LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia

""""""""""""""""""""""""""""""""""""""
UUTTA JUURI NYT:

SOGREEN-hankkeen avaustilaisuus - KUTSU

GRADULAISIA HAETAAN! Katso ilmoitus TÄSTÄ 

Pohjoismaiden paras viherkatto haussa!

Viides ulottuvuus sai Suomen Arkkitehtiliiton TunnustusPAANUN!  
Lue myös tämä uutinen.
Kuva: Laura Hiisivuori

LISÄÄ UUTISIA blogissa

LUE MYÖS UUTISKIRJEEMME: 1/20173/20162/20161/2016

Miksi viherkattotutkimusta?

Maailman metropolien nouseva trendi on urban retrofitting – kaupunkien kehittäminen kestävämpään suuntaan. Siinä urbaanin tilan käyttö ja ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen ovat avainasemassa.

Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat maailmalla yhä useammin käytetty keino hallita ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten tulvavesipulsseja,
lämpösaarekeilmiötä (heat island effect) ja meluisuutta.

Viherkatot ovat osa kaupunkien vihreää infrastruktuuria eli viherrakennetta.

Viherkatot tarjoavat mahdollisuuden tasoittaa ääreviä sääilmiöitä, sillä kasvillisuuden tiedetään pidättävän vettä ja viilentävän ympäristöä. Niin sanottua viidettä julkisivua eli kattomaisemaa voidaan viherrakentamisen avulla kehittää myös esteettisesti ja kokemuksellisesti miellyttävämmäksi, mikä lisää kaupunkiasukkaiden viihtyvyyttä ja elinympäristön laatua. Monissa suurkaupungeissa on asetettu tavoitteeksi lisätä kasvitettua kattopintaa, mutta Suomessa keskustelu viherkattojen eduista ja ongelmista on vasta heräämässä. Pääkaupunkiseudulla on arviomme mukaan tällä hetkellä muutamia satoja viherkattoja, mutta määrä nousee nopeasti.

Viides ulottuvuus -tutkimusohjelman tavoitteena on löytää parhaita mahdollisia, kestävän kehityksen mukaisia viherkattoratkaisuja suomalaisiin olosuhteisiin. Hanke perustuu dynaamiselle, verkostoituneelle toiminnalle, joka osallistaa laajan joukon toimijoita niin tutkimuslaitoksissa, kaupungeissa kuin alan yrityksissä.


Koeviherkattojamme (vas.) Kulttuurisauna/Helsinki, Jokimaa/Hollola, Lare/Oulu (Kuvat: M.Gabrych)
 

Vastuulliset toteuttajat

HELSINGIN YLIOPISTO
Ympäristötieteiden laitos (2017 -->)
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS (2011 - 2016)
Kaupunkiekologian tutkimusryhmä
Kaupunkiekosysteemitutkimuksen tutkimusryhmä

UUSI OSOITTEEMME

Uusi kotipesämme on ympäristötieteiden laitoksella Ympäristötalossa (Viikinkaari 2a, 2. krs.)
Puhelinnumeromme ja sähköpostiosoitteemme säilyvät samoina, maaposti kulkee osoitteella:

Vastaanottajan nimi
Ympäristötieteiden laitos, Viikki
PL 65 (Viikinkaari 2)
00014 Helsingin yliopisto

Tutkimusryhmä

Susanna Lehvävirta, ryhmän johtaja (FT, dos., ekologia)
Marja Mesimäki, viherkattojen käyttäjäkokemukset ja hankinnan prosessit (VTM, ympäristösosiologia, väitöskirjatyö, ryhmän avustava johtaja)
Malgorzata Gabrych, viherkattojen kasvillisuus, rakenne ja hulevedet (maisema-arkkitehti, väitöskirjatyö)
Kukka Kyrö, viherkattojen eliöstö (FM, väitöskirjatyö)
Kirsi Kuoppamäki, määrällinen ja laadullinen vedenhallinta (FT, dos., projektitutkimus)
Kaisa Hauru, elvyttävät ja esteettiset kokemukset (FT, projektitutkimus)
Marleena Hagnerkasvualustan ominaisuudet: biohiili, mykorritsa, pieneliöt (FT, projektitutkimus)
Juhamatti Niemikapee, sammalten käyttö viherkatoilla (FM, väitöskirjatyö)
Long Xie, kasvualustan hyötymikrobit (väitöskirjatyö)
Johan Kotze, tilastoanalyysit (FT, dos., senior researcher)
Taina Suonio, viherkattojen ohjauskeinot (kandidaatin tutkielma & pro gradu)
Renan Benicke, outdoor spaces for children (pro gradu, University of Münster)
Ville Vaurola, hulevesien laatu (pro gradu, Turun yliopisto)
Elina Laurén, korkeakouluharjoittelija

