Luonnontieteellinen keskusmuseo Museon verkkosivustot

Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto

Nimihaku: suomenkielinen tai tieteellinen nimi, tai nimen osa   Lähde:
Ruutuhaku: yhtenäiskoordinaattiruudun havainnot Lähde:

Kirjoita Ruutuhaku-ikkunaan haluamasi 10x10 km2:n ruudun yhtenäiskoodinaatit muodossa PPP:III (esim: 682:332). Painamalla Hae ruudulla-nappia saat luettelon ruudulla havaituista lajeista.

Ohjeita ja tietoja kartoista

Tilastokarttoja, kasviatlas 2008 (PDF)

Luettelo kaikista taksoneista

Taustaa

Kasviatlaksen eli Suomen putkilokasvien levinneisyyskartaston perustana on Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseon ylläpitämä Kastikka-kasvistotietokanta. Kasvistotietokannan luominen aloitettiin jo 1960-luvun puolivälissä, ja toukokuuhun 2009 mennessä siihen oli tallennettu noin yli 5 miljoonaa kasvihavaintoa. Ne ovat peräisin suomalaisten kasvimuseoiden kokoelmanäytteistä, museoihin tallennetuista kirjallisista arkistotiedoista ja kasvitieteellistä julkaisuista. Ensimmäinen versio kartastosta julkaistiin levykkeillä jaettuna digitaalisena kopiona vuonna 1992 ja toinen versio vuonna 1995.

Levinneisyyskartat ovat nyt saatavilla selainkäyttöisenä palveluna suoraan kasvimuseon Kastikka-tietokannasta. Karttoja tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ne saattavat olla kattavuudeltaan vajavaisia ja voivat sisältää erilaisia epätarkkuuksia ja virheitä.

Kasvistotietokannasta on luotu julkaisu- ja viittauskäyttöön soveltuvat versiot levinneisyyskartoista ottamalla kopio Kastikka-tietokannan sisällöstä 10.6.2007, 7.6.2008 ja 13.5.2009. Suosittelemme viittaamaan näihin seuraavalla tavalla:

Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. -- Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas.

Lampinen, R. & Lahti, T. 2008: Kasviatlas 2007. -- Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas.

Lampinen, R. & Lahti, T. 2007: Kasviatlas 2006. -- Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Levinneisyyskartat osoitteessa http://www.luomus.fi/kasviatlas.

Katso myös atlaksen julkaisuoikeudet.

Julkaistujen, muuttumattomina säilytettävien karttojen lisäksi on mahdollista tarkastella myös reaaliajassa päivittyviä, suoraan Kastikka-tietokannasta luotavia karttoja. Näihin viittaamista ei suositella, koska karttojen sisältö muuttuu jatkuvasti.

Lajisto

Kartasto pyrkii sisältämään Suomen luonnonvaraisten putkilokasvien kaikki heimot, suvut, lajit, alalajit, muunnokset ja risteymät. Kaikista näistä ei tietokannassa tosin ole lainkaan määritykseltään ja / tai neliöpeninkulmatason paikannukseltaan varmoja havaintoja eikä niistä siten ole myöskään karttaa. Suvuissa Hieracium, Pilosella ja Taraxacum sekä apomiktisissä leinikkilajeissa on toistaiseksi nähtävillä vain suku- ja ryhmätason karttoja.

Joukko muitakin kasveja on jouduttu käsittelemään ryhminä. Näin on ollut pakko menetellä etupäässä siksi, että kirjallisuus- ja arkistotiedoista on monesti mahdoton tarkoin selvittää, mitä nykyisen käsityksen mukaisista lajeista tai muista taksoneista on tarkoitettu. Ryhmien näytteistäkin osaa on usein mahdotonta määrittää lajilleen, ja myös atlasaineistossa hankalia lajipareja ja -ryhmiä on varsin usein käsitelty kollektiivisesti.

