Ajankohtaista

Kevät saapui Kaisaniemeen!

Lämmin ja aurinkoinen sää ei ole jäänyt kasveiltakaan huomaamatta. Kesä on viimein tuloillaan, sillä Kaisaniemessä kasvien kukinta on jo täydessä vauhdissa!

Japanin magnolia (Magnolia kobus) esittelee valkoisia kukkiaan kasvihuoneen pohjoissivulla. Kukat erottuvat erityisen kauniisti, sillä magnolia kukkii keväisin ennen kuin se tuottaa sille tunnusomaiset, tummanvihreät lehdet.

Myös suurikokoinen parananjättilumme (Victoria cruziana) on aloittanut kukintansa lummehuoneessa – ensimmäinen nuppu on tänään 15.5. ollut raollaan ja avautuu todennäköisesti ensimmäistä kertaa ensi yönä kauniin valkoisena. Vaikka nuppu ei ole vielä täysin avoinna, tuoksu lummehuoneessa on huumaava! Toinen nuppu näkyy jo ja lehdetkin ovat kasvaneet kevään aikana reippaasti, sillä suurimman lehden halkaisija on jopa 130 cm.

(Kuva: Pertti Pehkonen)

Kaisaniemen puutarha uudistuu!

Kaisaniemen ulkopuutarhassa on käynnistynyt mittava uudistushanke, jonka tarkoituksena on selkeyttää puutarhan rakennetta ja tehdä siitä entistä miellyttävämpi vierailukohde. Uudistus alkoi jo viime syksynä Kaisaniemenrannan puoleisten aitojen uusimisella, ja nyt vuorossa on puutarhan käytäväverkoston uudelleen muovaaminen.

Tällä hetkellä uudistus näkyy etenkin kasvihuoneiden pääsisäänkäynnin edustalla, jossa kesäkahvila Violan ympäristö on jo saanut uuden, raikkaan ilmeen. Kasvihuoneiden pääsisäänkäynnille johtavia kävelyteitä ollaan parhaillaan siirtämässä, ja työn pitäisi valmistua kesäkuun alkupuoliskolla.

Myös systemaattisen osaston polkuverkostoa ja rakennetta ollaan uudistamassa, minkä vuoksi suuri osa lohkojen kasveista on siirretty puutarhan eri osiin turvaan remontin tieltä. Vaikka uudistus on parhaillaan käynnissä eri puolilla puutarhaa, puutarhassa voi edelleen vapaasti vierailla uudistustöistä huolimatta joka päivä klo
9–20. Myös kasvihuoneet ovat avoinna normaalisti.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan uudistuksen arvioidaan kokonaisuudessaan valmistuvan vuoteen 2015 mennessä.

(Kuva: Luomus)

Pakkolasku tropiikkiin rysäyttää ryhmän mangroverämeikköön...

Opastuksella luokkaretkeläiset tutkivat ja selvittävät, miten kasvit auttavat ja mitä niistä kenties kannattaa varoa.

Kasvimaailma tarjoaa sekä suojaa että ravintoa, mutta kaikkeen ei kannata tarttua tai laittaa suuhunsa... Osaatteko valita oikein? Tämä toiminnallinen opastus sijoittuu Kaisaniemen puutarhan kasvihuoneisiin.

Pakkolasku tropiikkiin on varattavissa ensisijaisesti netin kautta. Hinta netin kautta varattuna on oppilaitoksille 70 euroa/luokka (sis. pääsymaksut). Tarkemmat tiedot ja varausohjeet täältä: Kaisaniemen opastukset

Matkalla palmujen ja banaanien katveessa. (Kuva: Luomus)

Vanhat koristekasvit vaarassa kadota – ilmoita havainnoistasi!

Tiedätkö, missä olisi kestäviä, vanhoja narsisseja, runsaasti leviäviä lumikelloja, uskollisesti vuodesta toiseen kukkivia tulppaaneja, akileijoja, liljoja tai särkynytsydän? Kukoistaako portinpielessä monille sukupolville kukkinut ruusupensas tai kiipeääkö seinällä vanha köynnös?

