Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Geologian museo

Maapallon historia, elämän kehitys ja luonnonvarojen synty, on jättänyt jälkensä planeettamme kallioperään ja maakerrostumiin. Geologian museo tutkii ja esittelee näitä arkistoja ja säilyttää niiden arvokkaimpia osia kansalliskokoelmassa.

Tutkimuksemme kohdistuu yhtäältä maapallon sisäosien virtauksiin, mannerliikuntoihin ja tulivuoritoimintaan, ja toisaalta elämän ja ilmaston kehitysvaiheisiin: Käynnissä olevat projektit etsivät Suomen ikivanhasta kallioperästä merkkejä ensimmäisten mannerten synnystä yli 2,5 miljardia vuotta sitten ja selvittävät vulkaanisten jättipurkausten salaisuuksia Afrikan ja Etelämantereen 200 miljoonaa vuotta vanhoissa jurakauden laavakerrostumissa. Paleontologiset tutkimuksemme kartoittavat fossiilien avulla eliölajien monimuotoisuutta muinais-Itämeren trooppisissa vesissä 600–400 miljoonaa vuotta sitten.

Geologinen kansalliskokoelma sisältää n. 50 000 mineraali- ja kivinäytettä, n. 600 meteoriittia ja n. 44 000 fossiili-, luu- ja maaperänäytettä. Kokoelmiemme varhaisimpia osia edustavat mm. kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin (1762–1831) mineraalinäytteet. Muista lahjoittajista mainittakoon kidetieteilijä A. Gadolin (1828–1892), tutkimusmatkailijana tunnettu mineralogi A.E. Nordenskiöld (1832–1901) ja maailmankuulu geologian professori Th.G. Sahama (1910–1983). Fossiilikokoelmiemme aarteisiin kuuluvat mm. A. von Nordmannin (1803–1866) Ukrainasta ja Keski-Euroopasta keräämät jääkautisten nisäkkäiden (esim. luolakarhun) jäänteet, B. Kurténin (1924–1988) kädellisten evoluutiota kartoittava kokoelma ja Alaskasta löydetyt mammutin syöksyhampaat.

Geologian museon päänäyttely on esillä Mineraalikabinetissa Yliopistomuseon yhteydessä (Snellmaninkatu 3). Lisäksi kokoelmiamme on mukana Luonnontieteellisen keskusmuseon muissa näyttelyissä. Tervetuloa tutustumaan!

Henkilökunta

Tutkimus

Geologisia artikkeleita