Ahvenanmaan kalkkikivet

Ahvenanmaan fossiileja sisältävien kalkkikivilohkareiden alkuperää on tutkittu jo 1800-luvun lopusta lähtien, mutta edelleenkin se on vain osittain selvitetty. Lumparnin altaan ordoviikkinen (ikä n. 450 miljoonaa vuotta) kalkkikivikari löytyi 1920-luvun lopussa. Kerrostuman laajuutta meren pohjassa on selvitetty seismisin luotauksin 1980-luvun alussa. Oy Partek Ab porasi 27 kairausta jo 1950-luvun alussa ja kolme lisää 1970-luvulla. Osa kairauksista ulottui rapakiviseen peruskallioon, josta löydettiin meteoriitin törmäyksessä syntyneitä kvartsirakeiden ristilamellirakenteita.

Yksi osa tutkimusohjelmaa on kairausten geologinen kuvaus, jonka perusteella koko altaan kerrostumien rakennetta yritetään selvittää. Altaan pohja on niin ruhjeinen, että jopa vierekkäisten kairausten kerrostumien keskinäinen vertailu on erittäin vaikeaa.

Kivien mineraalikoostumuksen, trilobiittien ja mikrofossiilien (akritakit ja kitinotsooat) avulla yritämme selvittää, kuuluiko Ahvenanmaa pohjoisvirolaiseen vai ruotsalaiseen kerrostumisympäristöön. On myös mahdollista, että alempi kerrostuman osa kuuluu ruotsalaiseen ja ylempi virolaiseen kerrostumisympäristöön tai päinvastoin. Muodostiko Ahvenanmaa kenties kokonaan näistä poikkeavan kerrostumisympäristön? Fossiileja käytetään myös kerrostumien ajoittamiseen.

Ahvenanmaalta löytyy lohkareita, joiden litologia eli mineralikoostumus poikkeaa kairausten kivityypeistä. Jomalan lohkareiden alkuperä Lumparnin altaan luoteispuolella tarjoaa oman ongelmakenttänsä. Suurin osa lohkareista on eri kalkkikivityyppiä kuin altaassa eikä mannerjäätikön kuljetussuuntakaan ole oikea - lohkareiden pitäisi sijaita pääesiintymän itä- tai kaakoispuolella.