten mukaan Bergön ja Närpiön saaristossa.

Hilkasta 29.1. saatu tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus kertoi Hilkan olleen tuolloin Paraisten koillispuolella.

Eetusta ja Cillasta ei ole lokakuun lopun jälkeen saatu GPS- eikä kriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia, joten syys/talvikarttoja ei ole tehty. Epätarkat tiedot viittaavat kuitenkin siihen, että molemmat ovat edelleen elossa.

Johanneksesta tuli 25.1. kolme GPS-paikannusta – tarkalleen kolmen kuukauden tauon jälkeen! Johannes on edelleen Puolan pohjoisrannikolla.

Tyrsky on Doppler-paikannusten mukaan siirtynyt 10. ja 13.1. välisenä aikana Varsinais-Suomesta Ahvenanmaalle Eckeröhön.

Tyyni on riittävän tarkkojen Doppler-paikannusten mukaan sukkuloinut Suomenlahden pohjoisrannalla. Viimeisimpien tietojen mukaan se oli 17.1. Porkkalanniemellä.

2.1.2014

Junnusta saatiin viimeisin GPS-paikannus 1.11. Sen sijaan tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannuksia on rekisteröity vähintään kymmenen päivän välein. Niiden mukaan Junnu matkasi joulukuun jälkipuoliskolla jälleen tutulle talvehtimisalueelleen Vänernin länsipuolelle, josta ensimmäinen paikannus saatiin uudenvuodenpäivänä.

Hilkasta saatiin 30.12. toinen tarkkuuskriteerit täyttävä Doppler-paikannus 1.11. jälkeen. Sen mukaan Hilkka on pysytellyt Raaseporin alueella.

Viimeisin GPS-paikannus saatiin Tyrskystä 8.12. Sen jälkeen on saatu kolmen päivän välein kriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia. Ne osoittavat, että Tyrsky on jatkanut partiointiaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueella.

Tyynistä rekisteröitiin viimeisin GPS-paikannus 3.11. Myös Tyynistä on saatu kriteerit täyttäviä Doppler-havaintoja kolmen päivän välein, kaikki Pernajanlahden alueelta. Tyrskyn ja Tyynin lähettimet ovat olleet toiminnassa vasta puolisen vuotta, mikä selittänee niiden tehokkaamman toiminnan pimeyden ytimessä kauemmin toiminnassa oleviin lähettimiin verrattuna.

Ainoastaan Tyrskystä, Tyynistä ja Junnusta on saatu GPS-paikannus 1.11.jälkeen. Kaikista muista yksilöistä tulleet GPS-paikannukset ajoittuvat lokakuun loppupuoliskolle. Viimeisin 1–3 tarkkuusluokan Doppler-paikannus kirjattiin Eetusta 22.10., Cillasta 25.10., Meristä 17.11., Tuulista ja Johanneksesta 26.11. ja Ivarista 2.12. Merin tilanteesta on ehkä syytä olla huolissaan, sillä siitä ei ole tullut minkäänlaista elonmerkkiä 17.11. jälkeen. Cillasta viimeisin epämääräinen paikannus vastaanotettiin 24.11.

Vuosi 2013

12.12.2013

Junnu käväisi Doppler-paikannusten mukaan 26.11. Suomen puolella Korsnäsissä, mutta 11.12. saatu paikannus kertoi sen palanneen Ruotsiin, tällä kertaa Västerbottenin ja Gävleborgin läänien rajalle.

Ivar palasi 2.12. Suomen puolelle Satakunnan saaristoon.

Hilkasta saatiin vihdoin 6.12. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus, joten Hilkankin seuranta jatkuu tästä eteenpäin syksy/talvi –kartalla.

Tyrsky on jatkanut kiertelyään Kustavin ja Rauman välisellä rannikkoalueella.

Tyyni on viihtynyt edelleen Pernajanlahdella.

Meristä , Tuulista ja Johanneksesta ei ole saatu uusia paikannuksia. Eetusta ja Cillasta ei tähän mennessä ole saatu lainkaan GPS- paikannuksia eikä myöskään tarkkuuskriteerit ylittäviä Doppler-paikannuksia 1.11. jälkeen joten niiden osalta syksy/talvi –karttoja ei ole vielä avattu.

24.11.2013

Pimeys piinaa pahasti auringosta energiansa saavia satelliittilähettimiä. Ennen vuotta 2013 seurannassa olleista kotkista ei ole mitään muuta mainittavaa kuin että Uumajassa asuva Jan-Erik Wallin onnistui ottamaan Junnusta oheisen valokuvan.

Vuonna 2013 valjastettiin kaksi uutta merikotkan poikasta satelliittiseurantaan. Tarkemmat tiedot niiden taustoista ja kotipiireistä löytyvät täältä. Kaksikon liikkumista seurataan jatkossa samaan tapaan kuin muidenkin WWF:n satelliittiprojektissa mukana olevien merikotkien.

Jätettyään kotipiirinsä 24.9. Tyrsky käväisi Säkylän Pyhäjärvellä, mutta palasi illaksi Kokemäen keskustan itäpuolelle. Seuraavana päivänä se matkasi rivakasti Turun kaakkoispuolelle Sauvoon, josta satelliitti löysi sen 26.9. aamulla, jonka jälkeen matka jatkui saman päivän aikana Turun itäpuolelle Paimioon. Sen jälkeen 28.9.–19.11. Tyrsky on kierrellyt Kustavin ja Rauman välisellä rannikkoalueella ja pistäytynyt 15.10. pikaisesti Säkylän Pyhäjärvellä.

Tyyni lähti 30.9. kotipiiristään määrätietoisesti Karjaan kautta Snappertunan saaristoon ja sitten rantaviivaa seuraten kohti itää. Tyyni lensi 3.10. läpi Helsingin edustan ulkosaariston, josta matka jatkui vauhdikkaasti ohi Viipurin, jonka Tyyni ohitti aamupäivällä 5.10. ja saapui illaksi Vuoksenrannan eteläpuolelle Vuoksen äärelle. Täältä Tyyni suuntasi 10.10. Vuoksea seuraten kohti luodetta kunnes kääntyi Jääskin jälkeen lounaaseen ja palasi takaisin Suomen puolelle 11.10. aamupäivällä. Tyyni jatkoi tarkalleen rajan suuntaisesti Virolahdelle ja sieltä edelleen vuoroon saariston ja sisämaan kautta Ruotsinpyhtäälle, jonka jälkeen se asettui 15.10. Pernajanlahdelle. Viimeisimmät GPS-paikannukset on saatu 3.11., mutta sen jälkeen on joka kolmas päivä rekisteröity 1–3 tarkkuusluokan Doppler-paikannuksia, joita on GPS-paikannusten puuttuessa merkitty oheiselle kartalle.

13.11.2013

Junnusta ei ole saatu GPS-paikannuksia 1.11. jälkeen. Tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannuksia saatiin 2.11. useita ja 11.11. kolme. Kartalle on merkitty yksi Doppler-paikannus kummaltakin päivältä. Viimeisimmän paikannuksen mukaan Junnu on palannut Uumajan rannikon tuntumaan.

Meristä ei ole saatu GPS-paikannuksia 26.10. jälkeen. Viimeisimmät Doppler-paikannukset tulivat 30.10.

Ivarista ei ole saatu 24.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannusten mukaan Ivar siirtyi lokakuun lopussa Ruotsin puolelle Uumajan saaristoon.

Tuulista ei ole saatu GPS-paikannuksia 23.10. jälkeen. Yksi tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannus kertoo Tuulin olleen 11.11. Raippaluodossa.

Eetusta ei ole saatu GPS- eikä tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannuksia 27.10. jälkeen.

Cillasta ei ole saatu GPS- eikä tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannuksia 22.10. jälkeen.

Johanneksesta ei ole saatu GPS- eikä tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannuksia 24.10. jälkeen.

4.11.2013

Karttojen antaman kuvan selkeyttämiseksi on jälleen tehty hallinnollinen päätös jatkaa merikotkien liikkumisen seurantaa 1.11. alkaen Talvi 2013/2014 kartoilla. Yksikään satelliittiseurannan piirissä olevista merikotkista ei lähtenyt muuttamaan pois Suomesta kohti etelää syys–lokakuun aikana, joten syysmuuttoa kuvaavia karttoja ei ole tehty. Toistaiseksi ainoastaan Junnusta on saatu GPS-havaintoja 1.11. alkaen, joten kaikista muista yksilöistä viimeisimmät havainnot ovat edelleen Kesä 2013 kartoilla.

Junnu käväisi 19.–20.10. Raippaluodossa ja Björköbyssä, mutta palasi jo aamupäivällä 21.10. takaisin Ruotsiin ja jatkoi suoraan sisämaahan, luultavasti herkuttelean syysmetsästyksen tuottamilla haaskoilla.

Ivar siirtyi 20.10. Haukiputaan–Hailuodon saaristosta sisämaan (Ruukin, Vihannin ja Merijärven) kautta Kokkolan saaristoon.

Tuuli lähti 19.10. Raippaluodosta ensin Uudenkaarlepyyn ja myöhemmin Luodon saaristoon.

Cilla lähti Pielisjärveltä kohti lounasta ja saapui 20.10. Porvoon saaristoon ja 22.10. Hiittisiin.

Muut yksilöt ovat pysytelleet entisillä alueillaan.

20.10.2013

Junnu palasi 18.10. Västerbottenin rannikolle kesän toisen Ruotsin Lappiin suuntautuneen kierroksensa päätteeksi.

Meri tuli 10.10. Ruotsista takaisin Raippaluotoon, mutta on 15.10. alkaen kierrellyt Uudenkaarlepyyn saaristossa.

Ivar on jatkanut kiertelyään Oulun ympäristössä ja on jälleen saapunut Haukiputaan saaristoon.

Tuulista ei saatu 6.–17.10. ainoatakaan GPS-paikannusta. Vasta 18.10. tulleet paikannukset osoittivat, että Tuuli oli palannut mantereelta Björköbyhyn.

Hilkka on viihtynyt Bromarvin ja Västanfjärdin välisessä saaristossa.

Eetu lähti 4.10. takaisin mantereelle, mutta palasi Ahvenanmaalle 16.10.

Cillasta ei 11.9.–13.10. saatu lainkaan GPS-paikannuksia ja oli jo syytä vahvasti epäillä, että Cilla on menehtynyt. Niinpä 14.10. koettiin erittäin positiivinen yllätys, kun satelliitti löysi Cillan Kuittijärveltä, joka sijaitsee 62 kilometriä Kostamuksesta koilliseen. Ensimmäinen paikannus Suomen puolelta tuli 16.10., jolloin Cilla myös asettui yöksi Pielisen pohjoispään länsipuolelle.

Johannes on edelleen kierrellyt Puolan rannikolla.

26.9.2013

Junnu on jatkanut kiertelyään Lapissa, Jällivaaran, Kolarin ja Pellon rajaaman kolmion alueella.

Meri on siirtynyt Jämtlandin läänin puolelle.

Ivar on pysähtynyt Ruukin itäpuoliselle erämaa-alueelle.

Tuuli on viihtynyt pitkään Pietarsaaren saaristossa.

Hilkka on oleskellut viime ajat Kemiön saaren alueella.

Eetu on 20.9. alkaen kierrellyt Ahvenanmaan mantereella, lähinnä Saltvikin itäpuolella.

Cillasta ei ole 10.9. jälkeen saatu GPS-paikannuksia. Epätarkat Doppler-paikannukset ovat edelleen tulleet Kuolan kaakkoisrannikolta. Tällä hetkellä on vaikeata sanoa, onko kyseessä vain lähettimen toimintahäiriö vai onko Cilla menehtynyt.

Johannes on edelleen Puolan rannikolla.

19.9.2013

Ivar ilmeisesti lopetti tämän kesän kiertelynsä Oulun alueella (Hailuodossa, Haukiputaalla ja välillä mantereellakin) ja lähti 16.9. kohti etelää.

Cillasta ei vieläkään ole saatu uusia GPS-paikannuksia. Koska aktiviteettisensorin mukaan lähetin on liikkunut, kyseessä on ilmeisesti lähettimen toimintahäiriö. Toistaiseksi voimme uskoa, että Cilla on edelleen hengissä.

Muut yksilöt ovat kierrelleet aiemmin kuvatuilla alueillaan.

16.9.2013

Junnu yöpyi 9.–10.9. Kemin länsipuolella ja jatkoi sitten viiden vuorokauden ajaksi Ylitorion ja Pellon järville, jonka jälkeen se siirtyi Ruotsin puolelle.

Cillasta , joka on pitkään oleskellut Kuolan kaakkoisrannikolla, ei ole 10.9. jälkeen saatu GPS-paikannuksia. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että Cilla olisi menehtynyt. Ehkä kyseessä on lähettimen tilapäinen häiriö?

Muut yksilöt ovat jatkaneet kiertelyään tutuilla alueilla. Paikannukset on päivitetty kartoille.

10.9.2013

Junnu saapui 28.8. Suomeen, Luodon saaristoon, josta se jatkoi välittömästi Merenkurkkuun. Parin päivän kuluttua (2.9.) Junnu suuntasi tuntemattomille alueille sisämaahan aina Oulunjärven pohjoisrannalle Vaalaan asti, jossa se oleskeli pari vuorokautta (7.–9.9.). Sen jälkeen se käänsi kurssi luoteeseen, kohti Perämeren pohjukkaa.

Meri siirtyi 30.8. mantereelle ja on kierrellyt Ruotsin sisämaassa Västernorrlandin läänin alueella.

Muiden yksilöiden osalta uutiskynnys ei tässä vaiheessa ylittynyt. Paikannukset on päivitetty kartoille.

15.8.2013

Junnu aloitti 8.8. paluumatkan Ruotsin Lapista kohti etelää ja saapui illaksi Pellon eteläpuolelle valtakunnanrajan tuntumaan. Päivän pysähdyksen jälkeen Junnu jatkoi noin 60 km etelään ja pysähtyi Tornionjoelle, josta suuntasi 12.8. Ruotsin rannikkoa pitkin Luulajan   ja Piitimen saaristoon.

Meri siirtyi Ruotsin puolelle 1.8. ja lensi rantaviivaa myötäillen – mutta mantereen yllä − Uumajan seudulle. Tutulla Holmön saarella Meri on oleskellut 5.8. alkaen.

Tuuli lähti 1.8. Limingasta kohti etelää ja palasi 7.8. Merenkurkkuun.

Muista yksilöistä ei ole tällä hetkellä uutta kerrottavaa. Paikannukset on päivitetty kartoille.

1.8.2013

Junnu on kierrellyt Luoteis-Ruotsin tunturialueella.

Meri lähti heinäkuun lopulla kohti etelää. Kuun vaihteessa se oli Pellon itäpuolen järvialueella.

Oleskeltuaan tiiviisti Merenkurkussa koko alkukesän Ivar lähti 27.7. kohti pohjoista ja saapui jo seuraavana päivänä Haukiputaan saaristoon.

Tuuli palasi Perämeren pohjukkaan 6.7. ja oleskeli kolmisen viikkoa kansallispuiston alueella, mutta pääasiassa Ruotsin puolella. Sieltä se jatkoi Muhokselle ja Liminkaan.

Hilkka on edelleen kierrellyt lähinnä Hangon ja Raaseporin alueella.

Eetun partiointi on keskittynyt Uudenkaupungin lounaispuolelle.

Cilla on edelleen viihtynyt Kuolan niemimaan kaakkoisrannikolla.

Johannes on yhä jatkanut sukkulointiaan Puolan pohjoisrannikolla.

24.6.2013

Junnun perinteinen kesäretki pohjoiseen alkoi 12.5. Reitti kulki tällä kertaa rantaviivan suuntaisesti poikki Pohjanmaan Ouluun ja sieltä viivasuoraan kohti pohjoista aina Porsanger-vuonon pohjukkaan saakka, jonne Junnu saapui 23.5. Sieltä matka jatkui Luoteis-Ruotsiin Abiskon ja Sarekin väliselle tunturialueelle, johon Junnu on tutustunut edellisinä kesinään.

Merin kesämatka alkoi vasta 28.5. ja jo kahden päivän kuluttua Meri kaikesta päätellen herkutteli jälleen Lokan tekoaltaan kaakkoisnurkkaan perustetulla roskakalan kaatopaikalla. Viivyttyään viikon verran Lokan tuntumassa, Meri jatkoi kohti pohjoista, piipahti Saariselän jälkeen itärajalla, kääntyi sitten länteen ja päätyi Hammastunturin alueelle.

Ivar on viihtynyt tiiviisti Merenkurkussa.