Atlaskartoituksen kahden vuosikymmenen aikana mm. seuraavat lajit on pilkottu kahdeksi tai useammaksi lajiksi:

Anthoxanthum odoratum => A. odoratum, A. alpinum
Carex digitata => C. digitata, C. pallidula
Chenopodium glaucum => C. glaucum, C. salinum
Cotoneaster integerrimus => C. integerrimus, C. scandinavicus
Diphasiastrum complanatum => D. complanatum, D. tristachyum, D. x zeilleri
Echinochloa crus-galli => E. crus-galli, E. esculenta, E. muricata
Heracleum sphondylium => H. sphondylium, H. sibiricum
Puccinellia distans => P. distans, P. capillaris
Ranunculus sceleratus => R. reptabundus, R. sceleratus
Rosa dumalis => R. caesia, R. dumalis
Salsola kali => S. kali, S. tragus
Sparganium erectum => S. erectum, S. microcarpum, S. neglectum

Tällaisissa tapauksissa on ryhmän ja siihen kuuluvien lajien levinneisyydestä esitetty vain pistekartta. Lajitason pistekartat ovat näissä tapauksissa usein erittäin puutteellisia, koska niihin on sisällytetty vain kuhunkin lajiin varmuudella kuuluvat havainnot. Esimerkiksi sammakonleinikin (Ranunculus reptabundus) kartassa näkyvät sekä tuolla nimellä sekä R. sceleratus ssp. reptabundus -nimellä tehdyt havainnot, mutta paljon yleisemmän konnanleinikin (R. sceleratus) kartassa näkyvät R. sceleratus ssp. sceleratus -havaintojen lisäksi vain ne R. sceleratus -nimellä tehdyt havainnot, joiden yhteydessä havainnon tekijä tai näytteen määrittäjä on selvästi ilmoittanut käyttäneensä sellaista taksonirajausta, jossa R. sceleratus ja R. reptabundus ovat kaksi eri lajia. Pelkät R. sceleratus -havainnot ilman taksonirajausta ilmaisevaa kirjallisuusviitettä näkyvät vain ryhmän kartassa. Jos taas aiemmin erillisinä lajeina pidettyjä taksoneita on yhdistetty (esim. Salix starkeana ja S. xerophila => Salix starkeana ssp. starkeana ja ssp. cinerascens), niin lajitasolle on pystytty laskemaan yleisyysarvio.

Tieteelliset ja suomalaiset nimet sekä taksonomiset rajaukset noudattavat pääosin Retkeilykasvion neljättä painosta sekä siihen Lutukka-lehdessä v. 2005 esitettyjä muutoksia ja lisäyksiä (ks. Lutukka 21: 41-85, Lutukka 21: 109-116). Kartastossa käytetty nimistö kuitenkin poikkeaa joissakin kohdin em. lähteistä eikä sitä pidä tulkita virallisesti hyväksytyksi nimistöksi. Kasvikohtaisissa kommenteissa on usein selitetty nimen rajausta tässä kartastossa ja verrattu sitä esim. Retkeilykasvion nimistöön.

Yleisyyksien laskeminen ja tulkinta

Lajien yleisyysarvioiden laskemisen perustana ovat ne kasviatlaskartoituksessa ja muissa hankkeissa vuonna 1985 tai myöhemmin inventoidut neliökilometriruudut, joilta on pyritty luetteloimaan kaikki lajit. Tällaisia ruutuja on aineistossa kaikkiaan 7261 ja ne sijaitsevat 1613 eri neliöpeninkulmalla (tilanne 13.5.2009). Vuoden 1995 kartastossa oli mukana 2401 ruutua 249 neliöpeninkulmaruudulta, vuoden 2006 atlaskartastossa vastaavat luvut olivat 6336 ja 1381, ja vuoden 2007 kartoissa 6621 ja 1494.