Ryhmässämme ovat aiemmin työskennelleet tai tehneet opinnäytteitä: Pasi Kallio, viherkattoja koskeva sääntely (projektitutkimus), Väinö Nurmi, viherkattojen kustannus-hyötyanalyysi (projektitutkimus), Sanaz Bozorg Chenani ja Sini Veuro, viherkattojen elinkaarianalyysi (projektitutkimukset), Ferenc Vilisics, viherkattojen eliöstö (projektitutkimus), Hanna Nieminen, viherkattojen hankinnan ja toteutumisen prosessit rakennushankkeissa (korkeakouluharjoittelu, kandidaatin tutkielma ja pro gradu), Alexandra Alfthankasvillisuus viherkatoilla (pro gradu), Laura Lehtovuori, viherkattopotentiaali Helsingissä (pro gradu), Tuuli Kassi, 'Satoisa kortteli' (Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin diplomityö), Minna Halonen, viherkatot korvaavina elinympäristöinä (pro gradu), Orvokki Ihalainen, viherkatot ja luonnonsuojelulaki (pro gradu), NiiloTenkanen, maisema-arkkitehtuurin kandidaatin tutkielma (Aalto-yliopisto), Giulia Cappelletto, pro gradu (Carrera University, Italia), Isabella Jeronimo, korkeakouluharjoittelija (Brasilia), Jesse Grotheharjoittelija (USA), Anja Helena Liskikorkeakouluharjoittelija (University of Edinburgh), Lauri Sillantie, korkeakouluharjoittelija sekä Niina Ala-Fossi ja Noora Lehtovuori, valo- ja videokuvaus.

Susanna Lehvävirta, Marja Mesimäki ja Taina Suonio ovat Scandinavian Green Roof Associationin hallituksen jäseniä.

Tutkimus

Teemme pitkäjänteistä, aidosti tieteidenvälistä tutkimusta, jossa otetaan huomioon ekologiset, taloudelliset, kulttuuriset, sosiaaliset ja oikeudelliset näkökohdat. Tutkimus nivoo yhteen eri tieteenaloja koskevia kysymyksiä ongelmalähtöisen lähestymisen kautta. Tutkijoidemme yhteisenä tavoitteena on selvittää, miten viherkatot soveltuvat osaksi suomalaista kaupunkirakennetta ja rakentamiskulttuuria siten, että ne tuottavat tarpeellisia ekosysteemipalveluja, turvaavat luonnon monimuotoisuutta ja tukevat kaupunkitilojen kehittymistä taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään suuntaan. Esimerkiksi erilaiset keto-, niitty- ja sammalkatot tarjoavat mahdollisuuden luoda elinympäristöjä uhanalaisia lajeja, mm. kasveja ja hyönteisiä varten. Tämä onnistuu parhaiten, jos voimme sovittaa sen yhteen ihmisen tarpeiden ja mieltymysten kanssa, ja jos meillä on ymmärrys tarvittavista yhteiskunnallisista ohjauskeinoista. Käytännössä tieteidenvälisyys hankkeessamme toteutuu säännöllisinä yhteisinä työpajoina, aivoriihinä sekä käsikirjoitusten yhteiskirjoittamisena ja ristiinkommentointina.

Koeviherkatot

Olemme perustaneet koeviherkattoja Helsinkiin, Vantaalle, Lahteen, Hollolaan ja Ouluun.
Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan ja Lahden Jokimaalle on rakennettu erilliset koejärjestelyt.
Helsingin Meilahdessa sijaitsee hyvin kevyitä sammalkattoratkaisuja testaava koeviherkatto. Koeviherkattomme mahdollistavat pitkäjänteisen seurantatutkimuksen, joka toimii pohjana tieteellisesti päteville tuloksille. Laadukas tutkimus edellyttää havaintoaineistoja usealta kasvukaudelta.