Tuuli oli aloittanut matkansa pohjoiseen jo 21.4. Se siirtyi 7.5. Palojoensuun kohdalla Suomen puolelle ja teki lähes kolmen viikon koukkauksen Porttipahdan ja Lokan tekojärville. Sen jälkeen Tuuli viihtyi kymmenen vuorokautta Pöyrisjärven alueella, josta se jatkoi Ruotsin pohjoisnurkkaan Rostojärvelle.

Hilkka on kierrellyt Hankoniemen pohjoispuolen vesillä.

Eetu on partioinut Uudenkaupungin ja Pyhämaan saaristossa.

Cilla jatkoi Vienanmeren länsirantaa kohti pohjoista, ylitti Kantalahden 13.6., suuntasi sitten sisämaahan kohti itää, kunnes kääntyi kaakkoon ja päätyi kesän 2012 kalastusapajilleen Kuolan niemimaan kaakkoisrannikolla.

Johannes on jatkanut sukkulointiaan Puolan pohjoisrannikolla.

9.5.2013

Junnu teki 28.4.–4.5. sisämaan kierroksen Lappajärvelle, josta jatkoi Kaustisten ja Kannuksen kautta Kalajoelle ja sieltä takaisin Merenkurkkuun. Tällainen poukkoilu osoittaa, että Junnu ei ole vielä asettunut aloilleen, vaikka onkin kohta jo neljän vuoden ikäinen (5kv).

Tuuli pyyhälsi 25.–26.4. Kittilästä Perämeren pohjukkaan Tornion ja Luulajan saaristoon, mutta lähti 3.5. takaisin kohti pohjoista ja on oleskellut viime päivät Suomen rajan ja Kiirunan välisellä alueella.

Cilla lähti 4.5. hyvin määrätietoisesti kohti koillista ja saapui 7.5. Vienanmeren länsirannalle aivan Solovetskin saaren kohdalle.

Muista yksilöistä ei ole mitään mainittavaa.

26.4.2013

Tuuli lähti 20.4. iltapäivällä kohti koillista ja yöpyi Kruunupyyn ja Ullavan rajalla. Sen jälkeen matka jatkui kohti pohjoista määrätietoisesti. Lapin läänin raja ylittyi 22.4. iltapäivällä ja yöpaikka löytyi Sodankylän etelärajalta. Seuraavana iltana satelliitti löysi Tuulin Sodankylän ja Kittilän rajalta.

Muista yksilöistä ei saatu uutiskynnyksen ylittäviä havaintoja.

22.4.2013

Merikotkien seuranta jatkuu tiiviisti, päivitykset tehdään kartoille, mutta kommentteja ei jatkossa yleensä kirjoiteta, mikäli kotkat liikkuvat odotettavissa olevaan tapaan pitkin rannikkoa ja käyvät välillä hieman sisämaassakin. Periaatteessa vasta, jos esimerkiksi jokin yksilö lähtee jälleen Lappiin, uutiskynnys ylittyy. Muilta osin kotkien seuranta jätetään lukijan oman karttapisteiden tutkimisen varaan. Tällä kertaa kerrotaan vielä seuraavat vaatimattomat uutiset.

Meri on jatkanut Merenkurkusta pohjoiseen Pietarsaaren ja Luodon saaristoon.

Ivar on palannut Merenkurkkuun.

Eetu on palannut Manner-Suomeen.

15.4.2013

Junnu jatkoi verkalleen rannikkoa seuraten pohjoiseen ja saapui Merenkurkkuun 9.4.

Koska Meri lähti vihdoin 10.4. ”lopullisesti” Ahvenanmaalta kohti pohjoista, sen paikannusten osalta siirryttiin 10.4. ”Kevät 2013” -kartalle. Yön Meri vietti Kiukaisten keskustan tuntumassa ja jatkoi 11.4. saman tien Merenkurkkuun, Korsnäsin saaristoon.

Ivar jatkoi Porin saaristosta rannikkoa pitkin kohti etelää ja saapui 10.4. Velkuan saaristoon.

Tuuli on kierrellyt laajalti Merenkurkussa ja pistäytyi muun muassa 9.–10.4. Ruotsin puolella, Holmössä.

Hilkka on kierrellyt laajalti läntisen Uudenmaan saaristossa.

Eetu on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla.

Cilla palasi 10.4. takaisin Jurmon länsipuolelle.

Johannes suuntasi 9.4. länteen ja on oleskellut rannikolla Koszalinin pohjoispuolella.

8.4.2013

Junnu pysähtyi 3.4. iltapäivällä Norrtäljen itäpuolelle, jossa vietti yön. Aamupäivällä 4.4. Junnu jatkoi kohti koillista ripeästi, puolenpäivän jälkeen se ylitti Ahvenanmaan ja ehti illaksi Uudenkaupungin saariston jäälakeudelle. Seuraavana iltana (5.4.) yöpaikka löytyi Merikarvian ja Siikaisten rajalta ja 6.4. Kristiinankaupungin saariston edustalta.

Meri saapui Ahvenanmaalle 3.4. illansuussa. Seuraavana päivänä Meri teki lenkin Koillis-Ahvenanmaalle, mutta palasi 5.4. Getan kirkonkylän eteläpuolelle.

Vielä 5.4. illalla Ivar oli Merenkurkussa, mutta 6.4. iltapäivällä se oli matkalla kohti etelää ja saapui illaksi Porin saaristoon.

Tuuli on kierrellyt Merenkurkun jääkentillä.

Hilkka on kierrellyt laajalti Raaseporin saaristossa.

Eetu on jatkanut oleskeluaan Getassa.

Cilla käväisi 3.-4.4. Porkkalan saaristossa, mutta oli 6.4. Taalintehtaan eteläpuolen saaristossa.

Johannes on edelleen Puolassa.

4.4.2013

Useimpien yksilöiden osalta paikannukset esitetään jatkossa kevätkartoilla. Joissakin tapauksissa (Junnu, Tuuli, Ivar ja Cilla) siirtopäivä perustuu luontevasti kevätmuuton alkuun eli lähtöön talvehtimisalueelta. Muutama yksilön (Hilkka ja Eetu), jotka ovat pysytelleet koko talven lähtöalueensa tuntumassa, osalta on tehty ”hallinnollinen” päätös, että kevät alkoi aprillipäivänä. Kahden yksilön (Meri ja Johannes) kevätmuuton alkua vielä odotellaan ja paikannukset esitetään talvikartoilla. Kaikkia aiempien vuodenaikojen karttoja pääsee katsomaan täältä.

Junnu lähti Vänernin länsirannalta puolenpäivän aikaan 28.3. kohti koillista ja ehti yöksi Karlstadin koillispuolelle. Seuraavana päivänä matka jatkui samaan yleissuuntaan ja päättyi yöksi Fagerstan lounaispuolelle. Sen jälkeen Junnu käänsi kurssin yllättäen suoraan etelään ja saapui 30.3. iltapäivällä Hjälmaren-järvelle, josta matka jatkui vasta 2.4. Itämeren äärelle Nyköpingin ja Nynäshamnin saaristoon. Puolenpäivän aikaan 3.4. Junnu lensi Tukholman eteläpuolella 793 m korkeudessa 54 km/h nopeudella kohti koillista.

Meri jatkoi levotonta kiertelyään Östhammarin länsipuolella. Esimerkiksi 2.4. kello 12 ja 18 välisenä aikana (paikallista kesäaikaa) Meri oli lennossa jokaisen seitsemän täysitunneittain tapahtuneen satelliittipaikannuksen aikana! Seuraavana päivänä Meri lähti ylittämään Ahvenanmerta. Mahdollisesti paluu Merenkurkkuun on alkamassa?

Ivar lähti 31.3. kello 9 jälkeen (paikallista normaaliaikaa) Varsinais-Suomesta määrätietoisesti kohti pohjoista. Yöksi se pysähtyi Kristiinankaupungin saaristoon ja jatkoi aprillipäivän aikana Raippaluotoon ja Björköbyhyn saakka, jonne se jäi yöksi. Mainittakoon, että Suomen merikotkatutkimuksen uranuurtaja Juhani Koivusaari tunnisti Ivarin värirenkaistaan Björkössä heti 1.4. ennen kuin satelliittipaikannuksesta oli mitään tietoa. Paluunsa jälkeen Ivar on kierrellyt tutuilla alueillaan Merenkurkussa.

Kuten jo aiemmin on kerrottu, Tuuli lähti jo 15.3. kohti pohjoista ja saapui 17.3. Merenkurkkuun. Kevätmuuton paikannukset siirrettiin vasta nyt asianomaiselle karttapohjalle. Tuuli siirtyi 31.3. Bergön saaristoon, jossa se on kierrellyt niin saarissa kuin jäälakeudella.

Hilkka suuntasi 27.3. sisäsaaristoon ja päätyi Hiittisten, Bromarvin, Hangon ja Tammisaaren kautta kierreltyään 31.3. Särkisalon eteläpuolen vesille. Aprillipäivän Hilkka vietti Petun länsipuolella olevalla Ulkoluodon saarella, josta se jatkoi seuraavana päivänä Gullön eteläosaan. (Katso myös Cilla!)

Eetu palasi 30.3. takaisin Ahvenanmaalle. Aprillipäivän se vietti Getassa.

Cilla lähti 28.3. puolenpäivän jälkeen Tukholman ulkosaaristosta takaisin Suomeen. Kello 14 paikallista normaaliaikaa se lensi Föglön kirkonkylän ohi ja jatkoi sieltä Sottungan ja Kökarin rajavesille, josta se suuntasi 30.3 Jurmon länsipuolen vesille. Vietettyään aprillipäivän Jurmon vesillä Cilla lähti 2.4. kohti itää, ohitti Bengtskärin kello 12 paikallista kesäaikaa ja saapui iltapäivällä Gullön eteläosaan. Satelliittipaikannuksen mukaan Cilla ja Hilkka istuivat 2.4. kello 15 paikallista kesäaikaa vain 190 metrin päässä toisistaan!

Johannes on edelleen jatkanut partiointiaan Puolan rannikolla.

28.3.2013

Junnu palasi 24.3. Vänernin länsirannan tuntumaan.

Meri seikkaili 26.3. Gävlen edustalla jopa yli 30 km päässä uloimmista saarista.

Tuuli on kierrellyt 25.3. alkaen Luodon saaristossa.

Hilkka palasi jo 21.3. Saaristomerelle, Jurmon ja Vänön väliselle vesialueelle.

Eetun paikannukset ovat tulleet 25.3. lähtien Uudenkaupungin eteläpuolelta.

Cilla on viihtynyt 22.3. alkaen Tukholman saariston itäisimmillä luodoilla, joiden nimet ovat Skarv ja Svenska Stenarna.

Ivar on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla ja Johannes Puolan rannikolla.

22.3.2013

Junnu on poukkoillut laajalti Ruotsin länsirannikon ja Vänernin välisellä alueella; 18.3. paikannukset tulivat rannikolta noin 40 km Göteborgista pohjoisluoteeseen.

Meri lähti 16.3. kohti Saaristomerta, josta se kääntyi Kökariin ja jatkoi Ruotsiin, Uppsalan koillispuolen saaristoon, jonne se saapui 18.3.

Tuuli lähti 15.3. kohti pohjoista ja palasi 17.3. Merenkurkkuun.

Hilkka jatkoi kiertelyään kohti länttä ja saapui 19.3. Kökariin.

Myös Cilla suuntasi länteen ja saapui 18.3. Ruotsiin, Norrtäljen saaristoon.

Muut yksilöt ovat pysytelleet suurin piirtein entisillä alueillaan.

15.3.2013

Tehtyään 6.3. kierroksen sisämaahan Junnu lähti 7.3. määrätietoisesti rannikkoa seuraten kohti pohjoista ja saapui Norjan puolelle Oslovuonon suun itäpuolen saaristoon. Junnu teki 9.–12.3. kierroksen kokonaan uusilla alueilla Norjan etelärannikolla, jonka jälkeen palasi jälleen Lysekilin lähistölle.

Meri palasi 10.3. Ahvenanmaalle, josta jatkoi 12.3. mantereelle Yläneelle ja Mynämäelle.

Ivar on edelleen viihtynyt Ahvenanmaalla ja oli 13.3. Bomarsundin linnakkeen tuntumassa.

Myös Tuulista on nyt saatu tehokkaasti GPS-paikannuksia, jotka kertovat Tuulin jatkaneen kiertelyään Varsinais-Suomessa ja eteläisessä Satakunnassa.

Hilkka on oleskellut Tammisaaren lounaispuolen vesillä.

Eetu palasi 8.3. Varsinais-Suomesta Ahvenanmaalle.

Cilla lähti 9.3. Hangosta länteen ja asettui Jurmon vesille.

Johannes palasi 4.3. tutuille alueilleen Gmina Wickon lähistöllä.

5.3.2013

Junnu palasi 3.3. rannikolle Hamburgsundin lähistölle.

Meri on viihtynyt viime päivät Östhammarin pohjoispuolella.

Ivar on jatkanut kiertelyään Maarianhaminan pohjoispuolella.

Tuulista on vihdoinkin 25.2. alkaen – kolmen ja puolen kuukauden tauon jälkeen – saatu jälleen GPS-paikannuksia! Niiden mukaan Tuuli oli 25.2. Uudenkaupungin lähistöllä, josta jatkoi kohti itää ja on kierrellyt 28.2. alkaen Oripään kunnan alueella.

Hilkka palasi 25.2. rannikolle ja on kierrellyt Raaseporin ja Hangon saaristossa.

Eetu on jatkanut oleskeluaan Varsinais-Suomessa.

Cilla jatkoi Helsingin edustalta länteen ja oli 26.–27.2. Porkkalan ulkosaaristossa, 1.–3.3. Bromarvin kirkonkylän länsipuolella ja puoliltapäivin 3.3. Nauvon lähistöllä.

Viimeisimmät paikannukset Johanneksesta tulivat hieman lännempää kuin aiemmin kuluneena talvena.

25.2.2013

Vihdoinkin vahvat kevään merkit ovat nähtävissä: kaikista muista satelliittikotkista paitsi Tuulista saatiin GPS-paikannuksia!

Junnu lähti 19.2. rannikolta kohti sisämaata ja tuli illaksi Stora Hästefjordin pohjoispäähän Vänersborgin luoteispuolelle. Sen jälkeen Junnu on kierrellyt Vänernin länsipuolella tutulla Vänersborgin ja Mellerudin välisellä alueella.

Meristä saatiin 24.2. kolmen kuukauden ja 12 vuorokauden pituisen tauon jälkeen ensimmäiset neljä GPS-paikannusta, jotka osoittivat, että Meri oli edelleen Ruotsissa Halstavikin ja Östhammarin alueella.

Ivarista on 21.2. lähtien tullut GPS-paikannuksia Ahvenanmaalta – kolmen kuukauden ja kolmen viikon tauon jälkeen!

Tuulista ei vieläkään saatu GPS-paikannuksia eikä edes uusia tarkkuusluokan ”1–3” Doppler-paikannuksia.

Hilkasta on jälleen 19.2. alkaen saatu runsaasti GPS-havaintoja laajalta alueelta Lohjanjärven länsipuolelta.

Eetusta tuli 22.2. tasan kuukauden tauon jälkeen GPS-havaintoja, jotka osoittivat, että Eetu oli palannut Varsinais-Suomeen Laitilan ja Mynämäen raja-alueelle.

Cillasta saatiin normaalilla tavalla GPS-havaintoja 22.9.2012 saakka. Sen jälkeen tiedot Cillan liikkumisesta perustuivat vain yhteen 1.10. tulleeseen tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannukseen, yhteen 28.10. saatuun GPS-havaintoon ja joukkoon epätarkkoja Doppler-paikannuksia! Vihdoin 20.2.2013 Cillan lähetin heräsi normaaliin toimintaan. GPS-havainnot, joita on saatu 20.–25.2. runsaasti, osoittavat, että Cilla lähti Porkkalan saaristosta länteen Tammisaaren saaristoon, kääntyi sitten takaisin itään ja koukkasi sisämaan kautta Espoon saaristoon, josta jatkoi Porvoon Onaksen eteläpuolelle ja palasi sieltä Santahaminan edustalle. Aiemmat epäilykset Cillan menehtymisestä voidaan viimeistään nyt unohtaa!

Myös Johanneksesta saatiin 22.2. GPS-paikannuksia. Ne tulivat tutulta alueelta Leban järven alueelta.

18.2.2013

Edellisen raportin (9.2.) avaus ”lähettimet alkavat herätä talviunesta” oli turhan optimistinen, mutta joitakin mainitsemisen arvoisia paikannuksia toki saatiin.

Junnusta saatiin vielä 10.2 kaikki kymmenen ohjelmoitua GPS-paikannusta, muuta sen jälkeen vain 11.2. tarkkuusluokan ”3” ja 17.2. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus Lysekilin–Orustin alueelta.