Yleisyys esitetään kartoissa frekvensseinä, jotka ovat välillä 0-100 %. Ne on laskettu kullekin neliöpeninkulmaruudulle erikseen seuraavasti. Kaikki kattavasti tutkitut neliökilometriruudut otetaan mukaan laskentaan. Kussakin niistä laji joko on tavattu (arvo 1) tai ei ole tavattu (arvo 0), joten esiintymisfrekvenssi on itse asiassa niiden ruutujen osuus tutkituista ruuduista, joissa laji on tavattu. Jotta tutkittujen ruutujen sijainti tulee otettua paremmin huomioon, niitä painotetaan etäisyydellään laskennan kohderuudusta. Sen keskellä sijaitseva neliökilometriruutu saa painoarvon yksi, ja painoarvo laskee käänteisen eksponenttifunktion mukaisesti etäisyyden kasvaessa. Keskipisteestä ulospäin painoarvo laskee siten aluksi melko jyrkästi ja on esimerkiksi 10 kilometrin kohdalla 0.37, 20 kilometrin kohdalla 0.14 ja 30 kilometrin kohdalla enää 0.05. Esiintymisfrekvenssi kohderuudussa saadaan jakamalla lajin esiintymisruutujen painoarvojen summa kaikkien tutkittujen ruutujen painoarvojen summalla.

Karttojen sävyalueet voidaan tulkita otannan (kasviatlasaineisto) perusteella lasketuiksi lajien esiintymistodennäköisyyksiksi yhden neliökilometrin ruuduissa ja alueellisia yleisyyssuhteita karkeahkosti kuvaaviksi. Joidenkin elinympäristövaatimuksiltaan selvärajaisten lajien yleisyyden alueellisen vaihtelun kuvaamiseen käytetty laskentamenetelmä ei sovellu niin hyvin kuin muille lajeille. Ongelma ilmenee esim. joidenkin yleisten merenrantakasvien kartoissa. Niissä sävyalueet ulottuvat paikoitellen jonkin matkaa sisämaahan, jossa ko. laji ei varmasti kasva. Ilmeisesti ainoa tapa korjata tätä virhettä olisi hyvin tiheä otanta pitkin rannikkoa hiukan sisämaasta, jolloin merenrantakasvien todellisuudessa äkkijyrkät levinneisyysrajat tulisivat kartoissa oikeammin näkyviin. Sisämaahan ulottuvia sävyvyöhykkeitä ei voi "leikata" poiskaan rantaviivan rikkonaisuuden ja liuskaisuuden tähden. Myös joenvarsilla, radan varsilla ym. nauhamaisissa ympäristöissä kasvavilla lajeilla yleisyyden kuvaaminen käytetyllä menetelmällä on ongelmallista.

Usean lajin yleisyysvaihtelu kartassa on tilkkutäkkimäistä. Osittain tämä selittyy lajien tuntemuksen epätasaisuudella (etenkin poimulehdet, joukko heiniä ja pajuja) ja ehkä joidenkin kasviryhmien (mm. kevätaspekti- ja uposkasvit) havainnoinnin eroilla. Usein syynä on kuitenkin lajin todellinen saarekemainen ja usein myös pienipiirteinen yleisyysjakauma, mikä taas johtuu lähinnä elinympäristövaatimuksista.

Yleisyyden laskentamenetelmä aiheuttaa paikoitellen myös "ylilyöntejä" levinneisyysalueiden äärirajoilla, ts. sävyalueet jatkuvat todellisen esiintymisalueen ulkopuolelle. Ilmiötä voitaisiin luonnollisesti korjata tiuhemmalla ruutuotannalla levinneisyysrajan tuntumassa.

Edellä menetelmän puutteiden yhteydessä todettujen vääristymien lisäksi karttojen sävyalueissa on useita lähinnä aineiston epätasaisesta jakaumasta ja muista ominaisuuksista johtuvia vääristymiä, esimerkiksi:

Monilla kulttuurinseuralaiskasveilla näyttää olevan harvinaisuusalue eteläisellä Etelä-Pohjanmaalla. Useimmiten se johtuu kuitenkin vain siitä, että joukko sikäläisiä atlasruutuja sijaitsee laajalla suoalueella ja niiden ympäriltä ei ole tutkittu ruutuja ihmisen muuntamilta seuduilta. Tietenkin tämä johtaa siihenkin, että lukuisten suokasvien yleisyys taasen liiaksi korostuu.

Vaateliaiden lajien yleisyys saattaa olla yliarvioitu, koska kasvistajat kulkevat mieluummin viljavilla kuin karuilla seuduilla. Toisaalta jokunen kasviatlaksen alkuvaiheen systemaattisen otannan peninkulmaruutukin on sattunut suomalaisittain erityisille kalkkialueille.