Koeviherkattoposterit (suomi/ englanti):

Viherkatot tarjoavat ainutlaatuisen tutkimusalustan, sillä katoille voidaan koetarkoituksessa luoda halutunlaisia (elin)ympäristöjä. Kolonisaation seuraaminen uusilla viherkatoilla, elinympäristöjen pirstoutumiseen liittyvä tutkimus, kuten metapopulaatiomallinnus, sekä esimerkiksi avustetun leviämisen tutkimukseen liittyvät uhanalaisten kasvilajien kasvatuskokeet mahdollistuvat kattoympäristöissä aivan uudella tavalla. Koeviherkatot tarjoavat erinomaisen ympäristön myös yhteiskuntatieteelliseen ja humanistiseen (mm. ympäristösosiologian, ympäristöpsykologian ja estetiikan) tutkimukseen. Kattoja voidaan tutkia esimerkiksi elvyttävinä ympäristöinä ja yhteisöviljelyn paikkoina.

Tutkimme pääasiassa kotimaisia ja uhanalaisia kasvilajeja luonnonmukaisille ja hoitovapaille viherkatoille.

viherkaton kasvilajit posteri.pdf

Uusimmalla koeviherkatollamme Meilahdessa (Liikuntakeskus) tutkimme ultrakevyitä sammalkattoratkaisuja.

  Viherkattokoesarja kukoistaa Hollolassa,
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n katolla
(kuva: Kirsi Kuoppamäki, 2015)

Katon kehitys 2012 - 2015/ Sami Hallikainen

 

 

Kaisaniemen koeasetelma kesällä 2015
(kuva: M. Gabrych)

 

 

 

Ilmastonmuutos ja kaupungit - Oulun viherkatto esimerkkinä

Lisää kuvia KUVAGALLERIASSA (Malgorzata Gabrych)

Video (tutkimusesittely, Noora Lehtovuori)

Julkaisuja

Tutkimuksia

  • Mesimäki Marja, Hauru Kaisa, Kotze Johan & Lehvävirta Susanna (2017). Neo-spaces for urban livability? Urbanites’ versatile mental images of green roofs in the Helsinki metropolitan area, Finland. Land Use Policy 61, 587 -  600. Open access -julkaisu! Katso artikkelin esittely tästä tai YouTube-videona
  • Kuoppamäki Kirsi & Lehvävirta Susanna (2016). Mitigating nutrient leaching from green roofs with biochar. Landscape and Urban Planning 152, 39-48.
  • Kuoppamäki Kirsi, Hagner Marleena, Lehvävirta Susanna & Setälä Heikki (2016). Biochar amendment in the green roof substrate affects runoff quality and quantity. Ecological Engineering 88, 1 - 9.
  • Gabrych Malgorzata, Kotze Johan & Lehvävirta Susanna (2016): Substrate depth and roof age strongly affect plant abundances on sedum-moss and meadow green roofs in Helsinki, FinlandEcological Engineering 86, 95 - 104.
  • Mesimäki Marja & Nieminen Hanna sekä Lehvävirta Susanna (2015). Uudenlaisen vihreän infrastruktuurin toteutumisen reunaehdot rakentamisen prosesseissa - tapauksena viherkatot. Yhdyskuntasuunnittelu 2015:3. Yhdyskuntasuunnittelun seura.
  • Bozorg Chenani Sanaz, Lehvävirta Susanna & Häkkinen Tarja (2015): Life cycle assessment of layers of green roofsJournal of Cleaner Production 90, 153 - 162.
  • Kallio Pasi, Mesimäki Marja, Lehvävirta Susanna (2014): Monitoiminnalliset viherkatot ja maankäyttö- ja rakennuslakiYmpäristöjuridiikka 2/2014. Suomen ympäristöoikeustieteen seura.
    Saatavilla: http://www.edilex.fi/ymparistojuridiikka/13728
  • Páll-Gergely Barna, Kyrö Kukka, Lehvävirta Susanna & Vilisics Ferenc (2014): Green roofs provide habitat for the rare snail (Mollusca, Gastropoda) species Pseudotrichia rubiginosa and Succinella oblonga in Finland. Memoranda Soc. Fauna Flora Fennica 90: 13–15.
  • Nurmi Väinö, Perrels Adriaan, Votsis Athanasios, Lehvävirta Susanna (2013): Cost-benefit analysis of green roofs in urban areas: case study in Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2013:2. (Viherkattojen kustannus-hyötyanalyysi)

Yhteistyöjulkaisuja

  • Väinö Nurmi, Athanasios Votsis, Adriaan Perrels and Susanna Lehvävirta (2016): Green Roof Cost-Benefit Analysis: Special Emphasis on Scenic Benefits. J. Benefit Cost Anal., 1–35.
  • Gerald Krebs, Kirsi Kuoppamäki, Teemu Kokkonen & Harri Koivusalo (2015): Simulation of green roof test bed runoff. Hydrological Processes
  • O’Toole ym. (2016): Current and future applications for biochar. Teoksessa Shackley, Ruysschaert, Zwart & Glaser (toim.) Biochar in European Soils and Agriculture – Science and Practice. Routledge, Taylor & Francis Group, s. 253 - 280. Kirjan kappale käsittelee biohiilen käytön uusia sovelluksia. Yksi niistä on hyödyntäminen viherkatoilla, mistä tutkimusryhmämme tutkija Kirsi Kuoppamäki oli mukana kirjoittamassa.
  • Faehnle, Söderman, Schulman, Lehvävirta (2015). Scale-sensitive integration of ecosystem services in urban planning. Geojournal 80:411-425.