Ivarista rekisteröitiin 11.2. tarkkuusluokan ”3” ja 14.2. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus Ahvenanmaalta Sundin kunnasta.

Tuulista tuli 11.2. tarkkuusluokan ”3” Doppler-paikannus Kumlingen ja Seglingen väliseltä vesialueelta. Tätä ennen viimeisin GPS-paikannus saatiin10.11. ja vähintään tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus 7.11.!

Hilkasta 15. ja 18.2. tulleet tarkkuusluokan ”2” ja ”1” Doppler-paikannukset kertoivat, että Hilkka oli Raaseporin pohjoisrajalla.

Eetu oli tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen 12.2. Houtskarin pohjoispuolen vesillä.

9.2.2013

Lähettimet alkavat herätä talviunesta.

Junnusta saatiin kolmen kuukauden tauon jälkeen 4.–8.2. yhteensä 18 GPS-paikannusta. Ne tulivat Ruotsin länsirannikolta Lysekilin ja Strömstadin väliseltä alueelta.

Myös Johanneksesta tuli 6.2. kolme GPS-paikannusta lähes kolmen ja puolen kuukauden tauon jälkeen. Ne osoittivat Johanneksen oleskellen tuolloin Leba-järven ja rantaviivan välisellä kannaksella.

3.2.2013

Junnu teki 30.1. tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen mukaan partiomatkan aivan Norjan rajalle, mutta palasi sitten takasin Hamburgsundin saaristoon.

Hilkasta saatiin jakson ainoat GPS-paikannukset. Ne tulivat edelleen Gullöstä.

Muista yksilöistä ei maininnan arvoisia paikannuksia.

27.1.2013

Junnu oli tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen mukaan 24.1. Skagerrakin vesillä, lähes 15 km päässä Ruotsin mantereesta.

Tarkkuusluokan ”2” paikannuksen mukaan Ivar yöpyi 26.–27.1. välisen yön Boxön saarella Saltvikin saaristossa.

Hilkasta on saatu 21.–25.1. tarkkoja GPS-paikannuksia päivittäin Tammisaaren lounaispuolelta, lähinnä Gullön saaren länsirannalta.

Valo voittaa vähitellen. Myös Eetun lähetin on 84 vuorokauden pituisen tauon jälkeen pystynyt tekemään GPS-paikannuksia, jotka osoittivat Eetun oleskelleen 20.–22.1. Getassa.

Muista satelliittimerikotkista ei ole uutta kerrottavaa.

22.1.2013

Junnusta 18.1. saatu tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus ja 21.1. tullut tarkkuusluokan ”3” paikannus osoittivat, että Junnu oli siirtynyt aiemmilta talvilta tutuksi tulleeseen Lysekilin saaristoon Ruotsin länsirannikolle.

Meristä ei ole saatu lainkaan uusia paikannuksia.

Ivar oli tarkkuusluokan ”2” paikannuksen mukaan 21.1. Ahvenanmaalla, Kalskärillä Saltvikin saaristossa.

Tuuli oli kahden tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan 21.1. Ahvenanmaan keskiosassa. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle.

Hilkasta saatiin 20.1. jälleen GPS-paikannuksia! Edelliset olivat tulleet 31.10. eli 81 vuorokautta aikaisemmin! Hilkka yöpyi 20.–21.1. välisen yön Hankoniemellä, alle 2 km päässä Tvärminnen kylän keskustasta.

Eetu oli kolmen tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan 19.1. edelleen Ahvenanmaalla. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle,

Cilla oli kahden tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan 18.1. Ahvenanmaalla, Kökarin saaristossa. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle.

Johannes oli kolmen erittäin epätarkan ”B”-luokan paikannuksen mukaan 18.–21.1. sisämaassa, noin 30 km päässä Puolan rannikosta. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle.

14.1.2013

Yhdestäkään satelliittimerikotkastamme ei ole saatu GPS-paikannuksia 12.11.2012 jälkeen eli yli kahteen kuukauteen. Suomen sydäntalven pimeys aiheuttaa normaalitalvinakin ongelmia aurinkopaneelilla toimiville lähettimille ja tiettävästi joulukuussa 2012 Suomeen saatiin normaaliin verrattuna poikkeuksellisen vähän auringonvaloa. Joitakin ”1–2” tarkkuusluokan Doppler-paikannuksia on sentään rekisteröity.

Junnu on kierrellyt tutulla talvehtimisalueellaan Vänernin länsirannan tuntumassa.

Meristä saatiin 13.1. kaksi tarkkuusluokan ”1” paikannusta Ruotsin itärannikolta Hallstavikin ja Östhammarin puolivälistä.

Ivar oli 6.1. tarkkuusluokan ”2” paikannuksen mukaan Lemlandissa.

Tuulista on saatu sekä 6.1. että 12.1. tarkkuusluokan ”0” paikannus. Jälkimmäisen mukaan Tuuli oli tuolloin Kumlingen pohjoispuolella. Paikannuksia ei ole merkitty kartalle.

Tarkkuusluokan ”0” paikannuksen mukaan Hilkka oli 26.12. Porvoon ulkosaaristossa. Paikannusta ei ole merkitty kartalle.

Eetu oli tarkkuusluokan ”1” paikannuksen mukaan 23.12. Finstromissä, Ahvenanmaan keskiosassa.

Cillasta ei ole saatu lainkaan uusia paikannuksia.

Johanneksesta saatiin 28.12. tarkkuusluokan ”0” paikannus Leban järven tuntumasta. Paikannusta ei ole merkitty kartalle.

Vuosi 2012

17.12.2012

Pimeys pitää aurinkopaneelilla toimivat lähettimet mykkinä . Ainoa mainittava paikannus saatiin Johanneksesta, josta vastaanotettiin ensimmäinen elonmerkki 7.11. jälkeen 13.12. puoliltapäivin Puolan rannikolta Leban kaupungin lähistöltä, runsaan 10 km päästä edellisestä paikannuksesta. Paikannus oli tarkkuusluokan ”0” Doppler-paikannus, jota ei ole merkitty kartalle, mutta joka kuitenkin saattaa merkitä sitä, että Johannes ja lähetin ovat edelleen hengissä.

11.12.2012

Junnusta saatiin pitkän tauon jälkeen 10.12. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus, joka osoitti Junnun palanneen tutulle talvialueelleen Vänernin länsipuolella.

Meri on 5.–8.12. saatujen epätarkkojen Doppler-paikannusten mukaan ilmeisesti siirtynyt Ruotsin puolelle Norrtäljen alueelle. Kyseisiä paikannuksia ei ole merkitty kartalle.

Ivarista tuli 4.12. tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus Ahvenanmaalta, Brändön saaristosta.

Tuuli oli 4.12. tulleiden epätarkkojen Doppler-paikannusten, joita ei ole merkitty kartalle, mukaan edelleen Merenkurkun alueella.

Hilkka oli 2.12. saadun tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannuksen mukaan Sipoonselällä Tallholmenin lähistöllä.

Eetusta on saatu 8.11. jälkeen vain 2.12. tullut kehnoimman tarkkuusluokan Doppler-paikannus, jota ei ole merkitty kartalle. Sen mukaan Eetu oli tuolloin Vårdössä.

Cillasta saatiin 4.12. Nauvosta epätarkka Doppler-paikannus, jota ei ole merkitty kartalle. Ehkä Cilla ja sen lähetin sittenkin ovat edelleen hengissä?

Johanneksesta ei edelleenkään ole saatu lainkaan signaaleja 7.11. jälkeen.

1.12.2012

Yhdestäkään satelliittimerikotkasta ei saatu GPS-paikannuksia.

Hilkasta oli tullut 26.11. edellisen päivityksen jälkeen tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannus, joka osoitti Hilkan oleskelleen edelleen Pernajanlahden alueella.

26.11.2012

Edellisen päivityksen jälkeen satelliittimerikotkista ei ole saatu yhtään GPS- eikä myöskään yhtään tarkkuusluokkien 1–3 Doppler-paikannusta. Junnusta (25.11.), Meristä (26.11.) ja Tuulista (19.11.) on tullut pari yksittäistä epätarkkaa Doppler-paikannusta, joita ei ole merkitty kartoille.

18.11.2012

Junnusta ei ole saatu GPS-paikannuksia 7.11. jälkeen. Silloin se oli Gävleborgin läänissä alueella, johon myös 16.11. tulleet tarkkuusluokan 1 ja 2 Doppler-paikannukset osuivat.

Meristä saatiin 12.11.parin viikon tauon jälkeen kolme GPS-paikannusta: Ne tulivat Laitilan ja Rauman rajalta parikymmentä kilometriä länteen Säkylän Pyhäjärvestä.

Muista merikotkista ei ole lähiaikoina saatu sen paremmin GPS-paikannuksia. kuin riittävän tarkkoja Doppler-paikannuksiakaan. Cillan ja Johanneksen tilanne näyttää huolestuttavalta.

12.11.2012

Junnusta saatiin 7.11. neljä GPS-paikannusta, jotka paljastivat Junnun olleen tuolloin Ruotsissa, valtatie E4:n länsipuolella suurin piirtein Hudiksvallin ja Söderhamnin puolivälin kohdalla.

Viimeisimmät GPS-paikannukset Meristä vastaanotettiin 29.10., jonka jälkeen tiedot Merin liikkumisesta ovat epätarkkojen Doppler-paikannusten varassa. Niitä ei ole toistaiseksi merkitty kartalle.

Ivarista ei ole tullut 31.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus osoitti, että ainakin 4.11. Ivar oli vielä Holmöllä. Sen sijaan 10.11. tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus kertoi Ivarin palanneen Suomeen, Bergön saaristoon.

Pitkän tauon jälkeen Tuulista tuli jälleen GPS-paikannuksia. Ne osoittivat Tuulin oleskelleen 9.–10.11. Uudenkaarlepyyn Monäsissä.

Hilkasta ei ole saatu 30.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Sen sijaan Doppler-paikannuksia on edelleen tullut tietopaketin lähetyksen yhteydessä. Viimeisimmän tarkkuusluokan ”3” paikannuksen mukaan Hilkka oli 8.11. Pernajanlahden länsirannalla.

Eetusta ei ole tullut 28.10. jälkeen GPS-paikannuksia; 8.11.saatu tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannus osoitti Eetun olleen tuolloin jälleen Vårdössä.

Cillasta saatiin viimeisin GPS-paikannus 28.10. ja viimeisimmät epätarkat Doppler-paikannukset 29.10. Mikäli yhtä huono tilanne jatkuu, on yritettävä tehdä etsintäretki Träskön saarelle…

Johanneksesta ei marraskuun aikana ole tullut kuin yksi paikannus: 7.11. tarkkuusluokan ”B” paikannus tutulta alueelta Puolasta.

4.11.2012

Junnu lähti kohti etelää; 1.11. paikannukset tulivat Ulvön saarelta, joka sijaitsee 100 km Sundsvallista koilliseen.

Meristä 29.10 saadut paikannukset kertoivat, että Meri oli siirtynyt Holmöltä sisämaahan.

Ivar puolestaan lensi 28.10. Björköstä Ruotsin puolelle Holmölle.

Hilkka palasi jo 30.10. Helsingin vesille ja jatkoi sieltä Sipoon ulkosaaristoon.

Eetusta saatiin 28.10. jälleen kolme GPS-paikannusta, jotka osoittivat Eetun palanneen Ahvenanmaan mantereelle.

Cillasta tuli vihdoin kuukauden ja kuuden vuorokauden jälkeen GPS-paikannus, jonka mukaan Cilla oli 28.10. iltapäivällä Porkkalan niemen edustalla olevan Träskön saaren keskellä.

29.10.2012

Junnu on jatkanut kiertelyään Uumajan länsipuolella.

Meri on yhä viihtynyt Holmöllä,

Ivarin sukkulointi jatkuu: 26.10. se palasi Björköhön.

Tuulista ei ole saatu 20.10. jälkeen yhtään GPS-paikannusta, mutta 26.10. tullut tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus kertoi, että Tuuli oli edelleen Pietarsaaren saaristossa.

Hilkan paluu länteen jatkui: 25.–26.10. se oli Raaseporin saaristossa ja 27.10. Tvärminnen edustalla.

Eetusta ei ole saatu 16.10. jälkeen GPS-paikannuksia. Tarkkuusluokan ”1” Doppler-paikannuksen mukaan Eetu oli 27.10. Enklingen länsipuolella, Kumlingen ja Vårdön rajavesillä.

Cillasta ei ole vieläkään saatu yhtään GPS-paikannusta 22.9. jälkeen. Tarkkuusluokan ”0” Doppler-paikannus viestitti, että 27.10 Cilla olisi ollut keskellä Suomenlahtea matkalla Hangosta kohti Viroa. Paikannusta ei ole merkitty kartalle.

Johannes on edelleen Puolan rannikolla melko suppealla alueella, jossa se on oleskellut yhtäjaksoisesti jo yli vuoden.

21.10.2012

Meri on jatkanut kiertelyään Holmöllä.

Hilkka jatkoi länttä kohti ja oli 21.10. puoliltapäivin Eestiluodossa, Sipoon saaristossa.

14.10.2012

Junnu palasi 11.10. rannikolle ja jatkoi ehkä vielä illalla Raippaluotoon. Joka tapauksessa 12.–13.10. paikannukset tulivat Raippaluodosta, mutta jo 14.10. klo 9 Suomen kesäaikaa Junnu oli matkalla takaisin Ruotsin puolelle. Mainittakoon, että 13.10. saatiin Uumajasta tieto, jonka mukaan Djurens befrielsefront (Eläinten vapautusrintama) oli 27.8. tehnyt iskun Uumajanjoen varrella Lyckselen pohjoispuolella sijaitsevalle kalankasvattamolle ja vapauttanut 131 tonnin verran kirjolohia ja taimenia Uumajanjokeen. Junnu saapui Lyckselen pohjoispuolen vesille vasta 25.9. eli lähes kuukauden lohien vapautuksen jälkeen, mutta ehkä siellä oli edelleen helppoja herkkuja tarjolla.

Meristä on saatu 6.10. jälkeen vain yksi GPS-paikannus. Se tuli 12.10. Holmöltä.

Ivar palasi 13.10. takaisin Pietarsaaren saaristoon.

Hilkka käväisi Ahvenkoskenselällä 6.–8.10., mutta kääntyi sitten takaisin länttä kohti ja oli 12.10. illalla Porvoon saaristossa.

Cillasta saatiin 13.10. vain erittäin epätarkka paikannus Espoon saaristosta. (Paikannusta ei ole merkitty kartoille.)

8.10.2012

On jälleen tehty hallinnollinen päätös, että merikotkien syksy alkaa 1.10., jonka jälkeen paikannukset esitetään Syksy 2012 –kartoilla. Aikaisempia eri vuodenaikojen karttoja pääsee katsomaan taulukosta Satelliittimerikotkien seurantahistoria.

Junnu on edelleen Västerbottenin läänin keskellä Uumajanjoen varrella Lyckselenin pohjoispuolella.

Meri on kierrellyt Holmöllä Uumajan saaristossa.

Ivar palasi 3.10. Merenkurkkuun ja on kierrellyt Björkössä, Raippaluodossa ja Bergön saaristossa.

Tuuli siirtyi 1.10. Pietarsaaren saaristoon.

Hilkka saapui 4.10. Loviisan saaristoon.

Eetu on edelleen Ahvenanmaalla.

Cillasta ei ole vieläkään saatu GPS-paikannuksia 22.9. jälkeen. Aamuyöstä 1.10. tullut tarkkuusluokan ”2” Doppler-paikannus osoitti Cillan olleen tuolloin Porkkalan Upinniemen itäpuolen vesillä.

Johannes on edelleen Puolan rannikolla.

1.10.2012

Junnu jatkoi Uumajanjokea ylävirtaan aina 15 km päähän Gunnarnin lentokentästä, jonka jälkeen se kääntyi 26.9. iltapäivällä takaisin alavirtaan ja oli 29.9. illalla pienen järven rannalla 18 km Lyckselenin pohjoispuolella.

Meri palasi 24.9. Björköhön ja 25.9. Ruotsin puolelle Holmöhön.

Ivar lähti 23.9. kohti etelää ja saapui 26.9. Pietarsaaren saaristoon.

Tuuli on viimeisimpien paikannusten (29.9.) mukaan siirtynyt Uudenkaarlepyyn saaristoon.

Hilkka jatkoi 29.9. Espoon saaristoon.

Eetun vierailu Varsinais-Suomessa jäi varsin lyhyeksi, sillä 24.9. se palasi Ahvenanmaalle.

Cillasta ei ole toistaiseksi saatu 22.9. aamun jälkeen GPS-paikannuksia.

Johannes on jatkanut entiseen tapaan Puolan rannikolla.

Toivottavasti juuri alkanut hirvenmetsästys tuottaa tietoja myös Aavan kohtalosta.

