LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kumpula 16.3.2016: avautuvia silmuja ja kukkivia tuulipölytteisiä

Lämpenevä maaliskuun puolivälin iltapäivä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Taivas on sininen ja pilvetön. Aurinko paistaa korkealta kartanon päältä. Lämpötila kohoaa puolentoista tunnin kävelyn aikana keväisesti 6,5 asteesta 7,9 asteeseen, mutta reippaasti puhaltava länsituuli kohmettaa paljaat kädet. Viime yön alin oli 0,9 astetta ja eilisen ylin 4,1 astetta. Lähestytään kevätpäiväntasausta: päivän pituus on 11 tuntia 53 minuuttia.

Lunta on laikuittain. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Ylälammet ja puro ovat jäättömät. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Ison lammen jää hapertuu. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Kaisaniemessä lumen syvyys on 0 cm, mutta Kumpulassa lunta on virallisesti 7 cm:ä. Kartanoalueella, puiden alla, puutarhan etelärinteillä ja kukkuloiden päivänpuolella on laajalti lumetonta, mutta istutusryhmien välissä ja käytävillä loistavan valkoista, märkää lunta on paikoin paksulti. Sulamisvesiä seisoo notkelmissa ja virtailee viettävissä kohdissa. Suolampi on lumen alla, lammen keskikohdalla jäällä on vaaleanruskeaa vettä. Ison alalammen rannat ovat lumiset, keskellä lampea on jäällä lumisohjoa. Laskuojien kohta on sula, samoin koko pienempi alalampi.

Iltapäivän ilma on täynnä tiaisten raukeita ääniä. Harakka säksättää vaimeasti, viherpeippo laulaa ja ryystää. Rusakko pinkoo pakoon keväisen ketterästi. Mari on nähnyt parina päivänä kanahaukan.

Kävelen tuija-aidan (Thuja) viertä. Korkeaksi kasvanut havuaita erottaa yleisöltä suljetun talouspihan kartanopuistosta. Korkein, itäisin eli lähinnä Yläkartanoa kasvava osa on jättituijaa (Thuja plicata 1969-206). Se on saatu 1969 siemenvaihdon kautta Vancouverin kasvitieteellisestä puutarhasta. Siemenet oli kerätty luonnosta Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta. Yksi puu oli istutettu – ilmeisesti 1970-luvun alussa – Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan lohkoon 161. Siitä oli otettu pistokkaita 1987, 1990 ja 1991, ja noita pistokastaimia oli 1992 istutettu Kumpulaan aidaksi 98 kappaletta. Ne ovat jo monta vuotta tarjonnet pikkulinnuille ja isommillekin turva- ja pesäpaikkoja.

Jättituija-aita jatkuu länteen päin nuorempana ja matalampana kanadantuija- (Thuja occidentalis) -aitana.  1997-444-alkuperä (19 kpl) on Kanadan Ontariosta ja 1997-459-alkuperä (20 kpl) Kanadan New Brunswickista. Siemenet on kylvetty 1997 ja 2,5-vuotiaat siementaimet istutettu 1999.

Kaukasian vuoriston kasveille on rakennettu oma istutusalue. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Syksyllä rakennettu ja kasvitettu Kaukasus-istutusalue on lumeton ja näyttää kasvittomalta, mutta tarkemmin katsoen Primula amoena 2012-77 -esikon nimikilven takana näkyy vihreitä lehtiä. Viime maaliskuussa tämä viehättävä, violettikukkainen kasvi kukki lisäyskasvihuoneessa. Kolme kaukasianalppiruusun (Rhododendron caucasicum 2012-76) pikkutainta näyttävät selvinneen talvesta hyvin.

Lyhtysorvarinpensas (Euonymus macropterus 1993-733) ja alkava kasvun ihme. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Aikaisin lehteen tulevan ja huhtikuussa kukkivan, Venäjän Sahalinista saadun Ribes sachalinense 1995-366 -herukan (karviaisen?) punaiset silmusuomut ovat raottuneet. Samoin ovat raottuneet Venäjän Kamtchatkasta saadun seljapihlajan (Sorbus sambucifolia 1995-119) silmut. Kiinan keruumatkalta temperaattisesta vyöhykkeestä tuotu Ribes komarovii var. cuneifolium 1994-1014 -taikinamarja on tulossa hiirenkorvalle ja  mantsuriankirsio (Prinsepia sinensis 1994-942) jo vihertää. Hiirenkorvelle on tulossa myös Japanin keruumatkalta tuotu orohemiboreaalinen viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia var. stellipila 1993-658). Lyhtysorvarinpensaan (Euonymus macropterus 1993-733) pitkät, punaiset silmut ovat raottuneet kärjestä. Huhtikuussa nähdään taas tämän kasvin vertaansa vailla oleva kasvun ihme!

Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana 1995-496) kukkii. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Karjalohjalta kerätty euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana 1995-496) kukkii. Latvus on täynnä pääsiäisenkeltaisia lyhyentypäköitä hedenorkkoja. Myös japaninleppä (Alnus japonica 1993-782) kukkii, sen kahdeksan senttimetrin pituiset hedenorkot riippuvat rentoina, ja hiukan siitepölyä irtoaa. Amerikanharmaaleppä (Alnus rugosa 1990-395) alkaa kukkia tuota pikaa.

Tähtirotkokielon (Maianthemum stellatum 1992-206) syksyiset marjat ovat vielä aivan tuoreet! Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Tähtirotkokielon (Maianthemum stellatum 1992-206) marjat hehkuvat punaisina ja pulleina maahan karikkeeseen laonneiden, kalvakoiden, lehdettömien ylitalvisten versojen latvassa! Tähtirotkokielo on puutarhan itäisen Pohjois-Amerikan osaston toukokuisia kevätkukkijoita.

Lännenmarjakuusi (Taxus brevifolia 1995-576) on Suomessa harvoin viljelty. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 16.3.2016

Tämä vuodenaika on vielä ainavihantien aikaa. Olen viime ajat tuijotellut Suomessa silmälläpidettävää euroopanmarjakuusta (Taxus baccata 1985-818) Nyt huomaan läntisen Pohjois-Amerikan osastossa lännenmarjakuusen (Taxus brevifolia 1995-576). Tämä Luomuksen ainoa lännenmarjakuusikanta on tuotu siemeninä puutarhan Kanadan keruumatkalta, Brittiläisestä Kolumbiasta. Sitä on kokoelmassa alkuperäinen siemenestä kasvatettu yksilö ja neljä sen alle metrin korkuista pistokastainta (ja lisää pistokastaimia on lisäyskasvihuoneessa). Toivon kasville pitkää ikää!

Euroopan osaston Suomi-lohkossa pääsee ihailemaan puutarhassa etäsuojelussa olevia uhanalaisia ja silmällä pidettäviä kasveja. Harsomatara (Galium schultesii 2014-603) on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja luonnonsuojeluasetuksen nojalla erityisesti suojeltava laji. Viime kesänä puutarhaan istutettiin 20 siementainta (kylvetty huhtikuussa 2015). Kasvit kukkivat jo heti ensimmäisenä kesänään. Nyt etelärinteessä sijaitseva Suomi-lohko on paljolti lumeton. Harsomatara näyttää ainavihannalta, versot ovat talvehtineet vihreälehtisinä.

Kumpula 16.3.2016: avautuvia silmuja ja kukkivia tuulipölytteisiä

21.3.2016
Paula Havas-Matilainen
Avainsanat: 

Luomuksen blogiKumpulan puutarha