Raportteja

Tulossa  2017: tieteellisiä artikkeleita liittyen viherkattojen kasvillisuuteen ja kasvualustaan, eliöstöön, hulevesien hallintaan, viherkattojen käyttäjäkokemuksiin (viherkattojen potentiaali virkistysympäristöinä ja -elementteinä). Näiden lisäksi tekeillä on useita opinnäytteitä eri tieteenaloilta. Uusista julkaisuista tiedotamme näillä sivuilla ja blogissa.

Esimerkkejä opinnäytteistä ohjelman puitteissa

Muita opinnäytteitä aiheesta

Tunnustuksia

Vihervuoden mitali
Viides ulottuvuus -ryhmä sai tunnustuksen Vihervuoden 2016 päätöstilaisuudessa
Perusteluina tunnustukselle oli: "Viides Ulottuvuus –tutkimusryhmä on vienyt suomalaisen viherkatto-tutkimuksen uudelle tasolle. Aktiivisesti tutkijat FT, dosentti Susanna Lehvävirran alaisuudessa ovat tuoneet uutta tietoa mm viherkattojen kasvillisuudesta, lannoituksesta, ekonomiasta, sosiaalisesta merkityksestä. Viides ulottuvuus –tutkimus tuo käytäntöön sovellettavaa tietoa nopeasti ja tehokkaasti.”

Yhteistyöhankkeita

Tutkimusohjelmaa rahoittavat:

Nesslingin säätiö (2017 - 2018)
EU Horizon 2020 ThinkNature-hanke 2016 - 2019
Koneen säätiö 2015-->
Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma 2014 - 2016
Maiju ja Yrjö Rikalan puutarhasäätiö 2012 - 2014
Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiinko 2012 - 2013, 2016
Helsingin yliopiston ympäristötutkimuksen ja -opetuksen yksikkö HENVI 2011 - 2014
Uudenmaan liitto 2011 - 2014
Vantaan kaupunki 2011 - 2014
Kansainvälinen designsäätiö 2011 - 2012
Helsingin yliopisto 2011-

Yhteistyökumppanit

Roslings Manor Gardens
TA-rakennuttaja Oy
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
Suomen Niittysiemen Oy
Envire VRJ group
Viher- ja ympäristörakentajat
Schetelig Oy
Puutarhapalvelu Hannonen
NCC
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Turun Teräskaluste Oy
Nordic Waterproofing
Verdera Oy
EG-Trading Oy
Meilahden liikuntakeskus

Linkkejä

Scandinavian Green Roof Association
Green Roofs Tree of Knowledge
Green roof research in Sheffield University
Green roof Centre of Excellence Neubrandenburg

Kiinnostavaa luettavaa

Uudet viherkattojen sekä katto- ja kansipuutarhojen ohjekortit (Rakennustieto)
Stadin katot elävät - Helsingin kaupungin viherkattolinjaus
Turas green roof design guidelines
Niemelä et at.: Urban Ecology - Patterns Processes and Applications
Urban habitats: Green Roofs and Biodiversity

Mediapaloja

Viherkatoilla parannetaan asuinympäristön laatua (Rakennustieto)
Kun viherkatot tulivat kaupunkiin (Icopal)
Tutkimuksesta yhteiskuntaan (Luonnon tutkija)
It's cool - it's floral (HUB)
Viherympäristö-tunnustus (STT)
Viherkatto Oulussa
Valtaavatko viherkatot Suomen (GEO)
Vantaan koeviherkatto herää kevääseen (Vantaan Sanomat)
Viherkatot hyödyksi yhteisölle (Sharewood)


Niittymäisiä viherkattoja Helsingissä/ Viikki (Kuva: Niina Ala-Fossi)
Niina Ala-Fossin viherkattokuvat/ tiedustelut: nalafoss(at)gmail.com

 
Sivun vastuuhenkilö: 
Viides ulottuvuus -tutkimusryhmä
25.4.2017