23.9.2012

Junnu on jatkanut kiertelyään lukemattomien järvien ja jokien pirstomassa Västerbottenissa. Viimeisimmät paikannukset (23.9.) tulivat 20 km etelään Uumajanjoen varrella sijaitsevasta Lyckselenin kaupungista.

Meri jatkoi 16.9. Raippaluodosta Uudenkaarlepyyn saaristoon.

Ivarin oleskelu Perämeren pohjukassa jatkuu. Syyskuun 18.–20. se teki sisämaakierroksen Kuivaniemellä ja Simossa ja palasi sitten takaisin saaristoon.

Hilkka lähti Raaseporista 20.9. kohti itää ja vietti 21.9. illan Upinniemen eteläkärjessä.

Vielä 16.9. aamulla Eetu oli Ahvenanmaalla, mutta seuraavana aamuna vain kolmen kilometrin päässä Uudenkaupungin keskustasta. Tehtyään kierroksen sisämaassa Eetu palasi Pyhämaan rannikolle.

Cilla on kierrellyt laajasti Pellingin saaristossa.

17.9.2012

Junnu jatkoi 8.9. matkaansa aina Holmölle asti, jossa se ilmeisesti yöpyi. Seuraavan aamun ensimmäiset paikannukset tulivat Raippaluodosta, jossa Junnu viihtyi viisi vuorokautta, jonka jälkeen se lähti 13.9. puoliltapäivin takaisin Ruotsiin. Tällä kertaa Junnu suuntasi suoraan sisämaahan ja vietti päivän (14.9.) Krokbäcksforsenilla ja jatkoi sieltä Vindelälvenille (16.9.), joka on edelleen säännöstelemätön mahtijoki ja kuuluisa urheilukalastusmahdollisuuksistaan.

Merin GPS-paikannukset onnistuivat jälleen 13.9. – parin viikon tauon jälkeen! Tuolloin Meri oli yhä Holmöllä, josta se siirtyi 15.9. iltapäivällä Suomen puolelle Björköhön ja Raippaluotoon.

Ivar on pitkään viihtynyt Haukiputaan vesillä, josta se on pari kertaa pistäytynyt pikakäynnillä sisämaassa. Syyskuun 13. päivä se ulotti vierailunsa Krunneille.

Tuuli on jatkanut oleskeluaan Luodon ja Pietarsaaren saaristossa.

Eetu on kierrellyt laajalti Ahvenanmaalla ja Saaristomerellä, mutta palannut aina takaisin merikotkatyöryhmän puheenjohtajan Torsten Stjernbergin tutkimusalueen ytimeen Enklingen vesille.

Omituisen myöhässä tulleet GPS-paikannukset kertoivat, että Cilla oli vielä 8.9. Krunneilla, mutta 9.9. aamupäivällä Raahen tasolla sisämaassa matkalla kohti etelää. Yöksi Cilla ehti Alavudelle, josta matka jatkui Kauhajoen (12.9.) kautta Satakunnan ja Pirkanmaan rajaa seuraten Kanta-Hämeeseen. Syyskuun 14. päivän aamuna kello 8–10 saatiin Hattulasta kolme paikannusta satelliittilähettimellä varustetun Ilmari-sääksen reviirin keskeltä! Yön Cilla vietti täsmälleen Hausjärven, Hyvinkään ja Mäntsälän rajapyykillä sijaitsevan Tynnyrilammen rannalla. Seuraavan päivän (15.9.) aikana Cilla jatkoi Porvoon ulkosaaristoon, vietti iltapäivän Onaksen saaren eteläkärjessä ja oli kello 18 paikallista kesäaikaa Brunnskärin ulkoluodolla.

Johannes on jatkanut jo 11 kuukautta kestänyttä kiertelyään Puolan pohjoisrannikolla.

Aavan kohtalosta ei ole saatu lisätietoja.

11.9.2012

Lennettyään iltapäivällä 7.9. suoraan Piitimen (ruots. Piteå) kaupungin yli Junnu lähti seuraamaan Perämeren länsirantaa kohti etelää. Seuraavana päivänä kello 12 Ruotsin kesäaikaa Junnu ylitti Skellefteån lentokentän ongelmitta, satelliitin määrityksen mukaan noin 150 m korkeudella ja 58 km/h hetkellisellä nopeudella.

Valitettavasti Meristä ei ole 30.8. jälkeen saatu lainkaan GPS-paikannuksia. Kolmen päivän välein tulleet perinteiset ja tarkkuudeltaan kelvolliset Doppler-paikannukset viittaavat siihen, että Meri on edelleen Uumajan saaristossa, Holmön eteläkärjessä – ja toivottavasti hengissä.

Eetu on viime päivinä kierrellyt Ahvenanmaan lisäksi myös Saaristomerellä, mm. Korppoossa ja Houtskarissa.

Cillasta saatiin toistaiseksi viimeisin GPS-paikannus 5.9. aamupäivällä, jolloin Cilla oli edelleen Krunneilla. Syyskuun 9. päivän iltana tulleen tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannuksen mukaan Cilla oli tuolloin vain kolme kilometriä lounaaseen Alavuden kirkolta.

Aavan kohtalo on edelleen hämärän peitossa. Toivottavasti Lohtajan Karhin kylän alueella liikkuvilta sienestäjiltä ja riistamiehiltä saadaan apua Aavan mysteerin selvittämiseen.

3.9.2012

Vietettyään lähes kolme kuukautta Ruotsin Lapissa, lähinnä Abiskon, Padjelantan, Sarekin ja Stora Sjöfalletin kansalaispuistojen alueella, Junnu lähti 1.9. määrätietoisesti paluumatkalle Luulajanjoen uomaa seuraten.

Cilla jatkoi Simojärveltä kohti lounasta ja saapui jo 25.8. iltapäivällä Perämeren pohjukkaan Krunneille.

27.8.2012

Tuuli lähti 20.8. kiertelemään Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren saaristoon.

Eetu pistäytyi 21.8. Getassa, mutta palasi Vårdön ja Kumlingen vesille.

Cilla lensi Kantalahden pohjukan yli 20.8. kello 16:30 Suomen kesäaikaa, kääntyi sitten länteen ja ylitti Suomen rajan Sallassa 24.8. kello 14 jälkeen. Yöksi Cilla asettui Ranualle, Simojärven eteläpuolelle.

Muista ei ole uutta kerrottavaa.

20.8.2012

Meri jatkoi paluutaan etelään ja saapui 15.8. Uumajan saaristoon.

Cilla seurasi Kuolan rannikkoa kohti länttä ja oli 18.8. noin 80 kilometrin päässä Kantalahdesta.

Aavan osalta pahat aavistukset ovat vahvistuneet: ei ainoatakaan elonmerkkiä 6.8. jälkeen. Rengastaja Tuomo Puutio asuu viimeisten paikannusten lähistöllä ja yrittää selvittää, onko kyse vain lähettimen toimintahäiriöstä vai onko Aava tullut matkansa päähän.

13.8.2012

Junnu lähti 1.8. Abiskon alueelta kohti etelää ja on partioinut Stora Sjöfalletin ja Sarekin kansallispuistojen alueella.

Myös Meri otti elokuun alussa (2.8.) kurssin etelään, vietti muutaman päivän Kittilässä Puljun ja Pokan välisellä erämaa-alueella ja jatkoi 7.8. rivakasti Ruotsin puolelle halki Norrbottenin läänin.

Ivar on jatkanut kiertelyään Haukiputaan saaristossa.

Tuuli on viihtynyt Merenkurkussa.

Hilkan paikannukset ovat tulleet edelleen pääasiassa Raaseporin kuntaliittymän alueelta.

Eetu siirtyi 10.8. Uudestakaupungista Ahvenanmaalle Kumligen kuntaan Enkligen vesille.

Cilla on pysytellyt Kuolan rannikolla ja nauttinut Vienanmeren antimista.

Johanneksesta ei ole uutta kerrottavaa. se on ja pysyy Puolan rannikolla!

Aavan ja/tai Aavan lähettimen tilanne on tällä hetkellä huolestuttava, sillä kahteen viimeisimpään paikannuspakettiin ei ole sisältynyt lainkaan tietoa Aavasta. Viimeisin paikannus saatiin 6.8. kello 14 Suomen kesäaikaa Kokkolan seutukuntaan kuuluvasta Karhin kylästä, joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä lounaaseen Lohtajan kirkolta.

3.8.2012

Liminganlahdelta Aava jatkoi aina Luodon saaristoon saakka ja on sen jälkeen sukkuloinut Keski-Pohjanmaan rannikkoalueella.

30.7.2012

Ivar lähti 26.7. rannikkoa seuraten kohti pohjoista ja saapui seuraavana päivänä Haukiputaan saaristoon alueelle, jossa se vietti elokuun 2011.

Aava jatkoi Pöyrisjärven alueelta Porttipahdan tekojärvelle, jossa se vietti yön 25.–26.7. Seuraavana päivänä Aava jatkoi reippaasti kohti etelää ja ehti illaksi Simojärven alueelle, josta jatkoi 27.7. yöksi Liminganlahdelle.

25.7.2012

Aava kierteli 20.–22.7. Käsivarren alueella, jonka jälkeen se viihtyi pari päivää Norjan puolella ja siirtyi 24.7. Pöyrisjärven erämaa-alueelle.

Muiden yksilöiden liikkumisesta ei ole tässä vaiheessa uutta kerrottavaa.

21.7.2012

Aava oli vielä 12.7. kello 14 paikallista kesäaikaa Eurassa, Säkylän Pyhäjärven lounaispuolella. Vuorokautta myöhemmin Aava yöpyi Lappajärven länsipuolella, 14.7. kello 15 se lensi Hailuodon yläpuolella ja ehti illaksi Kemin länsipuolelle. Seuraavan iltapäivän (15.7.) ja yön Aava vietti Kolarissa, täsmälleen sanottuna Lapiokuusikon jätteenkäsittelylaitoksella! Täältä matka jatkui edelleen määrätietoisesti kohti pohjoista ja 16.7. illansuussa Aava ylitti Norjan rajan. Tehtyään kolmen vuorokauden ja noin 150 kilometrin pituisen mutkan Norjan puolella Aava palasi 19.7. illalla Suomeen ja ylitti rajan kohdassa, joka sijaitsee 17 kilometriä pohjoiseen Munnikurkkiosta.

13.7.2012

Junnu on jatkanut kiertelyään luoteisessa Ruotsin Lapissa, viime viikot se on viihtynyt Abiskon alueella.

Meri jatkoi juhannuksen jälkeen Lokalta kohti pohjoista Sarmitunturin alueelle ja sieltä edelleen parin viikon oleskelun jälkeen länteen Vaskojoen tuntumaan. Heinäkuun puolivälissä paikannukset tulivat Muotkatuntureiden ja Kuolnan välimaastosta.

Ivar on pysytellyt Merenkurkussa.

Tuuli palasi 4.7. Merenkurkun alueelle.

Hilkka palasi jo 20.6. Raaseporin saaristoon.

Eetu on jatkanut oleskeluaan Uudenkaupungin alueella.

Cilla on jatkanut kiertelyään Kuolan niemimaan itärannikolla,

Johannes on edelleen viihtynyt Puolan pohjoisrannikolla.

Aava palasi kesäkuun lopussa Varsinais-Suomeen,

18.6.2012

Kaikkien yksilöiden paikannukset on esitetty 1.6. lähtien taulukon määrittämillä kesä 2012 kartoilla.

Junnu lähti 6.6. kahden aiemman kesän tapaan ”kesäretkelle” Ruotsin Lappiin. Se matkasi suoraviivaisesti kohti pohjoista ja tuli 9.6. Kiirunan alueelle. Kolmen päivän kuluttua se otti kurssin länteen ja saapui 14.6. Akkajärvelle Norjan rajan tuntumaan.

Myös Junnun sisar Meri suuntasi jälleen kesäksi pohjoiseen. Meri lähti Merenkurkusta 11.6., ohitti 13.6. Oulun ja saapui 14.6. Lokan tekojärven kaakkoispäähän, jossa se oleskeli myös 10.6.–2.7.2009 ja jossa tiettävästi sijaitsee mittava roskakalan kaatopaikka.

Ivar on jatkanut kiertelyään Merenkurkussa.

Tuuli siirtyi 14.6. Pietarsaaren ja Luodon saaristoon.

Hilkka on kierrellyt Saaristomerellä, lähinnä Hiittisten saaristossa.

Eetu palasi 11.6. Saaristomereltä Uudenkaupungin alueelle.

Cilla on jatkanut oleskeluaan Kuolan niemimaan kaakkoiskärjessä.

Johannes on edelleen viihtynyt Puolan rannikolla.

Aavan paikannukset ovat edelleen keskittyneet Stockgrundsfladanin kalakeitaalle.

31.5.2012

Hilkka lähti 26.5. Raaseporin saaristosta kohti länttä ja saapui Saaristomerelle Hiittisten saaristoon.

Eetu siirtyi 26.5. Ahvenanmaalle, Brändön saaristoon.

Aava kääntyi kohti pohjoista ja tuli 27.5. Korsnäsiin Stockgrundsfladanin alueelle.

Ei muuta mainittavaa.

25.5.2012

Ivar ja Tuuli palasivat 13.5. Björköhön.

Cilla lähti 18.5. jatkamaan kohti koillista, ylitti Ponoi-joen 19.5. ja saapui 20.5. Goronetskaya Sirenaan, joka sijaitsee Vienanmeren suulla. Jo 22.5. Cilla lähti takaisin rannikkoa seuraten kohti etelää.

Johannes oli edelleen 22.5. Puolan rannik$olla.

Aava suuntasi 16.5. etelään Närpiön rannikolle.

14.5.2012

Cilla jatkoi sisämaan kautta koukaten kohti itää ja oli 13.5. Strelna-joen suistoalueella. Strelna kuuluu Varzugan tapaan Kuolan kuuluisiin lohijokiin, jonne Suomesta järjestetään kalastusmatkoja.

Muista kotkista mainittakoon vain, että Aava oleskeli 13.5. Halsöllä.

7.5.2012

Cilla jatkoi tutustumiskierrostaan pohjoiseen aina Kuolan niemimaan keskiosiin ja sieltä edelleen Vienanmeren pohjoisrannalle Varzugan, Kuolan tunnetuimman lohijoen suistoon.

Muista kotkista ei ole uutisoitavaa.

2.5.2012

Junnu palasi 28.4. Ruotsista Suomen puolelle.

Meri on jatkanut oleskeluaan Raippaluodossa.

Ivar jatkoi 28.4. pohjoisemmaksi Halsölle,

Tuuli on 23.4. alkaen ollut Korsnäsin Stockgrundsfladanin ympäristössä.

Hilkka on edelleen viihtynyt Raaseporin saaristossa.

Eetu jatkoi vielä 19.4. Pielisen tuntumaan, jossa kääntyi länteen ja edelleen Kuhmoisten Isojärven kaakkoispuolelle, josta satelliitti tavoitti sen 21.4. aamulla. Jostakin syystä 20.4. ei saatu yhtään paikannusta. Myös 22.4. paikannusten onnistuminen oli ongelmallista, sillä päivän ensimmäinen paikannus onnistui vasta kello 17 kesäaikaa, jolloin Eetu oli Urjalassa, jossa se myös yöpyi Nuutajärven rannalla. Seuraavana iltapäivänä satelliitti löysi Eetun tutulta alueelta Säkylästä, jonne se yöksi. Retki Pohjois-Karjalaan oli päättynyt lähtöpisteeseensä. Sitten Eetu jatkoi kohti lounasta. Tällä erää ensimmäinen paikannus Uudestakaupungista eli Eetun kuoriutumiskunnasta tuli 25.4. kello 20 kesäaikaa.

Cilla oli vielä ainakin 26.4. Kaskisten ja Kristiinankaupungin välisessä Närpiön lounaisimmassa saaristossa. Seuraavan päivän paikannukset puuttuvat ja 28.4. aamulla tulleet paikannukset paljastivat, että Cilla oli lähtenyt kohti pohjoista ja oli Monåfjärdenillä Uudenkaarlepyyn puolella rajaa. Seuraavat paikannukset kertoivat, että Cilla oli viettänyt kaksi yötä ja päivän Pietarsaaren ja Pedersören rajamailla olevan Långsjön tuntumassa. Vappuaaton (30.4.) Cilla käytti matkaan kohti koillista. Vielä kello 10 paikallista aikaa Cilla oli Pietarsaaressa, kello 14 se lensi Yli-Iin ja Pudasjärven rajalla, kello 17 se oli juuri ylittämässä valtakunnanrajaa Sallan Kelloselän kaakkoispuolella ja kello 19 se oli Venäjän puolella 21 kilometriä suoraan itään Savukosken Puitsitunturin rajamutkasta. Cillasta tuli siis ensimmäinen vuonna 2012 Lappiin matkannut satelliittimerikotka.