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa kaivataan tietoa vanhoista koristekasveista ja laaditaan suunnitelmaa niiden säilyttämiseksi. Tietoa kaivataan perinteisistä koristekasveista, kuten sipulikasveista, pioneista, daalioista ja muista perennoista, joita tiedetään kasvatetun Suomessa jo 1940-luvulla tai sitä ennen. Myös vanhaa alkuperää olevat muut koristepensaat ja puut ovat MTT:n kiinnostuksen kohteina.

Monet vanhoista koristekasveista ovat jo katoamassa, kun uudet, jalostetut lajikkeet ovat syrjäyttäneet ne. Monet vanhat kasvit ovat puutarhoissa, jotka muuttavat muotoaan omistajan vaihtuessa tai jotka häviävät rakentamisen tieltä. Muutosten yhteydessä voidaan menettää arvokkaita kasvikantoja peruuttamattomasti, joten vanhojen kasvien talteen ottamisella on jo kiire.

Vanhoilla koristekasvilajikkeilla ja -viljelykannoilla on kiistaton arvo. Ne ovat sopeutuneet pohjoiseen ilmastoon ja ne ovat usein myös vaatimattomia, kestäviä ja suomalaiseen kulttuuriympäristöön sopivia. Koristekasvien kartoituksen jälkeen voidaan tulevaisuudessa miettiä, miten taata kestävien ja kauniiden, pohjoiseen ilmastoomme sopeutuneiden koristekasvien säilyminen.

Oheisista linkeistä löytyy tarkempaa tietoa MTT:n etsimistä sipulikukista ja perennoista sekä köynnöksistä, koristepensaista ja puista.Voit tehdä ilmoituksen vanhaa alkuperää olevasta koristekasvista tai kokoelmasta MTT:n sivuilla: http://www.mtt.fi/kasvigeenivarat

Muuttolinnut kurovat myöhäistä aikataulua umpeen

Viime viikkoina sää on ollut yhä kylmää ja elohopea on pysytellyt etenkin öisin nollan alapuolella. Terminen kevät, eli aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0–10°C, todettiin alkaneeksi Helsingissä huhtikuun alussa. Luonto-Liiton mukaan tällä hetkellä ollaan suunnilleen pari viikkoa jäljessä kevään normaaliaikataulusta, ja lajihavaintoja on vasta kourallinen verrattuna esimerkiksi viime vuoteen. Muuttolintujen suuret massat puuttuvat yhä, mutta ne alkavat kuitenkin pian runsastua kiihtyvällä tahdilla.

Tulevien viikkojen lämpenevä sää lupaa hyvää ja myöhäistä aikataulua kurotaan umpeen päivä päivältä.Kurki on yksi tunnetuimpia kevään merkkejä, mutta havaintoja on tähän mennessä saapunut melko nihkeästi. Viime vuonna kurjet lentelivät samoihin aikoihin jo Pohjois-Suomessa. Sen sijaan töyhtöhyypästä, kiurusta ja laulujoutsenesta on tullut hiukan enemmän havaintoja ja lajeja tavataan paikoin jo runsaina.

Sinivuokko on varhaisimpia kevätkasvejamme, mutta havaintoja lajista on saatu todella vähän viime vuosiin verrattuna. Sinivuokko näyttäisi kukkivan yleisesti vain aivan eteläisimmässä Suomessa lähellä rannikkoa.

Kuva: Mikko Paartola

Tänä vuonna Kevätseurannassa kerätään havaintoja 41 vakiolajin lisäksi elottoman luonnon ilmiöistä. Ensihavaintojen lisäksi tarkkaillaan lajien runsastumista. Seuraava seurantaviikonloppu on 27.–28.4. Jo yli 50 vuoden ajan havainnot on koottu Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tietokantaan ja niiden avulla voidaan vertailla lajien esiintymistä ja runsautta. Näin muodostuu kokonaiskuva kevään etenemisestä eri puolilla Suomea.

Ohjeet havaintojen lähettämiseen ja tiedot seurattavista lajeista löytyvät Kevätseurannan verkkosivuilta osoitteesta www.kevatseuranta.fi.

Evoluutiopolku kertoo kasvien maailmanvalloituksesta!

Tarina alkaa 3 800 miljoonaa vuotta sitten merestä ja sinilevästä. Kehitys etenee vähitellen kohti monisoluisia kasveja, jotka kiipeävät kuivalle maalle ja aloittavat sen valloittamisen. Uudessa ympäristössään kasvit kohtaavat uusia haasteita. Tästä kaikesta kertoo – evoluutiopolku.

