LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Tiedottaja toisella puolella palloa – Melbourne Botanic Garden

Reippailin kävellen Melbournen kasvitieteelliseen puutarhaan. Matka ei ollut kovin pitkä, mutta kuumuus sen verran hurja, että takaisin päin tulin raitiovaunulla. Melbournen ratikat aiheuttavat turistiautoilijoille toisinaan päänvaivaa, koska niiden kaupungin risteyksistä saa kääntyä oikealle ainoastaan mutkikkaalta tuntuvan "käänny oikealle ainoastaan vasemman kautta" -ohjeen mukaan.

Kasvitieteellinen puutarha vakuuttaa jo pelkällä koollaan: lähes 38 hehtaaria ja 50 000 kasviyksilöä! Paikka on valtava, upeasti 1800-luvun tyyliin suunniteltu puistoalue. Paikalliset lenkkeilevät, käyvät eväsretkellä ja viettävät aikaa monin tavoin puutarhassa.

Tiedekasvatuksen näkökulmasta paikka vaikuttaa kuitenkin olevan täynnään käyttämättömiä mahdollisuuksia. Tai ainakin niissä osissa puutarhaa, joihin itse tutustuin, olisi ollut paljon tehtävää. Isosta osasta kasveja puuttuvat jopa nimikyltit muusta tiedosta puhumattakaan! Tässä kohtaa Sydneyn puutarhassa oli selkeästi enemmän yritystä.

Melbournen puutarhan keskellä kohoava herbaariorakennus on vaikuttava ja sen seiniin on koottu runsaasti tietoa kasvitutkimuksesta, kasvitutkijoista ja kasvitutkimuksen merkityksestä. Rakennus on saatu elävän ja kiinnostavan näköiseksi, vaikkeivät puutarhavieraat sisään pääsekään.

Lasten oma puutarha oli myös mainio ajatus – siellä pääroolia näytteli tekemisen meininki. Pikkulapset saivat riehua vesisuihkun alla, isompia houkuteltiin leikkimään piilosta kasvien seassa tai pomppimaan kuin sammakot lammessa.

Näkymä puutarhan pohjoislaidalta

Mäen painanteessa piilotteli valtava kivipaasi, johon oli kaiverrettu kaikkien puutarhan johtajien nimet

Harvat kyltit olivat maan rajassa ja kasvillisuus peitti monet

Näkymä kasvitieteellisen puutarhan keskiosista. Osa teistä oli leveitä ja asvaltoituja ja alueella olisi voinut liikkua myös puutarhan omalla minijunalla (joka kulki pyörillä, ei kiskoja pitkin...)

Puutarhurien auto ja satunnaisen turistin Marimekko-kassi

Meillä päin tällaisia kasvaa vain kasvihuoneissa, täällä valtavina puskina...

Puutarhan keskellä sijaitseva herbaario oli iso, pyöreä rakennus, jonka seiniä peittivät tekstit

Osalla teksteistä oli kuvituksellinen tarkoitus...

... ja osa kertoi kasvitieteestä, systematiikasta ja tutkimusmatkoista

Huumoria unohtamatta!

Historia oli läsnä puutarhassa

Herbaarion vieressä aukeni lasten oma puutarha, jonka tarkoitus oli selvästi saada lapset viihtymään puutarhassa ja innostaa heidät tutkimaan ympäristöä

Lasten puutarhan puksipuita

Ja "lätäkkö"

sekä ideakylttejä, jotka oli tarrattu asvalttiin

Melkein teki mieli itsekin ryhtyä toimeen...

Puutarhan laajat nurmialueet olivat koululaisryhmien käytössä. Tässä lapsille opetetaan aboriginaalien riittejä

Puutarhan kyltitystä

Kuvat: Laura Hiisivuori

 

 

Tiedottaja toisella puolella palloa – Melbourne Botanic Garden

4.12.2014
Laura Hiisivuori
Avainsanat: 

Kasvitieteellinen puutarhaLuomuksen blogi