LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Perhosten sukulaisuus selveni

8.1.2015
Laura Hiisivuori

FM Maria Heikkilän väitöstutkimus pureutuu perhosten sukulaisuussuhteisiin. Laaja tutkimus vertaa ensi kertaa keskenään lähes kaikkien perhosten rakenteellisia ominaisuuksia. Vertailun perusteella selvisivät muun muassa muutamien hankalien perhosheimojen sukulaisuussuhteet perhosten perheessä.

Perhoset ovat yksi maailman monimuotoisimmista eliöryhmistä, josta tunnetaan noin 160 000 eri lajia. Arviot perhosten todellisesta lajimäärästä liikkuvat kuitenkin puolen miljoonan paikkeilla.

Laaja tutkimus vertaa ensi kertaa perhosten rakennetta läpi lähes kaikkien perhosten yläheimojen. Yläheimo liittyy eliölajien luokitteluun ja tarkoittaa ryhmää joka sijoittuu heimon – esimerkiksi kaaliperhosten – ja lahkon – perhoset – väliin.

Esimerkiksi monelle tutun valkean, mustatäpläisen perhosen laji on kaaliperhonen. Tämän lisäksi taksonomi – eliölajien sukulaisuuksien tuntija – voisi kertoa, että se kuuluu myös kaaliperhosten sukuun monien lähisukulaislajien, kuten lanttuperhosen kanssa, ja edelleen laajemmin kaaliperhosten heimoon, johon myös vaikkapa sitruunaperhonen kuuluu, ja edelleen päiväperhosten yläheimoon, perhosten lahkoon, hyönteisten luokkaan, niveljalkaisten pääjaksoon ja lopulta eläinkuntaan, johon myös me ihmiset kuulumme.

Monimutkaiselta tuntuvaa luokittelua tarvitaan, jotta voimme ymmärtää maapallon kanssamme jakavaa eliömaailmaa. Ilman tietoa eri eliölajeista ja niiden kehityshistoriasta emme pysty säilyttämään mahdollisimman suurta lajien monimuotoisuutta ja moni ihmisen näkökulmasta tärkeä eliö saattaa ehtiä katoamaan ennen kuin edes tiedämme sen olemassaolosta.

Sukulaisuussuhteiden tuntemus auttaa osaltaan esimerkiksi eliölajien uusien käyttötarkoitusten löytämisessä. Vaikkapa jonkin tuhohyönteisen torjunnan suunnittelussa voi käyttää tietoa sukulaisuuksista, jolloin tuholaisen haitattomat lähilajit eivät vaarannu – tai vastaavasti hyödyntää tietoa etsittäessä sopivaa biologisen torjunnan apuvälinettä.

Rakenteen tutkimus antoi lisätietoa

Viime vuosina useat tutkimukset ovat keskittyneet selvittämään perhosten sukulaisuussuhteita DNA-menetelmin. Heikkilän tutkimus tuo uutta tietoa DNA-menetelmillä hankitun rinnalle. Noin viittäsataa perhosten rakenneosaa vertailemalla saatiin selvyyttä muun muassa tähän saakka melko sekaisin olleen aitoperhosten ryhmän sisäisiin sukulaisuussuhteisiin. Aitoperhosiin kuuluu valtaosa tutuista perhosistamme, kuten päiväperhoset, mittarit ja yökköset.

Väitöstutkimus tarkentaa perhosten sukulaisuussuhteita ja luo sen myötä pohjaa muille tutkimuksille ja lajiston monimuotoisuuden suojelutyölle.

Lisätietoja:
FM Maria Heikkilä
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
maria.heikkila @ helsinki.fi
p. 050-3182332

Kaaliperhonen on läheistä sukua lanttuperhoselle (Kuva: Orangeaurochs from Sandy, Bedfordshire, United Kingdom. Creative Commons -lisenssi.)

Avainsanat: 

TiedoteUutiset