LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Minustako lintubongari?

Kevät on loistavaa aikaa lintujen tarkkailuun, sillä monet syksyllä etelään talvehtimaan lentäneet lajit muuttavat takaisin maahamme ilmojen lämmetessä. Tänä keväänä lintujen muutto on käynnistynyt tavallista hitaammin kolean ilman vuoksi, mutta kun säät vihdoin lämpenevät, on lintuja tulossa paljon kerralla!


Ennen lintujen kevätmuuttohuippua on vielä runsaasti aikaa opetella tunnistamaan maassamme esiintyvät yleisimmät lintulajit. Jo nyt tarkkasilmäinen tai -korvainen havainnoija voi löytää luonnosta muutamia helposti tunnistettavia lajeja. Auringon lämmittämillä pelloilla voi jo nähdä leveäsiipiset töyhtöhyypät, pikkuruiset kiurut tai iloisesti hyppelevät kottaraiset. Ensimmäisistä sulista voi löytää äänekkäät laulujoutsenet, viuhuvasta lennostaan tunnetut telkät sekä merenlahdilla viihtyvät haahkat.

Lintuharrastuksen voi aloittaa vaikkapa takapihan lintulautaa tarkkailemalla tai tekemällä retken lähimetsään. Kun puissa ei ole vielä lehtiä, pienet ja normaalisti lehvästön suojassa piilottelevat lajit on helpompi havaita oksien lomasta. Myös melko suurikokoisten vesilintujen tarkkaileminen on keväällä vaivatonta, kun monet lajit ovat kerääntyneet pienille ja harvassa sijaitseville sulapaikoille.

 


Pienin sorsalintumme tavi viihtyy etenkin metsäjärvissä ja -lammissa, muttei kaihda murtovettäkään. (Kuva: Marika Turtiainen)

 

Lintujen tunnistuksessa kannattaa kiinnittää huomiota tiettyihin tuntomerkkeihin, kuten linnun kokoon, nokan ja ruumiin muotoon, kaulan, jalkojen tai pyrstön pituuteen sekä väritykseen ja kuviointiin. Jos lintu on kaukana, sen liikkumistakin kannattaa havainnoida – edistynyt lintuharrastaja saattaa nimittäin tunnistaa lajin jo pelkän lentotyylin perusteella!

Hyvän kuulomuistin omaaville  lintujen ääntelystä voi olla paljon apua, sillä jotkin linnut on helpompi löytää ja tunnistaa äänestä kuin näköhavainnosta. Tunnistusta helpottaa, jos linnun elintavat ja levinneisyys ovat hyvin selvillä; keskellä talvea västäräkkiä ei Suomesta löydy, koska hyönteissyöjänä se muuttaa talveksi paremmille hyönteisapajille.

 

Harjoitus tekee mestarin

Ennen maastoon lähtemistä voi muistin virkistämiseksi selata lintukirjaa tai tutustua netistä löytyviin tunnistussivuihin. Esimerkiksi ComputerBirding -sivustolla voi opetella eri lajeja pelaamalla lintujentunnistuspeliä. Kielivalikosta valitaan ensin kieli, ja sen jälkeen määritetään tasoksi aloittelija, edistynyt tai asiantuntija.

Jos opettelu kuvista tuntuu hankalalta, kannattaa suunnata retkelle Luonnontieteelliseen museoon. Suomen luonto -näyttelyssä on esillä lähes kaikki maassamme pesivät lintulajit, joita pääsee tarkastelemaan aivan lähietäisyydeltä. Oikeista näytteistä sulkapeitteen kuvioinnit ja lajien kokoerot on huomattavasti helpompi hahmottaa kuin kuvista. Näyttelyssä onnistuu myös lintujen äänten harjoittelu!

 


Luonnontieteellisen museon näyttelydioraamojen lisäksi Suomessa esiintyviä lintuja löytyy myös erillisistä lintuvitriineistä. (Kuva: Pinja Näkki)

 

Omia taitojaan pääsee testaamaan käytännössä jo vaikka ensi viikonloppuna 13.–14.4., kun Kevätseurannan kolmas seurantaviikonloppu käynnistyy. Kevätseurannassa kerätään havaintoja yli 40 kasvi- ja eläinlajista, ja linnuista seurannassa ovat tänä vuonna esimerkiksi laulujoutsen, naurulokki, kurki ja töyhtöhyyppä.

Kiikarit kaulaan ja maastoon!

Minustako lintubongari?

10.4.2013
Pinja Näkki
Avainsanat: 

Luomuksen blogi