Johannes oli edelleen 29.4. Puolan rannikolla.

Aava suuntasi 22.4. Varsinais-Suomesta kohti pohjoista ja pysähtyi illalla Eurajoelle. Seuraavana päivänä matka jatkui Luvian saaristoon, jossa Aava viipyi kaksi vuorokautta. Seuraava pysähdys oli kolmen vuorokauden pituinen Merikarvian Lammelassa. Täältä Aavan matka jatkui Närpiön Hästskärsfjärdenin rannoille.

23.4.2012

Kierreltyään eri puolilla Raippaluotoa ja Björkötä Junnu palasi 20.4. Ruotsiin, Uumajan alueelle.

Ivar siirtyi 20.4. Korsnäsin Stockgrundsfladanin kuuluisille kala-apajille.

Eetu suuntasi 15.4. läntisestä Suomesta kohti itää. Kello 12 Suomen kesäaikaa se oli vielä Säkylän Pyhäjärven jäällä, mutta jo kello 16 kesäaikaa satelliitti löysi Eetun Hämeestä Hauhon Jokijärven rannalta, jossa se myös yöpyi. Käytyään seuraavana päivänä Vanajanselällä tarkistamassa Pentti Linkolan kalavesien jäätilanteen Eetu palasi yöksi Jokijärven tuntumaan. Seuraavan yön Eetu vietti Janakkalassa, Vanajan Suurisuolla. Lennettyään 18.4. rivakasti kohti koillista Eetu löysi yöpuun Pohjois-Karjalasta, Höytiäisen itärannalta!

Vietettyään 17.–18.4. yön Päijänteen Tehinselän Töijensalossa Cilla jatkoi seuraavaksi yöksi Kuhmoisten luoteisnurkassa sijaitsevaan Isojärven kansallispuistoon. Cilla lensi 19.4. määrätietoisesti kohti luodetta ja pysähtyi yöpuulle Teuvan Suksenjärven rannalle. Seuraavana päivänä (20.4.) Cilla jatkoi Närpiön lounaisimpaan saaristoon.

Johannes on ainakin 20.4. saakka viihtynyt talvehtimispaikallaan, joka on noin 100 km pituinen kaistale Puolan pohjoisrannikkoa. Erityisesti rannikosta irtikuroutuneet pienet järvet ovat olleet Johanneksen suosiossa.

Käytyään 17.4. täsmälleen kevätkierroksensa lähtöpisteessä Aava otti kurssin ensin luoteeseen, sitten länteen ja saapui ulkosaariston kautta Uudenkaupungin eteläpuolelle 19.4. illalla.

17.4.2012

Ivar palasi 10.4. Varsinais-Suomesta takaisin Pohjanmaalle, Närpiön saaristoon Grytskäretille.

Tuuli on sahaillut edestakaisin Pohjanlahden rannikolla välillä Pietarsaari–Kaskinen.

Cillan liikkumista seurataan tästä eteenpäin kartalla Kevät 2012. Cilla lähti 9.4. aamulla Jurmon eteläpuolelta, jonne se oli saapunut 23.3. Iltapäivällä se pysähtyi Kemiönsaaren kaakkoiskulmaan, noin kilometrin päähän Jerikon kylästä. Täältä Cilla lähti eteenpäin vasta aamupäivällä 12.4., mutta pysähtyi jo iltapäivällä Muurlan itäpuolelle, josta jatkoi 14.4. Suomusjärvelle, aivan Turun moottoritien varrelle. Seuraavana päivänä (15.4.) oli vuorossa reipas lento kohti itää aina Lappeenrantaan asti, josta satelliitti tavoitti Cillan kello 16 Suomen kesäaikaa. Sitten Cilla käänsi kurssin länsiluoteeseen ja lensi 16.4. illaksi Päijänteen rannalle Kuhmoisten Lästilänvuorelle.

Myös Aavan liikkumista seurataan jatkossa kartalla Kevät 2012. Aava lähti Cillan tapaan 9.4. aamulla liikkeelle, suuntasi kohti itää ja yöpyi Lammilla. Seuraavana päivänä Aava kääntyi ensin pohjoiseen yli Vesijärven ja Päijänteen eteläosan ja sen jälkeen luoteeseen ja päätyi yöksi Virtain ja Alavuden rajalla olevalle Porrasnevalle. Matka kohti luodetta jatkui 11.4. mutta katkesi jo kello 14 kesäaikaa Jalasjärven ja Ilmajoen rajalla Pitkänsillannevan pohjoisreunalle, johon Aava jäi yöksi. Seuraava yöpymispaikka (12.–13.4.) sijaitsi Laihialla, jonka jälkeen Aava kääntyi kohti lounasta ja ehti 13.4. yöksi aavan meren äärelle Storkaldonille Närpiön saaristossa. Seuraavana iltana kello 20 kesäaikaa Aava löytyi mantereen puolelta, jossa se kaikesta päättäen yöpyi. Sitten alkoi määrätietoinen paluu rannikkoa seuraten kohti etelää: 15.4. illalla Aava oli Kolpanlahdella Porin koillispuolella ja vuorokautta myöhemmin jo Säkylässä vain 24 km päässä paikasta josta se lähti 9.4. Aava teki kahdeksan vuorokauden aikana noin 750 km pituisen kevätkierroksen Hämeeseen, Keski-Suomeen ja Pohjanmaalle.

10.4.2012

Kartat on päivitetty. Kotkat ovat kierrelleet tutuiksi tulleilla alueillaan. Ainoa mainitsemisen arvoinen kommentti on, että vierailtuaan 1.–2.4. Raippaluodossa Ivar palasi takaisin etelään.

2.4.2012

Junnun, Merin, Ivarin, Tuuli ja Eetun alkuvuoden paikannukset on nyt pilkottu kahdelle eri kartalle:

Junnun talvi loppui 29.2., jonka jälkeen Junnu lähti Ruotsin rannikkoa seuraten kohti Merenkurkkua, jonne se saapui 25.3. Viereisestä linkistä aukeaa Junnun kevät 2012. Talvikartta ja aiemmat kartat aukeavat täältä.

Merin talvi loppui 5.3., jonka jälkeen Meri lähti kohti pohjoista. Viikon (12.3.) kuluttua se kääntyi Kokkolan ulkosaaristossa takaisin etelään ja saapui 23.3. Merenkurkkuun.

Ivarin talvi loppui 20.3. ja kevätmuutto alkoi 21.3. Ivar oli 29.3. Isojoen, Karijoen ja Kauhajoen raja-alueella.

Viimeinen piste Tuulin talvikartalla on 7.3., jonka jälkeen paikannukset on sijoitettu kevätkartalle. Tuuli saapui Raippaluotoon 27.3., mutta jatkoi sitten pohjoiseen ja oli 30.3. Pietarsaaren saaristossa.

Eetun talvi loppui 14.3., jonka jälkeen se palasi Ahvenanmaalta mantereelle. Sen jälkeen Eetun kiertelyä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa, lähinnä Turun ja Kiukaisten välisellä alueella on seurattu kevätkartalla.

Hilkka, Cilla, Johannes ja Aava ovat edelleen pysytelleet talvialueillaan.

Tätä osastoa päivitetään silloin, kun jotain mielenkiintoista tai poikkeavaa ilmenee. Tuorein tieto lintujen liikkeistä on nähtävissä viereisten karttalinkkien kautta.

26.3.2012

Viimeisimmässä tietopaketissa tulleiden paikannusten mukaan Junnu oli 23.3. Sundsvallin saaristossa. Näköhavaintojen mukaan Junnu oli 25.3. saapunut Uumajan alueella, mikä varmistunee myös satelliittihavaintojen perusteella, kun seuraava Argoksen tietopaketti avataan.

Meri on 23.3. jälkeen kierrellyt Björköbyssä ja Raippaluodossa.

Ivar siirtyi 21.3. sisämaahan ja on oleskellut Turun pohjoispuolella.

Tuuli on jatkanut matkaansa Etelä-Pohjanmaalle; 24.3. paikannukset tulivat Jurvasta.

Hilkka palasi jo 18.3. Raaseporiin, jossa se on kierrellyt laajalti niin saaristossa kuin sisämaassa.

Eetu on partioinut sisämaassa, lähinnä Uudenkaupungin ja Rauman itäpuolella.

Cilla palasi 20.3. aamulla Tukholman saaristosta Föglöhön ja koukkasi sieltä Kökarin eteläpuolitse Jurmon eteläisille vesille, josta satelliitti löysi sen 23.3.

Johannes on vaihteeksi oleskellut enemmän sisämaassa; 24.3. se oli Leborkin länsipuolella, noin 70 km Gdanskista länsiluoteeseen.

Aava suuntasi 19.3. saaristosta sisämaahan ja on viihtynyt Uudenkaupungin itäpuolisilla alueilla.

18.3.2012

Junnu lähti 13.3. Hallstavikin alueelta ensin lounaaseen ja sitten kohti Uppsalaa, jonka jälkeen se jatkoi sisämaan yllä kohti pohjoista. Satelliitti tavoitti Junnun 18.3. Söderhamnin kunnasta, noin 50 km Gävlestä pohjoiskoilliseen.

Meri lensi 11.3. sisämaan kautta Kokkolan pohjoispuoliseen saaristoon, josta se palasi saaristoa seuraten 16.3. mennessä Uudenkaarlepyyn ulkosaaristoon.

Ivar oli 17.3. Brändössä, Ahvenanmaan itäisimmässä kunnassa.

Tuuli jatkoi 9.3. Naantalin lähistöltä sisämaahan ja kiersi Loimaan ja Vampulan kautta Köyliönjärven itäpuolelle, jossa se yöpyi 16.3.

Varhaisaamun paikannuksista päätellen Hilkka vietti 15. ja 16.3. välisen yön sisämaassa, Vihdin Ojakkalassa.

Eetu siirtyi 15.3. Ahvenanmaalta Uudenkaupungin saaristoon.

Cilla on jatkanut oleskeluaan Tukholman saariston uloimmilla luodoilla, Svenska Högarna –majakan lähistöllä.

Johannes on viettänyt viime päivät kapean kannaksen Itämerestä erottaman Bukowo-järven länsipäässä eli talvehtimisalueensa läntisimmässä kolkassa.

Aava teki jälleen täyskäännöksen ja suuntasi kohti itää: 14. ja 15.3. välisen yön se vietti Jurmossa ja 16.–17.3. Gullkronan Helsingholmenin vesillä.

11.3.2012

Iltapäivällä 6.3. Junnu saapui Mälarenille ja jo seuraavana iltana Ahvenanmeren äärelle. Sen jälkeen Junnu on kierrellyt Halstavikin ja Östhammarin välisellä alueella.

Meri lähti 6.3. määrätietoisesti kohti pohjoista. Seuraavana päivänä kello 15 paikallista aikaa se ylitti Vaasan 382 m korkeudella ja on sen jälkeen partioinut Mustasaaren ja Vöyrin alueella.

Ivar on palannut Ahvenanmaan keskiosiin.

Tuuli oli 9.3.alle viiden kilometrin päässä Naantalin keskustasta.

Hilkka on jatkanut sukkulointiaan etelärannikolla: 9.3. se oli jälleen Tammisaaren saaristossa.

Eetu on jatkanut kiertelyään Ahvenanmaalla.

Yli kuukauden tauon jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittivat, että Cilla oli siirtynyt Tukholman saaristoon.

Johannes on pysytellyt edelleen Puolan rannikolla.

Aava palasi mantereelta Ahvenanmaalle ja oli 9.3. Maarianhaminan eteläpuolen saaristossa.

6.3.2012

Junnu jatkoi karkauspäivänä Vänernin rantaa Säfflen tuntumaan ja sieltä jo seuraavana päivänä Karlstadin edustalle. Sen jälkeen matka jatkui määrätietoisesti kohti itää ja 3.3. satelliitti tavoitti Junnun Örebron ja Södermanlandin läänin rajalta, vain 115 km päästä Tukholmasta.

Jakson viimeisimmät paikannukset (4.3.) Ivarista ovat tulleet Vårdöstä.

Tuuli on lähtenyt palaamaan kohti itää ja kierrellyt Kumlingen vesillä.

Jakson viimeisin paikannus (4.3.) Eetusta saatiin Föglöstä.

Cillasta ei vieläkään ole saatu 2.2. tulleiden kolmen GPS-paikannuksen jälkeen uusia 5.12.2011 asetetut kriteerit täyttäviä paikannuksia. Lintu ja lähetin ovat kuitenkin edelleen hengissä.

Meristä, Hilkasta, Johanneksesta ja Aavasta saadut GPS-paikannukset osoittavat niiden pysytelleen edellisessä raportissa mainituilla alueilla.

28.2.2012

Junnu lähti 20.2. rannikon suuntaisesti kohti pohjoista, kääntyi Hamburgsundin jälkeen sisämaahan ja saapui illaksi Södra Kornsjön kaakkoispuolelle. Sieltä matka jatkui 22.–232. tuttuakin tutumman Brålandan kautta Vänernin rannalle.

Merin lähettimen GPS-laite heräsi täsmälleen neljän kuukauden talviunen jälkeen! Puolenpäivän aikaan 21.2. saatiin vihdoin kolme GPS-paikannusta, jotka osoittivat Merin olevan sisämaassa, Säkylän Pyhäjärven länsipuolella vain muutaman kilometrin päässä Koskeljärvestä.

Ivar on jatkanut kiertelyään Föglössä ja Lemlandissa.

Myös Tuulin GPS-paikannukset ovat onnistuneet 21.2. alkaen! Sitä edelliset GPS-paikannukset saatiin 26.10.2011, joten Tuulin kohdalla talvinen uutispimennys oli melkein neljä kuukautta, vain muutamaa päivää lyhyempi kuin Merin. Tuuli on viime päivät oleskellut Vårdössä.

Hilkka jatkoi Pirttisaaren vesiltä suoraan Porvooseen, jossa se on viihtynyt Kråkön, Emäsalon pohjoispään ja Vessön pohjoispään välisellä alueella.

Myös Eetun lähettimen aurinkopaneeli on voittanut pimeyden mahdin: ensimmäiset GPS-paikannukset 2.12.2011 jälkeen saatiin puoliltapäivin 20.2.! Niiden mukaan Eetu on jatkanut talvehtimistaan Ahvenanmaalla; viimeisimmät paikannukset ovat tulleet 26.2. Getasta ja 27.2. Finbystä ja Vårdöstä.

Cillasta ei ole saatu 2.2. tulleiden kolmen GPS-paikannuksen jälkeen uusia 5.12.2011 asetetut kriteerit täyttäviä paikannuksia.

Johannes teki sisämaan kautta kiertomatkan aivan Gdanskin lähistölle, josta palasi alkuperäiselle tukialueelleen Slupskin pohjoispuolella.

Aava on jatkanut oleskeluaan Vehmaalla.

20.2.2012

Junnu on jatkanut kiertelyään Lysekilin pohjoispuolella olevien vuonojen rannoilla.

Ivarista saatiin 16.2. ensimmäiset GPS-paikannukset 1.11.2011 eli kolmen ja puolen kuukauden jälkeen! Satelliitti löysi Ivarin 16.2. Föglöstä ja 17.2. Järsön eteläpuolelta Lemlandista.

Hilkka lähti 11.2. takaisin kohti itää. Ensin se koukkasi kaakkoon Hangon läntiselle selälle Morgonlandetin pohjoispuolelle ja jatkoi sitten koilliseen Bromarvin saaristoon ja edelleen 15.2. Hankoniemen yli Henriksbergin kohdalta saaristoon yöpymään. Sen jälkeen Hilkka matkasi Hättön luonnonsuojelualueelle ja yöpyi Harunin saarella 16.2. Tähän asti jaksolla tulleet paikannukset olivat GPS-paikannuksia. Sen sijaan 18.2. saatiin vain useita tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannuksia, joiden mukaan Hilkka oli Helsingin itäpuolella Pirttisaaren vesillä Sipoon saaristossa.

Johannes on jatkanut partiointiaan Puolan rannikolla.

Aava istui 12.2. kello 13 paikallista aikaa tarkkailemassa Stora Båtskärin pohjoisimman tuuliturbiinin toimintaa vain muutaman kymmenen metrin päästä! Tämän jälkeen Aava aloitti paluun kohti itää ja pohjoista: 13.2. se oli Lumparlandissa, 14.2. Föglössä, 15.2. Sottungassa, 16.2. Kumlingessa, 17.2. Uudenkaupungin saaristossa ja 19.2. sisämaassa Vehmaalla.

Muista yksilöistä ei jakson aikana saatu 5.12.2011 määritellyt tarkkuuskriteerit täyttäviä paikannuksia.

