Meteorikraatterit pähkinänkuoressa

Kun suuri meteoriitti (tai asteroidi) törmää Maahan, ei Maan ilmakehä pysty sitä hillitsemään, vaan se tulee maanpintaan asti kosmisella nopeudella, joka voi olla esim. 40 km/s. Törmäyksessä meteoriitti (asteroidi) räjähtää, ja syntyy kraatteri, jonka läpimitta on keskim. 20 kertaa suurempi kuin törmäävän taivaankappaleen läpimitta. Avainsana on siis RÄJÄHDYS! Esim. Arizonan kuulu ”Meteor Crater” (läpimitta n. 1300 m) syntyi 49 000 vuotta sitten, kun rautameteoriitti, jonka läpimitta oli noin 30–50 m, törmäsi Maahan ja räjähti.

Arizonan kuulu ”Meteor Crater”, läpimitta n. 1300 m. Kuva: Smithsonian Scientific Series.

Räjähdyksessä itse meteoriitti tuhoutuu eli kaasuuntuu, sulaa tai murskautuu, samoin käy törmäyspaikan kallioperälle. Räjähdyksessä kaasuuntuneet, sulaneet tai vain rikkoutuneet kiviainekset sekoittuvat toisiinsa ja syntyy erikoisia laavamaisia kiviä ja breksioita (murskalekiviä). Räjähdyksen merkit näkyvät kivien eri mineraaleissa korkeanpaineen muotoina (mm. timantteina) ja laseina. Syntyneet kivet ovat täynnä merkkejä erittäin korkeista paineista ja lämpötiloista, samoin niistä löytyy meteoriiteille tyypillisiä alkuaineita kuten iridiumia runsaasti. Näin ne voidaan tunnistaa helpostikin.

Maapallolta on tähän mennessä löydetty runsaat 170 törmäyskraatteria, Suomesta yhdeksän, joista yksi on kaksoiskraatteri. Suomen suurin, nuorin ja kaunein kraatteri on Lappajärvi, jonka ikä on vain 75 milj. vuotta ja läpimitta noin 17 km. Se löydettiin jo vuonna 1969. Pääosa maamme kraattereista sijoittuu itä-länsisuuntaiselle vyöhykkeelle, jolla Lappajärven lisäksi ovat Söderfjärden Vaasaan eteläpuolella, Sääksjärvi Pohjois-Satakunnassa, Karikkoselkä Petäjävedellä, Iso-Naakkima ja Suvasveden kaksoiskraatteri Savossa, Paasselkä Karjalassa sekä itärajan taakse jäävä Jänisjärvi. Tämän vyöhykkeen ulkopuolella sijaitsee Lumparnin kraatteri Ahvenanmaalla ja pieni Saarijärven kraatteri Taivalkoskella.

Lappajärven kärnäiitti on impaktilaavaa, joissa on osittain sulaneen tai vain rikkoutuneen kiven kappaleita. Samanlaista kiveä on löydetty myös Sääksjärveltä, Pohjois-Suvasvedeltä ja rajantakaisesta Jänisjärvestä. Sulaneen kiven kappaleita sisältävää kivimurskaa (eli sueviittia) on meiltä löydetty lähes kaikista kraattereistamme. Kivimurskan kvartsirakeissa näkyy korkeasta paineesta (paineaallosta) kertovia erikoisia lamellirakenteita.

Pirstekartioita, Suvasvesi.