LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Komea ampiaishämähäkki on etelän tuliainen

24.8.2011

Oriveteläisiä koululaisia odotti syksyisellä pellolla yllätys. Sadonkorjuun keskeytti kookas ja komea ampiaishämähäkki, jonka luokka toimitti elävänä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Värityksensä mukaan nimetty, kelta-mustaraidallinen otus löytyi rantapellolta Kangasalan Heponiemiestä 22.8.2011.

Ristihämähäkkeihin kuuluva ampiaishämähäkki (Argiope bruennichi) on vasta viime vuosina levinnyt Suomeen. Ensimmäisen kerran laji havaittiin vuonna 2005 Vantaalta. Viime vuosina lajista on tehty harvakseltaan havaintoja Pohjanmaata myöten.

Suomeen ampiaishämähäkkejä tulee todennäköisesti Suomenlahden yli etelämpää Euroopasta ilmavirtausten mukana. Pieni ja kevyt hämähäkkinuorukainen käyttää tuulen varaan laskemaansa seittirihmaa purjeena, joka kantaa otusta pitkiäkin matkoja.

Lajin saapuminen oli odotettavissa, sillä se levisi vasta hiljattain Ruotsin eteläosiin. Ampiaishämähäkin siirtyminen kohti pohjoista on hyvin linjassa monien lentävien hyönteislajien viimeaikaisen leviämisen kanssa, jonka oletetaan johtuvan kasvukauden pitenemisestä ja lämpösummien noususta.

Ampiaishämähäkki esiintyy lähes koko Euroopan alueella sekä Venäjän keski-, etelä- ja itäosissa. Lajin suurikokoinen naaras on helposti tunnettavissa ruumiin värityksen ja kuvioinnin perusteella. Naaraan takaruumis on perusväriltään keltainen, mustin poikkivöin koristettu ja muistuttaa räikeydessään ampiaisen väritystä. Hämähäkkineito on noin 1,3 cm mittainen - pitkine jalkoineen laji on suurimpia ja näyttävimpiä hämähäkkejämme.

Ampiaishämähäkkikoiras on huomattavasti pienempi, vain noin puolen sentin mittainen ja väritykseltään vaatimattoman vaalea ilman tummia poikkivöitä. Ehkä juuri siksi koiraita ei ole vielä havaittu maassamme, kuten ei Ruotsissakaan. Suomessa ampiaishämähäkki on tavattu pelloilta, niityltä, hakkuuaukealta ja puutarhoista. Laji on lähinnä kosteiden niittyjen ja matalien pensaikkojen laji, joka viihtyy myös maailmalla puutarhoissa.

Ampiaishämähäkki kutoo alas kasvillisuuteen ristihämähäkeille tyypillisiä ratasverkkoja, jotka ovat läpimitaltaan noin 30 cm. Hämähäkki itse istuu verkkonsa keskellä saalista odotellen. Ampiaishämähäkki kuuluu niihin hämähäkkilajeihin, joiden koiraille ei ihmisen näkökulmasta käy hyvin. Naaras nimittäin useimmiten syö koiraan parittelun päätteeksi.

Helposti tunnistettavaa ampiaishämähäkkiä kannattaa pitää silmällä maassamme ja ilmoittaa mahdolliset löydöt Luonnontieteellisen keskusmuseon sähköiseen Hatikka-palveluun (www.hatikka.fi). Jos mahdollista, varmuuden vuoksi olisi hyvä myös kuvata yksilöt.

Oriveteläisen koululuokan löytämä ampiaishämähäkki on elävänä näytteillä Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä tiistaista 30.8. alkaen – jos otukselle ei käy hullusti ennen sitä. Tervetuloa katsomaan!

Lisätietoja hämähäkistä:
Museomestari Timo Pajunen
Luonnontieteellinen keskusmuseo
050-3182348
timo.pajunen@helsinki.fi

Ampiaishämähäkin kuva tiedotusvälineiden käyttöön: http://www.luomus.fi/users/tiedotus/kuvia_medialle/ampiaishamahakki_LTKM-VilleHeimala.JPG (kuva: Luonnontieteellinen keskusmuseo/Ville Heimala)

Luonnontieteellinen museo

Pohjoinen Rautatiekatu 13, Helsinki (Kampin keskuksen kulmilla)
Avoinna ti–ke 9–16, to 9–18, pe 9–16, la–su 10–16, ma suljettu.
Pääsymaksut 6/3/0 euroa, torstaisin klo 16–18 vapaa pääsy

Luonnontieteellinen keskusmuseo www.luomus.fi


Ampiaishämähäkkinaaras viettää viikonlopun pienehkössä yksiössä, jossa se tuntuu kuitenkin viihtyvän ainakin sen verran, että on alkanut kutomaan verkkoa. Maanantaina otus siirretään tilavampaan terraarioon ja yleisö voi tutustua siihen tiistaista alkaen Luonnontieteellisen museon aukioloaikoina. (Kuva: © Ville Heimala/LTKM)

HUOM: tekstistä on poistettu jälkikäteen lause aikuisen ampiaishämähäkkinaaraan talvehtimisesta. Laji on yksivuotinen, joten sen aikuiset yksilöt eivät talvehdi.

Avainsanat: 

Luonnontieteellinen museoTiedeuutiset