14.2.2012

Junnusta 7.2. jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittavat, että Junnu on kierrellyt Skagerrakin rannikolla – samoilla alueilla kuin vuotta aiemmin.

Myös Tuuli on vihdoin lähtenyt etelään: 8.2. saatiin tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannus Brändöstä Ahvenanmaalta.

Hilkasta on saatu jälleen GPS-paikannuksia, jotka kertovat, että Hilkka oli 9.2. Hangon saaristossa, josta se jatkoi Hiittisten saariston länsireunalle,

Johanneksesta on tullut runsaasti GPS-paikannuksia. Niiden mukaan Johannes on edelleen Puolan rannikolla, mutta siirtynyt noin 60 km länteen aiemmalta alueeltaan.

Aava on matkannut Ahvenanmaan länsirannikkoa seuraten etelään Maarianhaminan saaristoon.

6.2.2012

Meristä saatiin vihdoin 2.2. kaksi tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannusta! Niiden mukaan Meri oli siirtynyt Ahvenanmaalle. Kello 10:54 paikannus tuli 6 km suoraan etelään Marianhaminasta ja 11:25 Hammarlandin pohjoisimmasta saaristosta läheltä Getan rajaa.

Myös Ivarista tuli 2.2. tarkkuuskriteerit täyttävä Doppler-paikannus; se osui Brändön pohjoisimmille vesille.

Cillastakin saatiin 2.2. ensimmäiset tiedot 11.12. jälkeen! Puolenpäivän jälkeen tullet kolme GPS-paikannusta kertoivat Cillan olleen lennossa Kumligen pääsaaren yllä.

Johanneksesta on edelleen tullut useita GPS-paikannuksia Puolan rannikolta.

Aava on useiden GPS-paikannusten mukaan viihtynyt Eckerössä Finbon saarella ja vesillä.

30.1.2012

Johanneksesta alettiin saada 25.1. tasan kuukauden tauon jälkeen GPS-paikannuksia. Johannes on oleskellut koko talven varsin suppealla alueella Puolan rannikolla; kauimmaiset paikannukset ovat tulleet noin 20 km päästä rantaviivasta.

Myös Ahvenanmaalla oleskelevan Aavan GPS-lähetin on jatkanut 19.1. uudelleen alkanutta toimintaansa.

Hilkasta saatiin vain yksi tarkkuusluokan 1 Doppler-paikannus. Se tuli 28.1. Sipoonselältä, Helsingin itäpuolelta.

Tuulista saatiin kuluvan vuoden toinen Doppler-paikannus (tarkkuus 1). Sen mukaan Tuuli oli 24.1. edelleen Bergön saaristossa.

Valitettavasti muista yksilöistä ei ole saatu uusia GPS-paikannuksia tai 5.12.2011 määritellyn tarkkuuskriteerin täyttäviä Doppler-paikannuksia.

24.1.2012

Tällä kertaa ainoastaan Aavasta on saatu GPS-paikannuksia. Ne paljastavat, että Aava on oleskellut 19.1. lähtien Ahvenanmaalla, lähinnä Lumparlandin ja Vårdön alueella. Muista yksilöistä ei ole mitään uutta mainittavaa.

16.1.2012

Junnu kääntyi Hallandista kohti pohjoiskoillista ja palasi 13.1. tutulle talvehtimisalueelleen Vänernin länsipuolella, jonne se saapui ensimmäisen kerran 22.12.2009 ja uudelleen seuraavana talvena 25.12.2010. Muista yksilöistä ei jakson aikana ole saatu ainoatakaan GPS-paikannusta. Aiemmin määritellyt tarkkuuskriteerit täyttäviä Doppler-paikannuksia saatiin neljästä yksilöstä. Hilkka lähti vuodenvaihteen jälkeen kohti länttä ja oli 16.1. Porkkalan länsipuolella. Aava siirtyi Naantalin saaristoon Velkualle, mikä osoitti, että edellisen tietopaketin sisältämä huolenaihe johtui laitteen toimintahäiriöstä. Tuulista saatiin ensimmäinen elonmerkki marraskuun 28. päivän jälkeen: satelliitti tavoitti sen Bergöstä. Ivar oli siirtynyt 30 kilometriä itään edellisestä paikannuksesta.

9.1.2012

Junnun GPS-lähetin on herännyt henkiin lähes kahden kuukauden tauon jälkeen! Uuden vuoden päivänä satelliitti löysi Junnun Hallannista Gisselstadin lähistöltä ja 6.1. se oli enää kuuden kilometrin päässä Kattegatin rannikosta, 50 km edellisten talvien eteläisimmästä paikannuksesta etelään. Tähän asti varsin hyvin toiminut Johanneksen GPS-lähetin ei ole jouluaaton jälkeen onnistunut paikannuksissa, mutta 28.12. ja 9.1. tulleet riittävän tarkat Doppler-paikannukset osoittavat, että Johannes on edelleen samalla alueella Puolan rannikolla. Muista yksilöistä ei ole saatu kelvollisia uusia paikannuksia. Aavasta saatu viimeisin viesti on hieman huolestuttava, mutta kyse voi olla vain laitteen tilapäisestä toimintahäiriöstä.

Vuosi 2011

29.12.2011

Ainoat uutiset ovat, että Argos-paikannusten mukaan Junnu on jatkanut matkaansa Vätternin eteläpäähän ja Ivar Varsinais-Suomeen Laitilaan ja Vehmaan rajalle.

19.12.2011

Ei juuri mitään uutta kerrottavaa. Ainoastaan Johanneksesta on tullut uusia GPS-paikannuksia Puolan rannikolta. Lisäksi vain Hilkasta ja Aavasta on saatu edes 5.12. määritellyn tarkkuustason Argos-paikannuksia.

12.12.2011

Puolan rannikolla viihtyvän Johanneksen lisäksi myös Loviisan alueella kiertelevästä Hilkasta on jälleen saatu GPS-paikannuksia. Junnusta, Meristä ja Eetusta ei ole 5.12. jälkeen saatu edes yhtään tuolloin mainitut tarkkuuskriteerit täyttävää Doppler-paikannusta. Ei muuta kerrottavaa.

5.12.2011

Koska enää ainoastaan Puolan rannikolla oleskelevasta Johanneksesta on saatu tarkkoja GPS-paikannuksia, karttoja on nyt täydennetty Argoksen ilmoittamien tarkkuusluokkien 3, 2 ja 1 Doppler-paikannuksilla, joita saadaan kolmen vuorokauden välein. Mikäli kolmen vuorokauden jakson paikannukset on saatu osapuilleen samalta alueelta, niistä on kartalle piirretty vain yksi, tarkkuusluokaltaan paras. Doppler-paikannuksen erottaa kartalla GPS-paikannuksesta siitä, että paikannuspisteen klikkauksen jälkeen aukeavassa GPS-paikannuksen tietokuplassa annetaan tieto nopeudesta, suunnasta ja korkeudesta, mutta Doppler-paikannuksen kuplassa ei.

Junnu on 4.12. tulleen Doppler-paikannuksen mukaan siirtynyt Uumajan alueelta Gävlen lähistölle.

Meristä ei ole saatu yhtään GPS-paikannusta marraskuun alun jälkeen ja vain yksi edellä mainitun tarkkuuskriteerin täyttävä Doppler-paikannus. Sen mukaan Meri oli 14.11. Laitilassa.

Myöskään Tuulista ei ole saatu marraskuun alun jälkeen ainoatakaan GPS-paikannusta ja vain kaksi tarkkuuskriteerin täyttävää Doppler-paikannusta. Niistä viimeisin osoitti, että Tuuli oli 28.11. Uudenkaarlepyyn saaristossa.

Ivar on kahden 4.12. saadun Doppler-paikannuksen mukaan palannut Korsnäsiin.

Hilkasta saatiin viimeisimmät GPS-paikannukset 26.11. Sen jälkeen tulleet Doppler-paikannukset osoittavat, että Hilkka on edelleen kierrellyt Loviisan ja Pyhtään alueella.

Eetu on Doppler-paikannusten mukaan laajentanut aluettaan Ahvenanmaalla ja käynyt muun muassa Eckerössä ja Getassa.

Cilla oli 29.11. saadun tarkkuusluokan 2 Doppler-paikannuksen mukaan Barösundissa Inkoon saaristossa.

Aava on Doppler-paikannusten mukaan käväissyt Laitilan puolella, mutta palannut Uudenkaupungin alueelle.

29.11.2011

Edellisen päivityksen jälkeen tulleet GPS-paikannukset osoittavat, että Aava kierteli Uudenkaupungin eteläpuolella 21.–22.11., Hilkka viihtyi edelleen Ahvenkosken ympäristössä ja Johannes Puolan rannikolla. Muiden satelliittimerikotkien lähettimet eivät ole tuottaneet uusia GPS-paikannuksia. Myöskään Doppler-paikannukset eivät anna aihetta muihin kommentteihin.

21.11.2011

Kuten aiempina talvina on havaittu, aurinkopaneelilla toimivat lähettimet eivät yleensä saa pohjoisilla leveysasteilla talvikuukausien aikana riittävästi valoa GPS-paikannusten tekemiseen. Sen sijaan paljon epätarkemmat perinteiset Argosin Doppler-paikannukset onnistuvat aika ajoin. Oheisille kartoille on kelpuutettu vain GPS-paikannukset. Koska esimerkiksi Meristä ja Tuulista ei ole lokakuun lopun jälkeen saatu lainkaan GPS-paikannuksia, vastaavat kartat ovat toistaiseksi tyhjät. Päivitysteksteissä kuitenkin kerrotaan, mistä viimeisimmät Doppler-paikannukset on saatu.

Viimeisimmät Doppler-paikannukset Ivarista ovat tulleet Närpiön pohjoisrajalta.

Cilla palasi 10.11. Kemiönsaaren alueelle, jatkoi sieltä 15.11. Hangon eteläpuolelle Russarön linnakesaaren vesille ja edelleen 17.11. Snappertunan saaristoon.

Aava on matkannut rannikkoa pitkin kohti etelää: 19.11. satelliitti tavoitti Aavan Pyhämaan saaristosta.

Muista satelliittimerikotkista ei ole uutta kerrottavaa.

15.11.2011

Junnu on jatkanut oleskeluaan Ruotsissa Uumajan alueella.

Meristä ei marraskuun aikana ole toistaiseksi saatu lainkaan GPS-paikannuksia, mutta epätarkka Argos Doppler-paikannus viittasi siihen, että Meri oli 11.11. saapunut Laitilaan.

Ivarista on saatu viimeisimmät GPS-paikannukset 1.11., jolloin se oli edelleen Merenkurkussa Bergön saaristossa.

Tuulista ei ole saatu marraskuun aikana GPS-paikannuksia. Epätarkat Argos Doppler-paikannukset viittaavat siihen, että Tuuli oli 1.11. ja 13.11. edelleen Pietarsaaren/Luodon saaristossa.

Hilkasta on edelleen tullut paljon paikannuksia Loviisan ja Pyhtään saaristosta.

Johanneksesta saatiin viimeisin paikannus kotipiiristä 13.10. paikallista aikaa kello 11, jolloin Johannes oli vielä Sottungan ja Kökarin rajavesillä. Samana päivänä illansuussa keskeltä Itämerta tulleet paikannukset viittasivat siihen, että Johannes oli lähtenyt muuttamaan lähes viivasuoraan kohti etelälounasta. Seuraavan iltapäivän paikannukset tulivat Puolasta, vain 6 km luoteeseen Gdanskin kaupungista. Täältä Johannes jatkoi ensin länsilounaaseen, mutta suuntasi sitten Slupskin kaupungin ohi Itämeren rannikolle, jossa se on toistaiseksi viihtynyt.

Vielä 17.10. illalla Cilla oli kotipiirissään. Seuraava paikannus saatiin 40 km päästä 19.10. aamulla, jolloin se oli Nauvon ja Rymättylän (Länsi-Turunmaan ja Naantalin) rajalla. Päivää myöhemmin satelliitti löysi Cillan Taivassalosta, josta se palasi Nauvon ja Hiittisten vesien kautta kotipiiriinsä, josta se lähti pistäytymään 5.11. Houtskarissa..

Eetu oli illalla 13.10. kotipiirissään, mutta aamulla kello 9 paikallista aikaa se jo lensi Ahvenanmaan pohjoisilla vesillä Brändön ja Kumlingen rajalla. Tämän jälkeen Eetu on kierrellyt Ahvenanmaalla lähinnä Saltvikin ja Sundin alueella.

Mantereelle siirryttyään Aava kierteli ensin pari viikkoa Mustasaaren ja Vöyrin saaristossa, mutta jatkoi sitten 21.10. kohti pohjoista aina Pedersöreen saakka, jonka jälkeen suuntasi 27.10, takaisin kohti etelää. Aava palasi Raippaluotoon 6.11., mutta suuntasi jo seuraavana päivänä takaisin mantereelle. Oleskeltuaan muutaman päivän Mustasaaren rannoilla Aava jatkoi 12.11. Korsnäsiin.

Taustaa: merikotkien satelliittiseuranta

WWF Suomen Merikotkatyöryhmä päätti kevättalvella 2009 aloittaa yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa projektin, jonka tavoitteena on kerätä satelliittiseurannan avulla yksityiskohtaista tietoa merikotkien liikkeistä rannikkoalueillamme Ahvenanmaalta ja Saaristomereltä aina Pohjan- ja Suomenlahden perukoihin saakka. Koska Suomen rannikoille ja saaristoon suunnitellaan rakennettavaksi useita tuulivoimapuistoja, on välttämätöntä hankkia mahdollisimman täsmällistä tietoa alueista, jotka merikotkan suojelun vuoksi on jätettävä kokonaan suunnitelmien ulkopuolelle. Ratkaisevana sysäyksenä jo usean vuoden ajan suunnitteilla olleen satelliittiprojektin käynnistymiseen oli merikotkien uhkaksi noussut tuulivoimapuiston rakennushanke Merenkurkussa, joka on yksi keskeisimpiä merikotkan pesimisalueita Suomessa. On itsestään selvää, että jo tuulivoimapuiston suunnitteluvaiheessa on eliminoitava riskit, joita tuulivoimalat tulisivat aiheuttamaan alueen merikotkille. Satelliittiprojektia johtaa Merikotkatyöryhmän keskuudestaan valitsema ohjausryhmä, jonka nykyinen puheenjohtaja on Petteri Tolvanen WWF:stä (aiemmin dosentti Torsten Stjernberg Luonnontieteellisestä keskusmuseosta). Näillä sivuilla esitettävän aineiston käsittelystä ja tekstistä vastaa professori Pertti Saurola.

Minne menet, merikotka? (PDF; 4,5 Mt) – Artikkeli merikotkista, julkaistu Linnut-lehdessä 3/2010

Lähettimet

Keväällä 2009 hankittiin WWF:n varoin neljä amerikkalaisen Microwave Telemetryn valmistamaa 70g Argos/GPS Solar PTT -lähetintä, jotka voivat periaatteessa toimia ”ikuisesti” aurinkokennon tuottamalla energialla. Koska suuri osa merikotkistamme viettää talven Suomen alueella, on mahdollista, että pimeimpänä aikana lähettimet eivät saa riittävästi akkujen lataukseen tarvittavaa auringonvaloa. Tästä syystä lähettimiin lisättiin 16g painoinen vara-akku, jolloin lähettimen kokonaispainoksi valjaineen tuli noin 100g.

Koska ensimmäisenä tutkimusvuonna haluttiin saada kokemuksia lähettimien toiminnasta Suomen olosuhteissa, lähettimien ohjelmointi vaihtelee jonkin verran vuodenajasta ja lähettimestä riippuen. Valoisimpana aikana (16.5.–15.7.) paikannuksia tehdään joko kahden tunnin välein läpi vuorokauden tai kerran tunnissa kello 05 ja 19 välisenä aikana. Syksyllä (16.7.–15.11.) ja keväällä (16.2.–15.5.) paikannuksia tehdään tunnin välein kello 07 ja 18 välisenä aikana. Talvella (16.11.–15.2.) tyydytään akun säästämiseksi vain kymmeneen paikannukseen vuorokaudessa kello 08 ja 17 välisenä aikana.

Lähettimet tallentavat paikannustiedot muistiinsa ja lähettävät ne satelliitin välityksellä kolmen vuorokauden välein tietopakettina Ranskaan Argoksen keskustietokoneelle, josta tutkijat voivat siirtää aineiston omalle tietokoneelleen.