Polun varrella selviää muun muassa millaisia olivat ensimmäiset maakasvit, miten kilpailu valosta vaikutti kasvien kehitykseen ja kuinka syntyi siemen, tuo varsinainen menestystuote! Matkan aikana saat tietää, miten sai alkunsa kukkakasvien kukoistus – todellinen flower power. Tai kuinka kasvit joutuivat saaliiksi ja alkoivat kehittää erilaisia suojakeinoja. Evoluutiopolku kertoo myös kasvien ja eläinten monimuotoisesta yhteiselosta, ihmistä unohtamatta.

Lähde matkalle kasvien kiehtovaan menneisyyteen! Evoluutiopolulle voit poiketa Palmusalissa, ympäri vuoden.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneet ovat avoinna: ti, ke ja pe 10–16, to 10–18, la–su 10–16. Maanantaisin kasvihuoneet ovat huoltotöiden vuoksi suljettuna. Ulkopuutarha on avoinna ympäri vuoden ma–su klo 9–20. Pääsymaksut 8/4/0 euroa. Poikkeavat aukiolot ja tarkemmat hintatiedot löydät täältä.

Vuonna 1994 löydetty australianwollemia (Wollemia nobilis) oli aiemmin tunnettu vain fossiilina 90 miljoonan vuoden takaa. Tämä elävä fossiili saatiin Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan lahjoituksena Australian valtiolta vuonna 2007. (Kuva: Luomus)

Parananjättilumme on aloittanut kasvunsa

Monen vierailijan suosikki, parananjättilumme (Victoria cruziana), on taas istutettu lummehuoneeseen kasvamaan. Yksivuotisuudestaan johtuen lumme täytyy kasvattaa joka vuosi uudelleen sen itse tuottamista siemenistä. Siemenet kylvetään yleensä tammikuussa, ja maaliskuun puolivälissä yksi taimi siirretään lummealtaan pohjalle jatkamaan kasvuaan.

Altaassa parhaillaan kasvava taimi on vuoden 2011 satoa, ja aloittanut kasvunsa hyvin. Taimi on tehnyt jo neljä pientä lehteä, jotka kelluvat rykelmänä lummealtaan keskellä. Lehdet ovat vielä niin pieniä, etteivät ne juurikaan muistuta parananjättilumpeelle tyypillisiä, reunoiltaan ylöspäin kääntyneitä lehtiä. Myöhemmin lehtien alapuolella alkavat näkyä myös tunnusomaiset piikit, jotka suojaavat sitä kasvinsyöjiltä.

Kaisaniemen kasvihuoneessa parananjättilumme alkaa kukkia tavallisesti vapun tienoilla. Yksi kukka on kuitenkin kerrallaan auki vain kaksi peräkkäistä yötä, joten pölytyksen täytyy tapahtua nopeasti. Kukkia saattaa parhaimmillaan tulla jopa kaksi viikossa ja kukinta voi kestää jopa syys-lokakuulle saakka. Valon vähentyessä koko kasvi kuolee tyypillisesti synkän marraskuun aikana.

Lue lisää parananjättilumpeesta Luomuksen Monimuotoisuutta tutkimassa -blogista!

Kesällä parananjättilumme peittää valtavilla lehdillään lähes koko altaan.
(Kuva: Pinja Näkki)

Muuta ajankohtaista

Lue Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan ajankohtaisia kuulumisia Monimuotoisuutta tutkimassa -blogista tai liity Kasvitieteellisten puutarhojen faniksi Facebookissa!

Tähtikämmekkä
Seychellienpalmu

Kesäkahvila Viola

Kesäkahvila Viola palvelee Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan alueella kesäaikana. Aukioloajat ja muut tiedot löytyvät kahvilan omistajan Unicafen sivustolta.

Ulkopuutarhaopas myynnissä puutarhapuodissa

Ulkopuutarhaopas on mielenkiintoinen katsaus Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvi- ja eläinmaailmaan eri vuodenaikoina. Opas tarjoaa lisäksi tiiviin tietopaketin kasvitieteellisten puutarhojen historiasta sekä Kaisaniemen puutarhan arkkitehtuurista. Opasta on saatavana sekä suomeksi että ruotsiksi (hinta 5 €).