Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Geologian museo

Maapallon historia, elämän kehitys ja luonnonvarojen synty, on jättänyt jälkensä planeettamme kallioperään ja maakerrostumiin. Geologian museo tutkii ja esittelee näitä arkistoja ja säilyttää niiden arvokkaimpia osia kansalliskokoelmassa.

Tutkimus

Tutkimuksemme kohdistuu maapallon sisäosien virtauksiin, mannerliikuntoihin ja tulivuoritoimintaan, sekä elämän ja ilmaston kehitysvaiheisiin: Etsimme Suomen ikivanhasta kallioperästä merkkejä ensimmäisten mannerten synnystä yli 2500 miljoonaa vuotta sitten ja selvitämme vulkaanisten jättipurkausten salaisuuksia Afrikan ja Etelämantereen 200 miljoonaa vuotta vanhoista jurakauden laavakerrostumista. Paleontologisissa tutkimuksissamme kartoitamme fossiilien avulla eliölajien monimuotoisuutta muinais-Itämeren trooppisissa vesissä 600–400 miljoonaa vuotta sitten.

Kokoelmat

Geologinen kansalliskokoelma sisältää n. 50 000 mineraali- ja kivinäytettä, n. 600 meteoriittia ja n. 44 000 fossiili-, luu- ja maaperänäytettä. Kokoelmiemme varhaisimpia osia edustavat mm. kenraalikuvernööri Fabian Steinheilin (1762–1831) mineraalinäytteet. Muita merkittäviä mineraalikokoelmien lahjoittajia ovat olleet mm. kidetieteilijä A. Gadolin (1828–1892), tutkimusmatkailijana tunnettu mineralogi A.E. Nordenskiöld (1832–1901) ja maailmankuulu geologian professori Th.G. Sahama (1910–1983).

Fossiilikokoelmiemme aarteisiin kuuluvat mm. A. von Nordmannin (1803–1866) Ukrainasta ja Keski-Euroopasta keräämät jääkautisten nisäkkäiden (esim. luolakarhun) jäänteet, B. Kurténin (1924–1988) kädellisten evoluutiota kartoittava kokoelma ja Alaskasta löydetyt mammutin syöksyhampaat.

Näyttelyt

Geologian museon päänäyttely on esillä Mineraalikabinetissa Yliopistomuseon yhteydessä (Snellmaninkatu 3). Lisäksi kokoelmiamme on mukana Luonnontieteellisen keskusmuseon muissa näyttelyissä. Tervetuloa tutustumaan!

Henkilökunta

Lisätietoa tutkimuksestamme

Geologisia artikkeleita

Geologisia linkkejä