Kesän 2009 satelliittimerikotkat

Kesäkuun 24. ja 25. päivänä merikotkatutkijat Juhani Koivusaari ja Timo Lumme kiinnittivät neljälle noin seitsemän viikon ikäiselle merikotkan pesäpoikaselle satelliittilähettimen. Poikasista kaksi oli peräisin Raippaluodosta löytyneestä kolmen poikasen poikueesta ja kaksi muuta kahdesta eri pesästä, jotka sijaitsevat entisen Björköbyn kunnan alueella. Mittausten (nokka, nilkka, paino) perusteella Koivusaari päätteli, että poikasista kaksi on koirasta ja kaksi naarasta. Merikotkatutkimuksen noudattaman käytännön mukaan poikasten oikeaan jalkaan kiinnitettiin punainen Merenkurkun aluerengas ja vasempaan jalkaan musta–sininen vuosirengas.

WWF:n julistaman nimikilpailun tuloksena satelliittimerikotkille annettiin seuraavat nimet. Koiraan E-24265, joka kantaa satelliittilähetintä 92632, nimeksi tuli ”Junnu”. Nimi viittaa jo edellä mainittuun Juhani ”Junnu” Koivusaareen, Merenkurkun keisariin, joka on ansiokkaasti tutkinut ja tinkimättä suojellut alueen merikotkia jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Naaras E-24266 (lähetin 92635) sai nimen ”Meri”, joka viittaa merikotkaan ja samalla myös Meri Saarnilahti-Beckeriin, joka pitkään ja ansiokkaasti toimi WWF Suomen pääsihteerinä. Meri on samasta poikueesta kuin Junnu. Koiraasta E-24267 (lähetin 92634) tuli Ivar Hortlingin mukaan ”Ivar”. Ivar Hortlingin aloitteesta perustettiin vuonna 1924 Suomen lintutieteellinen yhdistys, jonka logoksi Hortling piirsi lentävän merikotkan (ks. lisää Luonnon Tutkija 3/2009). Naaraasta E-24262 (lähetin 92633) käytetään nimeä ”Tuuli”, koska tämä tutkimus pyrkii selvittämään merikotkien liikkeitä suhteessa tuulivoimaloihin. Samalla tulee mieleen myös Tuuli Äikäs, joka työskenteli pitkään WWF:ssä mm. merikotkan hyväksi.

Yksilö Aluerengas Vuosirengas Lähetin Sukupuoli Paino Pesä nimi
Junnu E-24265 B385 92632 koiras 4,3 kg Raippaluoto 1
Meri E-24266 B386 92635 naaras 5,3 kg Raippaluoto 1
Ivar E-24267 B387 92634 koiras 4,2 kg Björköby 1
Tuuli E-24262 B382 92633 naaras 5,3 kg Björköby 2

Kotipiirit 2009

Huom. Oheisista kotipiirien laajuutta kuvaavista kartoista on suojelusyistä poistettu valtaosa paikannuksista. Kartat aukeavat kyseisen yksilön nimeä klikkaamalla.

Junnu. Junnusta saatiin 957 paikannusta jaksolta 24.6.–24.9., jolloin Junnu kierteli syntymäseudullaan. Lähettimen ohjelmoinnin mukaan mainittuna aikana olisi voitu saada tasan 1 100 paikannusta, joten onnistumisprosentti oli 87. Kaikki paikannukset tulivat 89 km² alueelta. Kesä–heinäkuun aikana Junnu liikkui vain 0.3 km², elokuussa 9 km² ja syyskuussa 89 km² laajuisella alueella. Satelliittihavaintojen mukaan Junnu kävi ensimmäistä kertaa varmuudella poissa pesästä 28.6., jolloin etäisyys pesään vaihteli 106–160 metrin välillä. Ensimmäinen havainto yli kilometrin päästä saatiin kuitenkin vasta elokuun kahdeksantena päivänä. Kolme viikkoa myöhemmin Junnu oleskeli puolitoista vuorokautta yli 4 km päässä pesältä, mutta palasi sen jälkeen illaksi takaisin pesälle. Sisaren lähdettyä 17.9. lopullisesti pois alueelta kohti mannerta Junnu puolestaan lähti seuraavana päivänä päinvastaiseen suuntaan ja päätyi Valassaarille, yli 20 km päähän pesältä. Pesästä lähdön jälkeen Junnusta saatiin paikannuksia myös suunnitellun tuulipuiston alueelta.

Meri. Lähetin tuotti 24.6.–17.9. kaikkiaan 977 paikannusta. Paikannusten onnistumisteho oli 90 % eli vielä hieman parempi kuin Junnun lähettimellä. Kaikki paikannukset tulivat 62 km² alueelta. Kesä–heinäkuussa Meri liikkui vain 0.3 km², elokuussa 2.4 km² ja syyskuussa 62 km² alueella. Vasta 13.7. Meri kävi satelliittihavaintojen mukaan ensimmäistä kertaa yli 100 metrin päässä pesästä. Yhden kilometrin raja rikkoutui puolestaan 11.8., eli kolme vuorokautta myöhemmin kuin Junnulla. Meri oleskeli paljon tiiviimmin pesän läheisyydessä. Tästä syystä oli ehkä hieman yllättävää, että Meri jätti kotipiirin viikkoa ennen Junnua. Myös Meri liikkui suunnitteilla olevan tuulipuiston alueella.

Ivar. Ivar oleskeli Merenkurkussa joulupäivään asti, valtaosaksi Björköbyn–Raippaluodon alueella. Marraskuun puolivälin paikkeilla Ivar pistäytyi viikon kestäneellä vierailulla mantereen puolella, josta se kuitenkin palasi takaisin tuttuun ympäristöönsä Björkössä. Ivarista saatiin 25.6. ja 19.11. välisenä aikana 1 526 GPS-paikannusta. Ohjelmoinnin mukaan paikannuksia olisi pitänyt tulla 1 813, joten GPS-paikannusten onnistumisprosentti oli koko kyseisenä aikavälinä 84 %. Elo–lokakuussa paikannusten onnistumisprosentti vaihteli välillä 89–94 %, mutta oli marraskuun alkupuoliskolla vain 49 %. Marraskuun 19. päivän jälkeen valon määrä ei enää riittänyt ylläpitämään lähettimen akun jännitettä GPS-paikannusten onnistumisen edellyttämällä tasolla. Marraskuun lopun ja joulukuun aikana Ivarin liikkeitä voitiin seurata vain tarkkuudeltaan vaihtelevien Doppler-paikannusten avulla, joita saatiin kolmen päivän välein lähetettyjen tietopakettien yhteydessä. Ivarin kotipiirin koko laajuus aikavälillä 25.6–19.11. oli satelliittipaikannusten mukaan 500 km². Paikannuksista 95 % keskittyi vain 41 km² suuruiselle alueelle. Kesä–heinäkuussa Ivarin kotipiirin koko oli 0,12 km², elokuussa 34 km², syyskuussa 55 km², lokakuussa 39 km² ja marraskuun alkupuoliskolla 464 km². Marraskuun suuri lukema johtuu Ivarin vierailusta mantereelle. Paikannusten mukaan Ivar kävi 7. heinäkuuta ensimmäistä kertaa yli sadan metrin päässä pesästä. Kilometrin raja ylittyi vasta kuukautta myöhemmin, 8. elokuuta. Marraskuun 11. päivä Ivar lähti viikon kiertomatkalle mantereelle. Kello 17 se jäi yöpymään mantereen ja Raippaluodon välisen salmen itärannalle pari kilometriä Raippaluotoon johtavasta tiestä pohjoiseen. Seuraavan yön se vietti Hylpetfjärdenin itärannalla ja kävi 13.11. aamupäivällä Petsmon turkistarhalla. Pari muutakin yötä Ivar vietti Hylpetin saaren pohjoispuolen luodoilla. Kauimmaisin paikka, jonne Ivar ulotti kierroksensa, oli Harapoisin saari Värlaxin itäpuolella. Ivar palasi takaisin Björköhön 18.11. iltapäivällä. Kiertomatkan aikana suurin etäisyys pesälle oli 31 kilometriä.

Tuuli. Tuuli viipyi Björköbyn–Raippaluodon alueella aina joulupäivään saakka. Tuona aikana Tuulista saatiin kaikkiaan 1 716 GPS-paikannusta. Ohjelmoinnin mukaan paikannuksia olisi pitänyt kertyä yhteensä 2 120, joten onnistumisprosentti oli koko jaksolta 81 %. Aurinkopaneelin lataamisen tarvittavan valon määrän vähenemisen vaikutus näkyi selvästi. Elo–syyskuussa paikannusten onnistumisprosentti oli 95–96 % ja lokakuussa 89 %, mutta marras–joulukuussa vain 55–57 %. Kun kaikki 25.6.–25.12. välisenä aikana saadut paikannukset lasketaan mukaan, Tuulin kotipiiriin laajuudeksi saadaan 615 neliökilometriä. Paikannuksista 95 % mahtuu vain 112 km² laajan alueen sisälle. Kesä–heinäkuussa Tuulin kotipiiri oli kokonaisuudessaan alle 0,3 km², elokuussa 7,8 km², syyskuussa peräti 492 km², lokakuussa 41 km², marraskuussa 166 km² ja joulukuussa 302 km². Satelliitin tekemien paikannusten mukaan Tuuli oli ensimmäistä kertaa poissa pesästä vasta 16.7., jolloin kaukaisin paikannus tuli 320 m päästä pesästä. Vasta kuukautta myöhemmin satelliitti havaitsi Tuulin yli kilometrin päässä pesästä. Syyskuun 12.–14. päivä Tuuli teki 30 km pituisen tutustumismatkan Raippaluodon eteläpuolelle, mutta palasi sitten takaisin pesän tuntumaan. Tämä vierailu Bergössä selittää, miksi Tuulin kotipiiri oli syyskuussa yli kymmenkertainen lokakuuhun verrattuna. Syyskuun 29. ja lokakuun 12. päivän välisenä aikana Tuuli ei satelliittitietojen mukaan käynyt lainkaan yli kilometrin päässä pesästä! Tuulista saatiin useita paikannuksia myös suunnitellun tuulipuiston alueelta, vaikka itse pesä sijaitsikin usean kilometrin päässä myllyalueelta.

Kesän 2010 satelliittimerikotka

WWF:n merikotkatyöryhmän tutkijat asensivat heinäkuun 8. päivänä 2010 uuden satelliittilähettimen Saaristomerellä sijaitsevassa pesässä varttuneelle merikotkan poikaselle. Lähetin on hankittu WWF:n merikotkatyöryhmän työssä aikanaan mukana olleen helsinkiläisen lintuharrastajan Markku Nygårdin Suomen luonnonsuojeluliiton kotkiensuojelurahastolle antaman testamenttilahjoituksen turvin. Lähetintä 33207 kantava naaraspuolinen merikotka E-23879 on nimetty Hilkaksi Markku Nygårdin äidin mukaan.

Yksilö Aluerengas Vuosirengas Lähetin Sukupuoli Paino Pesä nimi
Hilkka E-23879 C356 33207 naaras 4,8 kg Saaristomeri 1

Kotipiirit 2010

Huom. Oheisista kotipiirien laajuutta kuvaavista kartoista on suojelusyistä poistettu valtaosa paikannuksista. Kartat aukeavat kyseisen yksilön nimeä klikkaamalla.

Hilkka. Hilkasta saatiin 886 paikannusta jaksolla 8.7.–8.10., jolloin Hilkka oleskeli kotipiirissään. Lähettimen ohjelmoinnin mukaan mainittuna aikana olisi voitu saada 1 129 paikannusta, joten paikannusten onnistumisprosentti oli 78. Satelliittihavaintojen mukaan Hilkka kävi ensimmäistä kertaa varmuudella poissa pesästä vasta 6.8., jolloin satelliitin määrittämät etäisyydet pesään vaihtelivat 270–315 metrin välillä. Ensimmäinen havainto yli kilometrin päästä saatiin elokuun kymmenentenä päivänä ja kahden kilometrin raja ylittyi 23.9. Vuotta aikaisemmin seuratut Merenkurkun merikotkat tavattiin ensimmäistä kertaa yli kilometrin päässä pesästä 8.–16.8. eli melko tarkalleen samaan aikaan. Elokuussa Hilkka liikkui 1.7 km² ja syyskuussa 2.3 km² laajuisella alueella. Hilkan kotipiirin laajuus oli 1.8.–8.10. kokonaisuudessaan vain 4.1 km². Lähimmillään Hilkka kävi noin 50 m päässä alueella sijaitsevasta tuulivoimalasta. Hilkka poistui kotipiiristään 8.10.

Kesän 2011 satelliittimerikotkat

Kesällä 2011 suomalaisten merikotkien satelliittiseurantaan valjastettiin neljä uutta yksilöä. Kaikki lähettimet olivat aiempien vuosien tapaan Microwaven valmistamia aurinkopaneelilla toimivia GPS-Argos lähettimiä.

Johannes. Työryhmä, johon kuuluivat WWF:n merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Torsten Stjernberg, Hannu Ekblom ja Johan Franzén, kiinnitti 21.6. lähettimen Ahvenanmaalla Sottungan kunnassa kuoriutuneelle poikaselle, joka sai ”käyttönimekseen” Johannes ahvenanmaalaisen taidemaalari Johannes Snellmanin mukaan. Snellman oli aktiivinen ornitologi, joka rengasti Suomen ensimmäiset merikotkan poikaset vuonna 1917 Getassa ja perusti Signilskärin lintuaseman vuonna 1927. Johannes-kotkan pesä valittiin mukaan tutkimukseen, koska näin tarjoutui tilaisuus saada aineistoa Sottungassa sijaitsevan Kasbergetin tuulivoimalaitoksen mahdollisista vaikutuksista Johanneksen liikkumiseen.

Cilla. Sami Lyytinen, Christa Granroth, Kari Lehtivaara ja Jouko Högmander kiinnittivät 28.6.2011 lähettimen Kemiönsaaren länsireunalla, Gullkronan selän tuntumassa olevassa merikotkan pesässä kasvaneelle naaraspoikaselle. Tämä nimettiin WWF:n järjestämässä nimikilpailussa Cillaksi. Nimeä ehdotti Satu Metsola, ja se on johdettu merikotkan tieteellisestä nimestä Haliaeetus albicilla. Cilla-kotkan pesä valittiin tutkimukseen, koska Kemiönsaari on tuulivoiman kehittämisen edelläkävijöitä. Siellä on jo toiminnassa kolme tuulivoimalaa Högsåran saarella ja useita kymmeniä on suunnitteilla pääsaarelle.

Eetu. Sven Nordqvist, Toni Laaksonen ja Jouko Högmander kiinnittivät 22.6.2011 lähettimen Uudenkaupungin saaristossa olevassa merikotkan pesässä kuoriutuneelle koiraspoikaselle, joka nimettiin WWF:n järjestämässä nimenehdotuskilpailussa Eetuksi. Nimeä ehdotti Satu Metsola, ja se on johdettu merikotkan tieteellisestä nimestä Haliaeetus albicilla. Eetu-kotkanpojan pesä valittiin tutkimukseen, koska se sijaitsee eteläisellä Selkämerellä, joka on tärkeää kotkien pesimäaluetta, ja josta kulkee kotkien muuttoreitti. Alueen tuuliolot suosivat myös tuulivoimaloiden rakentamista.

Aava. Neljäs uusi lähetin kiinnitettiin 28.6. Mustasaaren Raippaluodossa kuoriutuneelle naaraspoikaselle, joka sai nimekseen WWF:n järjestämässä nimenehdotuskilpailussa Aava. Nimeä ehdottivat Sinikka Junno, Pia Harju ja Elina Kuusisto. Aava-kotkan seurannan toivotaan täydentävän kesästä 2009 lähtien seurattujen neljän yksilön tuottamaa aineistoa Vallgrundin tuulivoimasuunnitelman toteutuessaan aiheuttamista potentiaalisista riskeistä alueen tiheälle merikotkakannalle. Lähettimen kiinnittivät vuoden 2009 tapaan Juhani Koivusaari ja Timo Lumme.

Yksilö Aluerengas Vuosirengas Lähetin Sukupuoli Paino Pesä nimi
Johannes E-23255 D224 105682 Koiras 4,0 kg Sottunga 1
Cilla E-23838 D309 105681 Naaras   Kemiönsaari 1
Eetu E-21474 D308 105680 Koiras   Uusikaupunki 1
Aava E-24372 ei ole 33210 Naaras 4,0 kg Raippaluoto 2

Kotipiirit 2011

Huom. Oheisista kotipiirien laajuutta kuvaavista kartoista on suojelusyistä poistettu valtaosa paikannuksista. Kartat aukeavat kyseisen yksilön nimeä klikkaamalla.