Porin seudulla useiden vaateliaiden vesikasvien yleisyys korostuu hiukan liikaa, koska seudun atlasruutukeskittymä on inventoitu arvokkaiden lintuvesien tutkimuksen yhteydessä. Atlasruutujen valikoitumisesta ja vähäisestä määrästä syntyneitä ylikorostuneita vesikasvien paikallisia keskittymiä on myös Pohjois-Hämeen ja Pohjois-Savon rajamailla sekä Savonlinnan - Punkaharjun seudulla.

Havaintoaineiston tulkinta

ALUEELLINEN, AJALLINEN JA LAJISTOLLINEN KATTAVUUS vaihtelee KASTIKKA-tietokannassa paljon. Joiltakin alueilta tietoja on mukana kovin niukasti tai pääosa tiedoista on kovin vanhoja. Ajallisessa luokittelussa ongelmana on kirjallisuustietojen oikea havaintoaika, joka hyvin usein on toinen kuin julkaisuvuosi ja on toisinaan jopa jätetty ilmoittamatta julkaisussa. Tästä syystä aikaluokituskartassa osa havainnoista joudutaan näyttämään harmaana ilman havaintoajankohtaa. Joukosta kasveja on eri tarkoituksiin tallennettu lähes kaikki näytetiedot (mm. useimmat valtakunnallisesti uhanalaiset lajit, monet harvinaiset satunnaiskasvit). Muutoin pätee keskimäärin se, että mitä yleisempi laji on, sitä huonommin karttojen pisteytys vastaa sen todellista levinneisyyttä. Tällöin karttojen sävyalueet saattavat osoittaa paljon paremmin todellisen levinneisyyden pääpiirteet.

HAVAINTOJEN PAIKANNUSTARKKUUS. Havainnot, joiden paikannus on tietokannassa merkitty epätarkaksi, eivät ole mukana kartoissa. Tämän takia huomattava osa vanhoista havainnoista ei ole kartastossa mukana (mutta voivat tulla Retkeilykasvion eliömaakunnittaisissa kartoissa esiin). Yleisillä kasveilla ruuduista on usein tuoreempia ja tarkempia havaintoja, mutta iso osuus monien viime vuosikymmeninä harvinaistuneiden kasvien vanhoista havainnoista puuttuu kartoista. Toisaalta joidenkin kartoilla näkyvien havaintojen paikannus saattaa olla epätarkka, ja todellinen kasvupaikka voi olla jokin kartalla näytetyn peninkulmaruudun naapuriruuduista. Lajin levinneisyyden yleiskuvaan näillä paikannusvirheillä ei kuitenkaan ole suurta merkitystä, varsinkaan yleisissä lajeissa. Joissakin harvinaisissa kasveissa kiusana on pisteiden "monistuminen" eli samaa esiintymää koskevien havaintojen sijoittuminen kahteen tai useaankin lähiruutuun. Tämä johtuu useimmiten koordinaattien hakemisesta jälkikäteen, missä helpohkosti sattuu pikku virheitä - etenkin siksi, että löytöpaikka on silloin tällöin ilmoitettu enemmän tai vähemmän puutteellisesti ja täsmälleen sama paikkakin monin eri tavoin.

MÄÄRITYSTEN VARMUUS JA TARKKUUS. Määritykseltään epävarmoiksi merkityt havainnot on jätetty kartoista pois. Joissakin lajia alempien taksonien kartoissa tulee esille se, että näytteitä ei ole määritetty tai havaintoja ilmoitettu lajitasoa tarkemmin. Siksi monien tällaisten taksonien (tyypillisesti nimialalajeja ja -muunnoksia) kartat ovat kovin puutteellisia. Sama ilmiö näkyy useiden lajiryhmien kartoissa: vain pieni osa tiedoista voidaan varmuudella sijoittaa tiettyyn ryhmän lajiin, koska ei tiedetä onko havainnoissa ilmoitettua nimeä käytetty laajassa vai suppeassa merkityksessä. Muutamissa tapauksissa nimistön muutosten myötä tietokantaan on voinut syntyä suoranaisia virheitä, joista on erikseen varoitettu karttoihin liittyvissä tekstikommenteissa. Tällaisia tapauksia lienevät ainakin Dryopteris dilatata ja D. expansa, Hierochloë hirta ja H. odorata, Myriophyllum sibiricum ja M. spicatum, Tripleurospermum inodorum ja T. maritimum sekä Potentilla neumanniana ja P. tabernaemontani.

