LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Ilmastonmuutos muuttaa myös suojelualueiden lintuyhteisöä

9.11.2016
Aleksi Lehikoinen

Kuukkeli on osa pohjoisessa esiintyvää "viileämpää" lintuyhteisöä (kuva: Aleksi Lehikoinen)

Tuore suomalainen tutkimus osoittaa, että muutokset lintuyhteisöissä ovat yhtä nopeita luonnonsuojelualueiden sisällä kuin niiden ulkopuolella.

Lintuyhteisön muuttumista voidaan tarkastella lajien välisten runsaussuhteiden muutoksina. Lintuyhteisö muuttuu ”lämpimämmäksi” mikäli eteläiset lämpimämpiä alueita suosivat lajit runsastuvat suhteessa pohjoisiin kylmiä alueita suosiviin lajeihin.

Esimerkiksi pohjoinen kuukkeli on levinneisyydeltään huomattavasti ”kylmempi” kuin sen sisarlaji närhi, jota tavataan laajalti myös lauhkeammilla alueilla Etelä- ja Keski-Euroopassa. Muun muassa närhen runsastuminen suhteessa kuukkeliin muuttaa yhteisöä lämpimämpään suuntaan.

Riekon ja kuukkelin kaltaiset pohjoiset lajit ovat tyypillisemmin sidoksissa tiettyyn elinympäristöön kuten metsiin, soihin tai tuntureihin. Useat eteläiset lajit ovat generalisteja eli pärjäävät monissa erityyppisissä elinympäristöissä.

– Suojelualueiden lintuyhteisöt muuttuvat ilmastonmuutoksesta tehtyjen ennusteiden mukaisesti. Tästä huolimatta suojelualueet voivat vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittavaikutuksia, kertoo tutkija Andrea Santangeli Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos.

Suomessa luonnonsuojelualueiden lintuyhteisöt ovat yleisesti ”viileämpiä” kuin niitä ympäröivien alueiden lintuyhteisöt.

– Tämä johtuu siitä, että suojelualueiden ympäristöt, kuten vanhat metsät ja suot, ovat tärkeitä pohjoisille lajeille. Suojelun ulkopuoleisilla alueilla ihmisen maankäyttö suosii enemmän lämpimämpien alueiden generalistilajeja, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Tutkijoiden mukaan luonnonsuojelualueet voivatkin toimia ilmastonmuutoksen vaikutusten puskureina. Mitä kattavampi suojelualueiden verkosto on, sitä paremmin se pystyy vaimentamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Tulokset perustuvat 1970-luvulta lähtien tehtyihin lintulaskentoihin sekä suojelualueilla että näiden ulkopuoleisilla alueilla koko Suomessa. Tutkimus on Luomuksen ja Metsähallituksen yhteistyöhanke, ja tulokset on julkaistu arvostetun kansainvälisen Global Change Biology-tiedesarjan verkkosivuilla.

Lisätietoja

Aleksi Lehikoinen, 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Avainsanat: 

UutisetTutkimusTiedeuutisetTiedoteLajitietoLuonnon seurantaEläintiede