LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kumpula 16.9.2014: alkavaa ruskaa, hedelmiä, kukkiakin vielä

Syyskuun puolivälin iltapäivä: aurinkoista, melkein selkeää, lämpötila 17,7 astetta, kaakkoistuulta kolme metriä sekunnissa. Eilisen ylin oli liki 19 astetta ja viime yön alin alle 6 astetta. Kylmät yöt, kirpakat aamut ja heleät, lämpöiset päivät saavat odottamaan yhtä komeaa ruskaa, kuin mistä Kumpulassa nautittiin viimeksi vuonna 2010.

Pihlajat ovat punaisinaan puhtaita, toukattomia marjoja, niin ahvenanmaalainen suomenpihlaja (Sorbus hybrida 1992-567) kuin Kanadasta saatu komeapihlaja (Sorbus decora 1997-434) ja Japanin-keruumatkalta tuotu japaninpihlajakin (Sorbus commixta 1993-678). Kanadan-keruumatkalta 1995 tuodun lännenpihlajan (Sorbus scopulina 1995-508) marjat loistavat kauas oranssinvärisinä. Venäjän Kamtšatkalta saadun seljapihlajan (Sorbus sambucifolia 1995119) isot marjat ovat oranssinpunaiset.

Myös orapihlajilla on loistava marjavuosi. Itävaltalainen tylppöorapihlaja (Crataegus monogyna 1992-98) on tupaten täynnä punaisia marjoja. Virosta saadun suippuorapihlajan (Crataegus rhipidophylla 1996-328) joulunpunaiset marjat ovat pitkäperäiset.

Utsjoen Kevolta kerätty tunturikoivu (Betula pubescens subsp. czerepanovii 2003-499) on jo valmis Pohjolan talven tuloon: se on täysin lehdetön. Samoin lehdetön on Kanadan-keruumatkalta 1995 Albertasta, 1980 metrin korkeudesta, kerätty grönlanninpensaskoivu (Betula glandulosa 1995-720). Sahalinin saarelta kerätty siperiankoivu (Betula platyphylla 2005-11) varistaa lehtiään. Kiinasta tuodut nirhakiinansaarnet (Fraxinus chinensis var. rhyncophylla 1994-843, 1994-977) ovat saaneet viininpunaisen syysvärin. Näistä 1994-843-alkuperä, joka on kerätty ylempää vuorelta, temperaattis-orohemiboraalisesta vyöhykkeestä, varistaa lehtiään – sekin on Kumpulan puutarhan varhaisimmin lehtensä varistavia puita. Japanin-keruumatkalta temperaattisesta vyöhykkeestä tuotu mantšuriansaarni (Fraxinus mandshurica var. japonica 1993-841) on vasta alkanut muuttua vihreästä keltaiseksi. Kiinasta tuodut Euonymus hamiltonianus subsp. maackii 1994-1034 -sorvarinpensasyksilöt ovat vihreitä, vaaleanpunavalkoisia ja kalvaan kellanvalkoisia.

Kumpulan lajirikkauden keskellä oppii aina uutta. Törmään kolmeen puuhun, joita en aluksi tunnista edes suvulleen. Ne ovat Venäjän Volgogradista saatuja tataarivaahteroita (Acer tataricum subsp. tataricum 2005-17). Lehdet ovat miltei liuskattomat, toisin kuin lähisukuisella, koristeistutuksissakin nähdyllä mongolianvaahteralla (Acer tataricum subsp. ginnala, esimerkkinä Kiinasta tuotu 1994-891). Puutarhassa kasvaa myös kolmas alalaji, pienilehtinen, Kirgisiasta tuotu turkestaninvaahtera (Acer tataricum subsp. semenovii 2009-804).

Kanadasta siemenvaihdon kautta jo vuonna 1986 saadut harmaadouglaskuuset (Pseudotsuga menziesii var. glauca 1986-633) ovat huomaamattani varttuneet muhkeiksi puiksi.

Syksyn myöhäisimpiin kukkijoihin kuuluva, Italiasta saatu kellokatkero (Gentiana pneumonanthe 1997-666) kukkii sinisenään ja houkuttelee mehiläisiä ja kukkakärpäsiä. Japanin keruumatkalta tuotu, kesäkuussa kukkinut mätäspäivänlilja (Hemerocallis dumortieri 1993-506) on kauniin syksyn kunniaksi kasvattanut kaksi kukintovanaa ja alkanut uudelleen kukkia!

 

 

Kumpula 16.9.2014: alkavaa ruskaa, hedelmiä, kukkiakin vielä

17.9.2014
Paula Havas-Matilainen
Avainsanat: 

Luomuksen blogiKumpulan puutarha