LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Vapaaehtoisvoimin tieteen hyväksi – rengastajat ovat kihlanneet lintuja jo 100 vuotta

31.1.2013

31.01.2013 07:00 | Helsingin yliopisto | Suomalaisia lintuja on rengastettu jo 100 vuotta. Vapaaehtoiset ovat tänä aikana tuottaneet merkittävän määrän aineistoa tieteen ja tutkimuksen käyttöön. Aineistoa on hyödynnetty niin lintujen muuttoreittien kuin talvehtimisalueiden selvittämisessä. Lisäksi on saatu selville maallikkoa kiehtovia yksityiskohtia, kuten pisin muuttoreitti tai pitkäikäisin lintulaji. Ensimmäistä ennätystä pitää hallussaan kalatiira ja jälkimmäistä harmaalokki.

Valtaosa linnuistamme lähtee täältä pohjoisesta etelään talvea pakoon. Kansainvälisistä muuttajista saatiin tietoa vasta, kun kehitettiin lintujen rengastus. Maailman ensimmäisen yksilöllisellä tunnuksella varustetun renkaan sai nilkkaansa tanskalainen kottarainen vuonna 1899. Reilu kymmenen vuotta myöhemmin rengastamisesta innostuttiin myös Suomessa. Maamme ensimmäinen rengastaja oli Helsingin yliopiston eläintieteen professori Johan Axel Palmén. Hän tilasi vuonna 1912 Saksasta nimellään ja osoitteellaan varustettuja renkaita, joita jakoi ystäväpiirilleen. Oululainen talitiainen oli puolestaan ensimmäinen suomalainen lintu, jolla oli kunnia saada rengas jalkaansa sata vuotta sitten 2.2.1913. Vuodesta 1926 rengastustoimintaa on koordinoinut eläinmuseo, josta sittemmin tuli osa Helsingin yliopiston Luonnontieteellistä keskusmuseota Luomusta. Muuttoreittien ja talvehtimisalueiden lisäksi rengastuksen avulla saadaan tietoa muun muassa lintujen iästä, kuolinsyistä, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista ja lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta. Tieto on merkittävää esimerkiksi suojelualueiden rajaamisessa, tuulipuistojen sijoitusratkaisuissa tai kaavoituspäätöksiä tehtäessä. Suomessa rengastustyö on alusta asti perustunut vapaaehtoisuuteen. Maassamme on tällä hetkellä noin 630 rengastajaa. He ovat kaikki vapaaehtoisia, eivätkä saa tärkeästä työstään palkkaa tai muita korvauksia. Rengastajien pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta esimerkiksi merikotkakannan hienona toipumisena. Toisaalta rengastajien työ piirtää tärkeää kuvaa myös epäonnisemmista lajeista, kuten peltojemme komean kuovin rajusta alamäestä tai mehiläishaukan taantumisesta. Lisätietoa: Yli-intendentti Jari Valkama LUOMUS jari.valkama@helsinki.fi p. 050-3182358 Suunnittelija Markus Piha LUOMUS markus.piha@helsinki.fi p. 050-3182350

Rengastusfaktoja:

Rengastetuista

  • Suomessa on rengastettu yhteensä yli 10,5 miljoonaa lintua, joista on saatu 1,2 miljoonaa löytöilmoitusta
  • Eniten on rengastettu talitiaisia (982 000), kirjosieppoja (655 000) ja pajulintuja (608 000)
  • Eniten löytöilmoituksia on saatu harmaalokista (yli 82 000), talitiaisesta (46 000) ja haahkasta (36 000)
  • Rengaslöytöjen perusteella tiedetään lokkien olevan pitkäikäisimpiä lintulajejamme. Harmaa-, kala- ja selkälokki ovat eläneet yli 32 -vuotiaiksi.
  • Rengaslöydöt kertovat, että meikäläinen kalatiira on lentänyt vähintään kerran maapallon toiselle puolelle Australiaan yli 15 000 km päähän.
  • Nopein todennettu muuttoetappi oli suosirrillä, joka eteni huikeat 1022 kilometriä vuorokaudessa Luvialta Saksaan

Renkaista

  • Renkaita on Suomessa nykyisin 36 eri tyyppiä ja 26 eri läpimittaa. Linnun rengas painaa suhteessa saman verran kuin ihmisen rannekello.
  • Renkaassa on juokseva numerointi ja kirjaintunnus
  • Palautusosoite on kaiverrettu suomalaisiin renkaisiin latinankielisessä muodossaan. Renkaissa käytetään lyhenteitä MUSEUM ZOOLOG, HELSINKI, FINLAND tai MUS.ZOOL, HELSINKI, FINLAND tai MUS.Z.HKI, FINLAND.
  • Jos löytää rengastetun linnun, niin kuolleelta yksilöltä voi toimittaa koko renkaan Rengastustoimistoon, elävältä kirjata numerokoodin muistiin ja toimittaa sen samaan paikkaan. Tarkemmat ohjeet: www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/loyto

Rengastajista

  • Suomessa on arviolta 630 rengastajaa
  • Rengastajat kokoontuvat tulevana viikonloppuna (2.-3.2.) juhlimaan 100-vuotista taivaltaan järjestyksessä jo 44. rengastajakokoukseen, joka pidetään Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingin Vuosaaressa
  • Voidakseen ryhtyä rengastajaksi, tulee suorittaa hyväksytysti rengastajatentti. Lisätietoa: www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/toiminta/rengastuslupa
  • Rengastusta varten tarvittavia lintujen pyyntilupia myöntävät ELY-keskukset luonnonsuojelulain piiriin kuuluville lajeille ja Suomen Riistakeskus metsästyslain alaisille lajeille
  • Lupa-asioita ja renkaita koordinoi Luomuksen rengastustoimisto

Lisätietoa huuhkajakuvista: Forumin huuhkaja-nuorukainen sai renkaan jalkaansa Huuhkaja-nuorukainen on juuri rengastettu (kuva: Laura Hiisivuori) Forumin katolla pesineen huuhkajan poikanen rengastettiin keväällä 2011 (kuva: Laura Hiisivuori) Kuvat medialle: http://www.luomus.fi/users/tiedotus/kuvia_medialle/huuhkaja/vasta-rengastettu-LauraHiisivuori.jpg http://www.luomus.fi/users/tiedotus/kuvia_medialle/huuhkaja/huuhkaja-rengastaja-LauraHiisivuori.jpg

Avainsanat: 

TiedeuutisetLuonnontieteellinen museo