LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kaisaniemi 17.2.2015: kasvihuoneiden eteläseinustan arkoja ainavihantia

Poistun kasvihuoneiden yläsalissa pidetystä kokouksesta kasvihuoneiden eteläpuolitse. Ihailen lumetonta, joulukuun alussa 2014 urakoitsijalta valmistunutta keskipuutarhaa ja sen tulevan systemaattisen osaston, elämänpuun, lehtikuusilaitein varustettuja kohopenkkejä. Siirrealueella on vanhasta systemaattisesta osastosta talteen otettuja kasveja ja Kumpulan lisäyskasvihuoneessa uusia, Mikko-intendentin tilaamista siemenistä kasvatettuja taimia. Istuttaminen päästään aloittamaan keväällä, ja ehkä syksyllä 2016 Kaisaniemessä on valmiina jotain todella uutta ja esittelemisen arvoista.

Kasvihuoneiden eteläseinustalle istutettiin Maarten-intendentin aikana erilaisia tulppaaneja. Niistä ei näin helmikuussa ole vielä mitään näkyvissä. Täytyy tulla keväämmällä niitä ihastelemaan. Eteläseinustan lämmössä ja suojassa kasvatetaan Suomen oloissa arkoja kasveja. Nyt huomiota kiinnittävät seinustan vihreinä talvehtineet, ainavihannat kasvit.

Isopuksipuu (Buxus sempervirens) on kotoisin Länsi- ja Etelä-Euroopasta ja Lähi-idästä.  Kaisaniemen isopuksipuu 1995-752 tuotiin 1995 pistokkaina ja siemeninä Siuntion-vierailulta, Suitian koetilalta, missä tämä kestävä alkuperä oli selviytynyt Suomen talvista ja kasvanut kookkaaksi. Tuohon aikaan, eli ennen kasvihuoneiden 1996–1998 tehtyä peruskorjausta, isopuksipuita kasvatettiin Kaisaniemessä vielä sisällä kasvihuoneissa, niin että ulkona menestyvä yksilö oli meille ihmetyksen aihe. Pistokastaimet istutettiin kasvihuoneiden seinustalle 1998 ja siementaimet 2004. Nyt Suitialan kanta kasvaa kaniverkon takana tuuheana ja hyvinvoivana, ilman talvisuojausta. Lehtihangoissa on nuppuja. Kukinnot avautuvat keväällä. Mitättömän pienet kukat jäävät lehtien peittoon.

Reunushappomarja (Berberis buxifolia) on kotoisin Argentiinasta ja Chilestä. Reunushappomarjan 2000-469 siemenet keräsi Tallinnan kasvitieteellinen puutarha Argentiinasta 2000, Patagoniaan ja Tulimaahan tekemällään siemenkeruumatkalla. Kasvihuoneen seinustalla piikkipehko on kasvanut vuodesta 2004 ja on kolmiosaisine piikkeineen ja piikkisine lehtineen suorastaan koristeellisen näköinen. Kasvi ei ole tainnut vielä kukkia? Kasvin kukat ovat keltaiset; sinimustat hedelmät ovat syötäviä.

Tulimarja (Pyracantha coccinea) on kotoisin Etelä-Euroopasta ja Lähi-idästä. Kasvihuoneiden seinustalla vuodesta 2000 asti kasvaneen tulimarjan 1999-112 siemenet Visa Lipponen ja Kustaa Niini keräsivät Bulgarian keruumatkallaan 1998. Kasvi on viljelyalkuperää, emokasvi kasvoi hotellin pihalla. Syksyisin tulimarjat hehkuvat tulipunaisina marjoista; Kaisaniemen pensaissa on yhä jäljellä ylitalvisia marjoja.

Hapsijukka (Yucca filamentosa) on kotoisin Yhdysvaltojen itä- ja keskiosista. Se on kasvanut kasvihuoneiden eteläseinustalla ainakin jo vuodesta 1980. Kasvi on ilmeisesti ajalta, ennen kuin järjestelmällinen rekisteröinti aloitettiin puutarhassa. Vuonna 1995 se sai nykyisen tunnuksensa 1995-756. Kasvihuoneiden peruskorjauksen alta hapsijukka siirrettiin 1996 evakkoon; takaisin se istutettiin 1999. Kasvi viihtyy ja kukkii näyttävästi joka kesä. Nyt vihreitten lehtien keskellä törröttää viisi viimekesäistä kukintoperää.

Sinijukka (Yucca glauca) on kotoisin Yhdysvaltojen kaakkoisosasta. Kasvihuoneiden seinustan sinijukka 2004-565 on saatu taimina Arboretum Mustilasta (alkuperä: U.S.A., Montana) ja istutettu nykyiselle paikalleen 2006.

Itäisestä Pohjois-Amerikasta kotoisi olevan Yucca flaccida 2011-1237 -jukan siemenet Maarten-intendentti keräsi U.S.A.:sta, Michiganista, lokakuussa 2011. Siemenet kylvettiin maaliskuussa 2012, ja jo kesäkuussa 2012 yksi taimi istutettiin kasvihuoneiden seinustalle.

Meksikosta ja Yhdysvaltojen lounaisosista kotoisin oleva Opuntia phaeacantha 2002-56 -opuntia saatiin puutarhojen kansainvälisen siemenvaihdon kautta Wienistä – itse asiassa saatiin Belvedere-Alpengartenissa viljellyn kasvin koko hedelmä. Kasvihuoneiden seinustalle istutettiin kaksi siementainta 2006 ja kaksi vuonna 2008. On ollut hämmästyttävää nähdä opuntiakaktuksen menestyvän ulkona Helsingin talvissa! Vielä se ei ole kukkinut? Odotan latuskaisiin, piikkisiin versoihin puhkeavia värikkäitä kukkia ja syötäviä hedelmiä.

 

 

Kaisaniemi 17.2.2015: kasvihuoneiden eteläseinustan arkoja ainavihantia

16.3.2015
Paula Havas-Matilainen
Avainsanat: 

Kasvitieteellinen puutarhaLuomuksen blogiKaisaniemen puutarha