Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Mistä tunnet meteoriitin?

Meteoriitin, varsinkin pitkään maassa maanneen, tunnistaminen ei aina ole helppoa, ja geologitkin ovat erehtyneet. On kuitenkin muutamia merkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

  • Löytöpaikka. Pehmeässä suossa (turpeessa) makaava tai kattoon reiän tehnyt kivi on todennäköisesti tupsahtanut taivaalta (ellei ole ihmisen heittämä tai ampuma).
  • Sulamiskuori. Kivimeteoriittien sulamiskuori on aina tumma ja tuoreena usein kiiltävä, jolloin siinä voi nykyä myös virtausrakenteita. Rautameteoriittien pinta on yleensä kuoppainen, koska siitä on sulanut troiliitti eli rautakiisu FeS pois. Usein kuopat muistuttavat muovailusaveen sormella tehtyjä painanteita.
  • Paino. Kivimeteoriittien ominaispaino on sama kuin maallistenkin kivien, mutta raudat ja kivi-raudat ovat raskaita: niiden ominaispaino on noin 7,5-7,8 eli ne ovat lähes kolme kertaa tavallisia kiviä ja kivimeteoriitteja raskaampia.
  • Rakenne. Kuona- ja laavanäytteistä poiketen meteoriitit eivät sisällä pyöreitä kaasurakkuloita. Kondriittisten kivien murtopinnassa näkyy pyöreähköjä (sulamiskuorta vaaleampia) jyväsiä eli kondreja (oliviini- ja pyrokseenikondreja). Murtopinta voi muistuttaa kovettunutta riisipuuroa. Rakenteeltaan liuskeisia ja rakkulaisia meteoriitteja ei tunneta.
  • Magneettisuus. Rautameteoriitit ovat voimakkaasti magneettisia: magneetti suorastaan jysähtää niihin kiinni. Myös monet kondriittiset kivet ovat myös selvästi magneettisia.
  • Ruosteisuus. Maassa pitkään maannut meteoriitti on yleensä pinnaltaan ruosteinen ja vähän kuoppainenkin. Suomalaiset meteoriittilöydöt onkin lähetetty tutkittavaksi malminäytteinä: ruosteinen kivi, joka tuntuu painavalta ja on magneettinen.
  • Mineraalikoostumus. Meteoriitit ovat siis usein muista kivistä poikkeavia, eikä graniittisia (runsaasti kvartsia ja maasälpiä sisältäviä) tai liuskeisia (levymäisesti lohkeilevia) meteoriitteja tunneta.

Meteoriitin varma tunnistaminen ja luokittelu vaatii aina asiantuntijaa. Meteoriiteiksi epäillyt kivet voi lähettää tutkittaviksi osoitteella:

Prof. Martti Lehtinen
Kivimuseo
PL 64 (Physicum, Gustaf Hellströmin katu 2)
00014 Helsingin yliopisto

Tutkimus on maksuton. Tarvittaessa näyte palautetaan.

Bjurbölen meteoriitin tummaa sulamiskuorta.