STATUS. Havainnot viljellyistä kasveista, viljelyjäänteistä sekä kovin lyhytmatkaisista koristekasvikarkulaisista on pyritty karsimaan pois. Viimeisen päälle tämä ei ole mahdollista, sillä havaintotiedot eivät läheskään aina paljasta esiintymän todellista luonnetta. Sitä paitsi viljelykarkulaisuuden määritteleminen on vaikea ja moniselitteinen asia. Toisaalta varsin monet Suomessa luontaisetkin lajit karkaavat istutuksista helposti ja myös luontaisen alueensa ulkopuolella. Tämä voi johtaa luontaisen alueen hämärtymiseen kartoissa. Asiaa on kuitenkin hyvin vaikea oikeaoppisesti korjata, koska kaikkien pisteiden ja myös atlastietojen edes karkea luokitteleminen statuksen mukaan (luontainen, tulokas, karkulainen) lienee mahdotonta ja on usein perin kiistanalaistakin. Useimpien kartaston lajien eliömaakunnittaiset statukset ilmenevät Retkeilykasvion kartoista, joiden tulkinnan avuksi soveltuu erityisesti "Kasvistomme muinaistulokkaat" -julkaisu (Suominen, J. & Hämet-Ahti, L. 1993: Kasvistomme muinaistulokkaat: tulkintaa ja perusteluja. -- Norrlinia 4:1-90). Retkeilykasvion, mainitun muinaistulokasjulkaisun ja myös esim. Suuren Kasvikirjan ja Flora Nordican käyttö rinnan tämän kartaston kanssa auttaa yleensäkin suuresti levinneisyyskuvien tulkintaa.

Ota osaa atlaskartoitukseen

Voit ottaa osaa kasviston seurantaan ja kartaston täydentämiseen lähettämällä näytteitä kasvimuseoille tai toimittamalla havaintotietoja paperilomakkeilla (kasvimuseosta saatavissa olevilla kenttäkorteilla) tai ennalta sovitussa tiedostomuodossa. Näiden perinteisten menetelmien rinnalle tullee myöhemmin tarjolle mahdollisuus kirjata omia havaintoja suoraan verkon välityksellä omaan Hatikka-havaintopäiväkirjaan. Tällä hetkellä Hatikkaan tallennetut kasvihavainnot eivät näy tässä levinneisyyskartastossa.

Karttojen yleisyysarvioiden laskentaan otetaan mukaan kattavasti tutkittujen neliökilometrien havainnot. Kattavia luetteloita toivotaan erityisesti sellaisilta neliöpeninkulmilta, joilta niitä ennestään ei ole tehty. Mitä kauempana uudet ruudut ovat entisistä kartoitusruuduista (varsinkin ruutukeskittymistä), sitä suurempi on niiden laskennallinen vaikutus uusiin karttoihin.

Mitä vanhempi on lajihavainto tietystä peninkulmaruudusta, sitä suurempi on mahdollisuus sille, että laji on hävinnyt kyseisestä ruudusta. Siksi on toivottavaa kirjata muistiin havaintoja yleisistäkin lajeista etenkin niistä ruuduista, jotka kartalla näkyvät keltaisina tai punaisina.

