LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kaisaniemi 11.7.2015: kasvihuoneissa kävykkejä ja jättilumme

Kaisaniemi 11.7.2015: kasvihuoneissa kävykkejä ja jättilumme

14.7.2015
Paula Havas-Matilainen

Saintpaulia-huoneessa Costus afer 1997-28 -kostus on ohikukkimassa. Korkean verson latvassa olevassa käpymäisessä kukinnossa ovat auki viimeiset kolme vaaleanpunaista kukkaa. Kun Tapani Nurminen keräsi kasvin siemenet Tansanian keruuretkellä 1996, kasvi tunnistettiin vain suvulleen (Costus indet.). Vuonna 1999 se sai nimen Costus sarmentosus, ja nyt kesäkuussa 2015 Luomuksen kasvitieteen yksikössä vieraillut professori emeritus Paul Maas määritti kasvin Costus aferiksi. Kokoelmakasveissa ei tärkein olekaan nimi – se saattaa muuttua –, vaan kasvin tunnus, tässä tapauksessa 1997-28, joka muuttumattomana seuraa kasvia koko sen elinkaaren ajan.

Sademetsähuoneessa Funtumia africana 1997-364 -puu on isolla nupulla.  Kasvin parin viikon sisällä avautuvat kukat ovat valkoiset, tähtimäiset ja tuoksuvat.

Japaninkruunukävykki (emikasvi) kukkii. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 11.7.2015

Kävykit (käpypalmut) ovat paljassiemenisinä siemenkasveina Palmusalin evoluutiopolun alkupään kasveja. Luomuksen kokoelmissa on useita vanhoja, hienoja yksilöitä. Ceratozamia mexicana 00YY-334:ssa (emikasvi) on yksi suuri, käpymäinen kukinto ja Zamia  furfuracea 1990-797 -samiakävykissä (hedekasvi) ainakin 12 uutta käpymäistä kukintoa. Japaninkruunukävykin (japaninkäpypalmu, Cycas revoluta 00YY-342; emikasvi) kukinto on muhkea, kakkumainen. Stangeria eriopus 00YY-382:ssa (emikasvi) kasvaa, siinä on ainakin 10 uutta, avautuvaa lehteä.

Koukkuköynnös (Combretum indicum, Quiscualis indica) on puuvartinen köynnös eli liaani. Palmusalin koukkuköynnöksen (puutarhan tunnus 00YY-114) oraruoteja on moni opiskelijavuosikurssi ihmetellyt. Jos kurkistelee ylös kohti Palmusalin parveketta, näkee kasvin kukkivan latvuksen. Kukat avautuvat yöllä valkoisina ja tuoksuvina, mutta yleisöaikaan ne ovat jo muuttuneet punaisiksi.

Karambolassa (tähtihedelmä, Averrhoa carambola 2008-324) on röykkiöittäin pieniä vaaleanpunaisia kukkia ja nuppuja. Kasvi kuuluu käenkaalikasvien heimoon (Oxalidaceae), ja opin juuri, että sen poikkileikkaukseltaan tähtimäisten hedelmien hapokas maku johtuu oksaalihaposta, samasta mitä on kotoisen käenkaalimme eli ketunleivän lehdissä.

Aavikkohuoneessa monet kirjotähdet (Haworthia) kukkivat.  Prosopis velutina 1994-509 -meskite on täydessä kukassa ja houkuttelee medentuoksullaan kimalaisia sisälle huoneeseen.

Parananjättilumme on iso ja kasvaa. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 11.7.2015

Lummehuoneessa kukkii papyruskaisla (Cyperus papyrus 00YY-10). Parananjättilumme (Victoria cruziana 00YY-885) on parhaassa kasvussaan. Lehtien läpimitta on pitkälti toista metriä. Nyt altaassa on kahdeksan lehteä ja kaksi lehteä tulossa. Pinnassa on lakastunut vaaleanpunainen kukka sekä nuppu. Ensi yönä uusi kukka avautuu valkoisena (jos Suomen valoisassa kesäyössä lainkaan avautuu) ja sulkeutuu aamuun mennessä. Toisena yönä se avautuu vaaleanpunaisena ja saattaa pilvisenä aamuna olla vielä aamupäivällä osittain auki.

Hypericum androsaemum -kuisma on isolehtinen. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 11.7.2015

Välimerihuoneessa huomioni kiinnittyy Hypericum androsaemum 2011-1221 -kuismaan, jonka siemenet Maarten Christenhusz keräsi 2011 Ranskan Pyreneiltä. Kasvin vastakkaiset, ruodittomat lehdet ovat valtavan isot verrattuna kotoisen särmä- tai mäkikuismamme lehtiin. Taimesta kasvaakin aikanaan jopa yli metrin korkuinen pensas.

 

Avainsanat: 

Luomuksen blogiKaisaniemen puutarha