LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kaisaniemen kasvihuoneet 30.3.2015: perinteisiä ja uusia kukkijoita

Kokouksen jälkeen nautiskelen kasvihuoneista. Ulkona takatalvi verhoilee puutarhan valkoiseksi, mutta kasvihuoneissa on tropiikin jatkuva kesä ja subtropiikin puhkeava kasvu. Palmusalin muhkea punttibanaani (Musa balbisiana 2001-390) kukkii edelleen. Korkealla sijaitsevasta, pitkästä kukinnosta on varissut kukkia (ja paljon siitepölyä!) käytävälle, lähemmin tarkasteltaviksi.  Kaakaopuussa (Theobroma cacao 1990-795) on raakileita ja kypsiä oranssinkeltaisia hedelmiä.

Mutta tämäpä yllätys: Allamanda puberula 1999-541 -kustaankukassa on hedelmä, risiinin tai hulluruohon hedelmää muistuttava 5-senttinen, vihreä, piikkinen soikio! On ensimmäinen kerta, kun Helsingin kokoelmassa mikään Allamanda tekee hedelmiä. Vuonna 2013 pääsin näkemään kustaankukan hedelmän Joensuun Botaniassa. Mikähän otus kukat on mahtanut pölyttää?

Vuoripurohuoneessa kukkii sinikohtalonpensas (Clerodendrum myricoides ’Ugandense’ 1998-391). Huoneen lukuisat, luonnosta peräisin olevat Saintpaulia-taksonit ja -alkuperät kukkivat melkein ympäri vuoden, mutta nyt ne lepäävät: vain muutama paavalinkukka eli saintpaulia, ennen kaikkea Saintpaulia ionantha subsp. grandifolia 2001-325, 2004-844, on kukassa.

Sademetsähuoneessa koen iloisen yllätyksen: Maarten Christenhuszin 2012 Keniasta siemeninä keräämä Taita Hillsin endemiitti Meineckia ovata 2012-168 kukkii! Tämä erikoisen näköinen kasvi kuuluu Phyllanthaceae-heimoon, jonka muut edustajat Luomuksen elävien kasvien kokoelmassa ovat kasvihuoneiden kolme laipikka- eli Phyllanthus-taksonia ja ulkopuutarhojen Flueggia suffruticosa. Isoja, erikoisen näköisiä kukkia ihaillessani huomaan, että Meineckia ovata on yksikotinen ja yksineuvoinen: ainoassa yksilössä on sekä hede- että emikukkia.

Sademetsähuoneessa koen toisenkin iloisen yllätyksen: Polystachya graminoides 1997-129 -kämmekkä on kokoelmassa ensi kerran onnistunut kasvattamaan isot nuput! Niitä on kuuden verson kärjessä. Tämän kämmekän keräsivät Tapani Nurminen ja Leif Schulman vuonna 1996 Tansaniasta, Amanista. Kasvi oli kasvanut päällyskasvina suuren puun latvassa, mutta oli pudonnut maahan oksansa mukana. Kämmekkä oli kokoelmissa nimettä, kunnes Mark Chase 2011 määritti sen. Kasvia kasvatettiin aluksi pohjoisseinällä kaarnanpalalla. Kasvin versonkärkiin ilmestyivät syksyisin pienet nuput, mutta valon puutteessa kukinnot talven ja kevään mittaan pikku hiljaa kuivuivat pois. Vuonna 2011 Maarten istututti kasvin huoneen eteläosaan Diospyros lycioides subsp. guerkei 2000-495 -eebenpuun oksanhankaan, ja pian siis saadaan nauttia Polystachya graminoideksen  pikkuisista kukista. – Sademetsähuoneessa kukkii myös, kuten joka kevät, Aerangis confusa 1988-323 -enkelikämmekkä.

Savannihuoneen viileä, kuiva kausi on päättynyt ja lehdettöminä lepokauden viettäneet puut ovat hiirenkorvalla. Huoneen keskilattian luoteiskulmassa on tyhjä paikka: talvella 2013–2014 kuollut apinanleipäpuu (Adansonia digitata 00YY-595) on poissa. Kasvi oli ollut puutarhan kokoelmissa ainakin 1970-luvun alusta, aluksi sitä oli kasvatettu Ficus-huoneessa (nykyinen Sademetsähuone). Puu on kausivihanta, Savannihuoneessa se oli lehdettömänä tammi-maaliskuun. Mahtoiko kukaan mitata puun rungonympärystä? Huoneen väritupsussa (Scadoxus puniceus 2005-697) on kaksi muhkeaa, lukuisista kapeista kukista muodostuvaa, oranssinhehkuista kukintoa ja paljon siitepölyä ja mettä.

Aavikkohuoneessa on täydessä kukassa Carissa bispinosa 1998-671 -kapmaanluumu. Pienet, valkoiset, tähtimäiset kukat ovat usean kukan ryhminä, ja nyt kello 17, räntäsateisena, pilvisenä iltapäivänä, hukuttaudun kukkien huumaavaan tuoksuun. Gran Canarialta koristeistutuksista siemeninä saatu tunnistamaton mehipuu (Aeonium indet. 2005-339) olisi nyt tunnistettavissa: Kasvi kukkii, se on kasvattanut korkean kukinnon. Kukintovana on lehtinen, ja kukat ovat isot, valkoiset.

Lummehuoneen suuri vesiallas tyhjennettiin ja pestiin viime viikolla, ja parananjättilumpeen (Victoria cruziana 00YY-885) kookas taimi istutettiin altaan keskelle 26.3.  Siinä on kolme ruokalautasen kokoista, vielä pystylaidatonta lehteä. Siellä se kellii, valmiina kevään ja kesän huikeaan kasvuun.

Välimerihuoneessa aitoviiniköynnös (Vitis vinifera ’Aurore’ 1998-517) on nupulla. Myös kääpiöpalmu (Chamaerops humilis 00YY-402) alkaa nuorentamisen aiheuttaman tauon jälkeen kukkia. Ilokseni näen, että syksyllä 2011 Kreetalta siemeninä keräämässäni ja 2013 huoneeseen istutetussa kreetankistuksessa (Cistus creticus 2011-1318) on nuput! Mastiksipistaasi (Pistacia lentiscus 1982-2187) kukkii, kuten aina tähän aikaan. Maarten Christenhuszin Beirutista keräämä Libanonin endemiitti Matthiola crassifolia 2012-959 -leukoija on violettinaan kukkia, ja juudaksenpuussa (Cercis siliguastrum 1996-48) on enemmän kukintoja ja kukkia kuin koskaan ennen.

Kasvihuoneiden kolme kuukautta kestänyt arkisin kiinniolo päättyy, ja 31.3. alkaen kasvihuoneet ovat taas auki normaalisti tiistaista sunnuntaihin.

Kaisaniemen kasvihuoneet 30.3.2015: perinteisiä ja uusia kukkijoita

31.3.2015
Paula Havas-Matilainen
Avainsanat: 

Luomuksen blogiKaisaniemen puutarha