Johannes. Johanneksesta saatiin 1 237 GPS-paikannusta jaksolla 21.6.–13.10., jolloin Johannes oleskeli kotipiirissään. Lähettimen ohjelmoinnin mukaan mainittuna aikana olisi voitu saada 1 656 paikannusta, joten paikannusten onnistumisprosentti oli 74. Satelliittihavaintojen mukaan Johannes kävi ensimmäistä kertaa yli 50 m päässä pesästä jo 27.6., mutta sadan metrin raja rikkoutui varmasti vasta 11.7. Ensimmäinen havainto yli kilometrin päästä saatiin 28.7. ja viiden kilometrin raja ylittyi 20.8. Etäisimmillään Johannes ulotti kiertelynsä syyskuun alussa 24 km päähän Föglön eteläosiin ja 16 km päähän Kumlingeen, mutta palasi aina takaisin Sottungaan. Johanneksen paikannukset tulivat kesä–heinäkuussa 1,5 km², elokuussa 176 km², syyskuussa 600 km² ja lokakuun alkupuoliskolla 219 km² laajuiselta alueelta. Johanneksen kotipiirin laajuus oli 21.6.–13.10. kokonaisuudessaan 748 km². Kahdeksana eri päivänä Johannes kävi satelliittipaikannusten mukaan alle 300 m päässä Sottungan Kasbergetin tuulivoimalasta.

Cilla. Jaksolla 28.6.–17.10., jolloin Cilla kierteli kotipiirissään, 1 390 ohjelmoidusta GPS-paikannuksesta onnistui 902 eli 66 %. Cillasta saatiin ensimmäinen paikannus yli sadan metrin päästä pesästä 22.7.; kilometrin raja rikkoutui 30.7. ja viiden kilometrin vasta 31.8. Cilla teki 25.–26.9. runsaan vuorokauden aikana yli 20 km pituisen kierroksen Kemiönsaaren keskustan lähistölle. Cillan paikannukset tulivat kesä–heinäkuussa 2,8 km², elokuussa 14 km², syyskuussa 211 km² ja lokakuun alkupuoliskolla 44 km² laajuiselta alueelta. Cillan kotipiirin laajuus oli 28.6.–17.10. kokonaisuudessaan 250 km² eli vain kolmanneksen verran Johanneksen kotipiiristä.

Eetu. Eetu oleskeli kotipiirissään 22.6.–13.10. Jaksolle ohjelmoiduista 1 427 GPS-paikannuksesta onnistui vain 743 eli 52 %, joka on projektissa käytettyjen yhdeksän lähettimen huonoin onnistumisprosentti ensimmäisten kuukausien aikana. Ensimmäinen paikannus yli sadan metrin päästä pesästä saatiin 20.7. eli suunnilleen samaan aikaan kuin muistakin vuoden 2011 satelliittimerikotkista. Sen jälkeen Eetu pysytteli vain muutaman sadan metrin päässä pesästään aina 5.9. saakka, jolloin se käväisi yli 10 km päässä pesältään. Eetun kotipiiri oli pienempi kuin muilla kesän 2011 nuorilla satelliittikotkilla: paikannukset tulivat sekä kesä–heinäkuussa että elokuussa alle yhden neliökilometrin, syyskuussa 28 km² ja lokakuun alkupuoliskolla 128 km² laajuiselta alueelta. Eetun kotipiirin laajuus oli 22.6.–13.10. kokonaisuudessaan vain 189 km².

Aava. Aavasta saatiin 1 077 GPS-paikannusta jaksolla 28.6.–7.10., jolloin Aava oleskeli kotipiirissään Raippaluodossa ja Björkössä. Ohjelmoinnin mukaan mainittuna aikana olisi voitu saada 1  219 paikannusta, joten paikannusten onnistumisprosentti oli 88 eli erittäin hyvä kuten oli myös kaikilla kesällä 2009 Merenkurkussa käytetyillä lähettimillä. Satelliittihavaintojen mukaan Aava kävi 25.7. ensimmäistä kertaa yli sadan metrin päässä pesästä. Ensimmäinen havainto yli kilometrin päästä saatiin 2.9. ja viiden kilometrin raja ylittyi 30.9.–1.10., jolloin Aava pistäytyi Raippaluodon itärannalla lähellä Alskatinsalmen siltaa. Tämän jälkeen Aava teki 2.–3.10. pitkän kiertomatkan Björkön pohjoisosaan, yli 15 km päähän pesästä. Juuri ennen siirtymistään mantereelle Aava koukkasi 6.–7.10. Raippaluotoon suunnitellun tuulipuistoalueen kautta uudelleen Björkön alueelle ja lähti sitten 8.10. aamulla lentämään yli Alskatinsalmen. Aavankin paikannukset tulivat sekä kesä–heinäkuussa että elokuussa alle neliökilometrin, syyskuussa 19 km² ja lokakuun alkupuoliskolla 220 km² laajuiselta alueelta. Aavan kotipiirin laajuus oli 28.6.–7.10. kokonaisuudessaan 220 km².

Kesän 2013 satelliittimerikotkat

Kesällä 2013 valjastettiin kahdelle merikotkanpoikaselle Microwaven valmistama aurinkopaneelilla toimiva GPS-Argos satelliittilähetin. Lähettimet oli hankittu Hilkka-kotkan lähettimen tapaan WWF:n merikotkatyöryhmän työssä aikanaan mukana olleen helsinkiläisen lintuharrastajan Markku Nygårdin Suomen luonnonsuojeluliiton kotkiensuojelurahastolle antaman testamenttilahjoituksen turvin. Uudet satelliittikotkat saivat WWF:n järjestämän nimikilpailun voittajina seurantanimikseen Tyrsky ja Tyyni.

Tyrsky. Tälle Kokemäellä varttuneelle merikotkan poikaselle, joka mittojen mukaan määritettiin todennäköiseksi koiraaksi, kiinnitettiin satelliittilähetin 19.6.2013. Tehtävän suoritti WWF:n maastoryhmä, johon kuuluivat Jouko Kivelä, Seppo Keränen ja Sven Nordqvist.

Tyyni. Paraisilla kuoriutunut Tyyni, joka määritettiin naaraaksi, sai satelliittilähettimen selkärepukseen 27.6. Tässä valjastusoperaatiossa olivat mukana Jouko Kivelän lisäksi Teemu Honkanen, Toni Laaksonen ja Sven Nordqvist.

Yksilö Aluerengas Vuosirengas Lähetin Sukupuoli Paino Pesä nimi

Tyrsky

E-21819

F344

33211

Koiras

 

Kokemäki 1

Tyyni

E-22735

F773

33212

Naaras

 

Parainen 1

Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa -hankkeen (LTSS) satelliittiimerikotkat 2013 (teksti: Asko Ijäs)

Lähettimet asennettiin linnuille osana Satakunnassa vuosien 2009–2014 aikana toteutettavaa Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa -hanketta (LTSS), jonka avulla pyritään tuottamaan perustietoa Satakunnan alueen luonnosta erityisesti tuulivoiman lisärakentamista ja sen luontovaikutusten arviointia silmällä pitäen. Hankkeen keskeisiä rahoittajia ovat Euroopan aluekehitysrahasto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä yksityiset tuulivoima-alan toimijat.

Fiia. Satelliittilähetin asennettiin 6.6.2013 merikotkanuorukaiselle Rauman mantereen puoleiselta pesältä. Fiia sai nimensä maakuntalehti Länsi-Suomessa kesällä 2013 olleen nimikilpailun perusteella. Kaikkiaan noin 20 hyvästä vaihtoehdosta merikotka päädyttiin nimeämään Fiiaksi, joka nimenä henkii vanhaa raumalaista kulttuuriperintöä ja saaristolaiskulttuuria. Asentamishetkellä Fiia oli ensimmäinen Satakunnassa satelliittiseurantaan otettu merikotka.

Auli. Aulin synnyinpaikka sijaitsee Satakunnan keskiosissa Porin ja Luvian rajamailla. Lähetin asennettiin linnulle 9.6.2013 tavoitteenaan antaa lisätietoa erityisesti Satakunnan keskiosiin suunniteltujen tuulivoimahankkeiden linnustovaikutusten arvioinnin tueksi. Lintu ristittiin lähettimen asentamisen yhteydessä Auliksi pesän alkuperäisen löytäjän mukaan.

Tulva. Satakunnan kolmas satelliittimerikotka saatiin seurantaan 17.6.2013, kun lähetin asennettiin merikotkan pesäpoikaselle Merikarvian pohjoisosassa. Seurantaan otettu merikotka arvioitiin mittojen perusteella ilmeisesti koiraaksi. Linnulle annettiin kutsumanimi Tulva lähes koko Pohjois-Satakunnan aluetta keväällä 2013 vaivanneiden suurtulvien mukaan. Myös Tulvan synnyinalueelle on viime vuosien aikana suunniteltu useita laajoja tuulivoimahankkeita ja kerätyn aineiston toivotaan tästä syystä helpottavan merikotkien huomioon ottamista niiden suunnittelussa.

Yksilö Aluerengas Vuosirengas Lähetin Sukupuoli Paino Pesä nimi

Tulva

E-23542

F343

105831

(Naaras)

 

Merikarvia

Auli

E-24683

 

105832

(Naaras)

 

Viasvesi
Fiia

E-24680

  105833 (Naaras)   Kuolimaa

Kotipiirit 2013

Tyrsky. Tyrskystä saatiin kaikkiaan 1072 paikannusta jaksolla 19.6.–23.9., jolloin Tyrsky oleskeli kotipiirissään. Satelliittihavaintojen mukaan Tyrsky kävi ensimmäisen kerran yli 100 metrin päässä pesältään 11.7. Yhden, kahden ja viiden kilometrin rajat ylittyivät 1.8., 12.8. ja 15.8. Ennen poistumistaan kotipiiristään Tyrsky kävi 3.–4.9. 13 kilometrin päässä pesältä. Jos mukaan otetaan havainnot jaksolta, joka alkoi 11.7., jolloin Tyrsky varmasti oli käynyt poissa pesästä, ja päättyi 23.9., jonka jälkeen Tyrsky ei enää palannut pesän lähistölle, kotipiirin laajuudeksi saadaan 120 km² (n = 797). Kyseisen jakson havainnoista 90 % mahtuu vain 3,3 km² (n = 717) suuruisen alueen sisälle. Vain 5 % jakson havainnoista on tullut yli kahden kilometrin päästä pesältä. Tyrskyn kotipiiristä saaduista havainnoista ei suojelusyistä julkaista karttaa.

Tyyni. Tyynistä saatiin kaikkiaan 869 satelliittipaikannusta aikavälillä 27.6 ja 30.9., jona aikana Tyyni paikannettiin kotipiirinsä alueella. Ensimmäinen havainto yli 100 metrin päästä pesältä rekisteröitiin 24.7. Yli kilometrin etäisyydellä pesästä Tyyni vieraili ensimmäisen kerran 20.8.; kymmenen kilometrin raja rikkoutui 29.8. Tyyni kierteli 24.–27.9. jo yli 20 km päässä pesältä, mutta palasi vielä takaisin pesälle. Vasta 30.9. Tyyni jätti kotipiirinsä lopullisesti. Tyynin kotipiirin laajuus jaksolla 24.7.–29.9. oli 226 km² (n = 588). Jos mukaan otetaan lähimpänä pesää olevat 90 % paikannuksista, saadaan näin määritellyn keskeisen kotipiirin laajuudeksi 10,6 km² (n = 529). Jakson havainnoista 14 % tuli yli kahden kilometrin päästä pesältä. Linkki kotipiirin karttaan.

LTSS projektin merikotkien kotipiirit 2013

Tulva. Tulvasta saatiin kaikkiaan 794 GPS-paikannusta aikavälillä 17.6.–30.9., jolloin Tulva viipyi kotipiirissään. Tulva kävi satelliittihavaintojen mukaan ensimmäistä kertaa yli 100 m päässä pesästä 17.7. Sen jälkeen Tulva pysytteli edelleen aivan pesän tuntumassa, sillä ensimmäinen paikannus yli 500 m päästä saatiin vasta 10.8., jolloin se ulotti lentonsa saman tien yli 4 km päähän. Tulvan ainoa pitkä päivälenkki, jolta se palasi pesän tuntumaan, tapahtui 25. 9. ja ulottui 14 km etäisyydelle pesästä. GPS-paikannuksia ei saatu 30.9. jälkeen pariin viikkoon, mutta Tulva oli Doppler-paikannuksen mukaan varmasti kotipiirissään vielä 11.10. Seuraavat GPS-havainnot saatiin 13.10., jolloin Tulva oli jo 30 km kotipiiristään matkalla kohti etelää, joten kotipiiristä lähdön ajankohta on melko tarkkaan tiedossa. Tulvan kotipiirin laajuus jaksolla 17.7.–30.9., jolta GPS-paikannuksia on käytettävissä, oli 160 km² (n = 515). Jos mukaan otetaan lähimpänä pesää olevat 90 % paikannuksista, saadaan näin määritellyn keskeisen kotipiirin laajuudeksi vain 6,4 km² (n = 463). Jakson havainnoista 20 % tuli yli 2 km päästä pesästä. Linkki kotipiirin karttaan.

Auli. Aulista rekisteröitiin 977 GPS-paikannusta aikavälillä 9.6.–9.9., jolloin se oleskeli kotipiirissään. Satelliittihavaintojen mukaan Auli kävi 100 m päässä pesästään ensimmäisen kerran 29.6. ja 500 m raja ylittyi jo seuraavana päivänä. Kilometrin päästä pesästään Auli paikannettiin 16.7., viiden kilometrin 23.7. ja kymmenen kilometrin 6.8. Ennen kuin Auli lähti lopullisesti kotipiiristään 9.9., se teki kolme pitkää partiomatkaa 72 km (23.–24.8.), 20 km (30.8.) ja 55 km (3.–4.9.) päähän pesästään. Kaikkien näiden kaukolentojen jälkeen satelliitti löysi Aulin vain muutaman sadan metrin päästä pesästään. On makuasia, koska katsotaan Aulin jättäneen kotipiirinsä. Jos raja vedetään heti ensimmäisen pitkän partiolennon kohdalle, Aulin kotipiirin laajuudeksi jaksolla 29.6.–23.8. saadaan 67 km² (n = 584). Jos mukaan otetaan vain lähimpänä pesää olevat 90 % jakson paikannuksista, saadaan näin määritellyn keskeisen kotipiirin laajuudeksi vain 1,5 km² (n = 525). Jakson havainnoista 2 % tuli yli 2 km päästä pesästä. Linkki kotipiirin karttaan.

Fiia. Fiiasta tallennettiin 527 GPS-paikannusta jaksolla 6.6.–27.7., jolloin Fiia oleskeli kotipiirissään. Fiia paikannettiin 100 m päässä pesästään ensimmäisen kerran 20.6. ja 500 m päässä 27.6. Kilometrin rajapyykki ylittyi 4.7. ja 20.7. Fiia vieraili jo 14 km päässä pesältään. Fiia oli vielä lähtöpäivänsä (27.7.) aamuna kotipiirinsä keskustassa, mutta iltaan mennessä taivalta oli jo taittunut 130 km. Fiian kotipiirin kokonaislaajuus jaksolla 20.6.–27.7. oli 58 km² (n = 406). Jos mukaan otetaan lähimpänä pesää olevat 90 % paikannuksista, keskeisen kotipiirin laajuudeksi jää vähäiset 0.6 km² (n = 365). Jakson havainnoista vain 2 % tuli yli 2 km päästä pesästä. Fiian kotipiiristä saaduista havainnoista ei suojelusyistä julkaista karttaa.

Muita satelliiteilla seurattavia merikotkia

Satelliittimerikotkien seurantahistoria

Alla olevista linkeistä pääsee kunkin yksilön varhaisempiin seurantatietoihin. Uusin tieto löytyy löytyy täältä.

Kesä 2014 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes   Tyrsky Tyyni Tulva Auli Fiia
Kevät 2014 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes   Tyrsky Tyyni Tulva Auli Fiia
Syksy 2013 ja talvi 2013/2014 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes   Tyrsky Tyyni Tulva Auli Fiia
Kesä 2013 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes     Tyyni Tulva Auli  
Kevät 2013 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes            
Syksy 2012 ja talvi 2012/2013 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes            
Kesä 2012 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes Aava          
Kevät 2012 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes Aava          
Syksy 2011 ja talvi 2011/2012 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes Aava          
Kesä 2011 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka Eetu Cilla Johannes Aava          
Kevät 2011 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka                  
Talvi 2010/2011 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka                  
Syksy 2010 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka                  
Kesä 2010 Junnu Meri Ivar Tuuli Hilkka                  
Kevät 2010 Junnu Meri Ivar Tuuli                    
Syksy 2009 ja talvi 2009/2010 Junnu Meri Ivar Tuuli                    
Kesä 2009 Junnu Meri Ivar Tuuli                    
Sivun vastuuhenkilö: 
Teksti: Pertti Saurola, sivunhallinta: Markus Piha
20.8.2014