Käyttö- ja julkaisuoikeudet

Kasviatlas 2008- ja Kasviatlas 2007 -karttoja ja tekstejä voi käyttää ja julkaista Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi -lisenssin mukaisesti. Tekijä on ilmoitettava muodossa:

Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. -- Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas

Lampinen, R. & Lahti, T. 2008: Kasviatlas 2007. -- Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas

Tekijät

Raino Lampinen
Kasvimuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo
PL 7
00014 Helsingin yliopisto
e-mail: etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Tapani Lahti
Kasvimuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo
PL 7
00014 Helsingin yliopisto
e-mail: etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Kartoittajat

Vuosina 1985-2008 atlaskartoituksessa kattavia neliökilometriruutuja on ollut tekemässä yli 350 kartoittajaa, joille parhaat kiitoksemme:

Aakkula, SeppoMathlin, Veli-Matti
Aapala, KaisuMattila, Marjo
Aikio, LeenaMelamies, Heikki
Airola, JukkaMettovaara, Alli
Alanko, PenttiMikkola, Rauno
Ala-Risku, RiinaMoilanen, Helena
Alavuotunki, AnneMononen, Sinikka
Alén, HannuMylly, Paavo
Alho, KaleviMyllynen, Aimo
Alho, RailiMäkinen, Ahti
Annanpalo, RitvaMäkinen, Inkeri
Arkkola, SirkkaMäkinen, Jussi
Askola, PirkkoMäkinen, Liisa
Mäkinen, Minna
Bendiksen, KatriinaMäkinen, Yrjö
Bondestam, KristofferMäkirinta, Anna-Maija
Boren, EsaMäntylä, Minna
Bruun, Jan-Erik
Byholm, PatrikNieminen, Seppo
Nukala, Erkki
Eeronheimo, HeikkiNurmi, Jaakko
Eisto, KaijaNurmi, Jouni
Ekman, JoakimNyman, Kurt
Elovirta, Päivi
Eronen, PäiviOhenoja, Esteri
Erävuori, LauriOhenoja, Martti
Eskelinen, Anu
Eskelinen, KirsiPaalamo, Päivi
Paasimaa, Alli
Grönholm, SonjaPaasovaara, Päivi
Palohuhta, J. P.
Haapalainen, LiisaParnela, Ari
Haapamäki, KukkaParviainen, Riitta
Haataja, HannelePaulus, Anna-Liisa
Haikonen, VeliPeltoniemi, Heikki
Hakalisto, SirkkaPere, Anja
Halenius, PenttiPienimäki, Tuula
Halkola, EijaPiirainen, Mikko
Halonen, PekkaPiirainen, Pirkko
Hanhela, PenttiPippola, Emilia
Havas-Matilainen, PaulaPitkänen, Esa
Havia, MarjattaPitkänen, Maija-Liisa
Havia, PenttiPulkkinen, Leena
Heikkilä, RaimoPuolasmaa, Arto
Heikkilä, TapioPykälä, Juha
Heikkilä-Huhta, KatiPylväs, Jouko
Heikkinen, HennaPynssi, Kristiina
Heikkinen, Risto
Heimala-Raimas, RiittaRaatikainen, Mikko
Heino, SainiRaatikainen, Terttu
Heinonen, A.Rahko, Pekka
Hellström, KalleRahko, Tiina
Helynranta, LeenaRajala, Terttu
Herttuala, AnssiRajamäki, Raimo
Hiidensalo, OlliRanta, Pertti
Hiltunen, JoukoRanta, Yrjö
Hiltunen, RaunoRantanen, Arto
Hinneri, SakariRapo, Heikki
Hovi, AnttiRaunio, Anne
Huhta, Ari-PekkaRautiainen, Veli-Pekka
Huhta, E.Reunanen, Pasi
Huhta, Marja-LiisaRiihimäki, Juha
Huhta, VeikkoRinne, Eija
Hurme, InkeriRintanen, Tapio
Hurme, TuomoRiska, Sven
Hyvärinen, MarkettaRisunen, Tarmo
Hänninen, KaarinaRokkanen, Maarit
Häyhä, TeppoRosenblad, Anne
Rummukainen, Pekka
Immonen, AnneRuokanen, Inkeri
Immonen, AnneliRuokanen, Irmeli
Immonen, IlkkaRuotsalainen, Annu
Impinen, AnteroRuotsalainen, Veijo
Isokääntä, OutiRutanen, Kaarina
Issakainen, AnnaliisaRyttäri, Terhi
Räsänen, Juhani
Jakobsson, StefanRönkä, Antti
Joensuun kasviharrastajat
Jokela, AnneSaaranen, Jukka
Jokinen, AriSaarinen, Kimmo
Jokiniemi, HeinoSaikkonen, Arto
Jortikka, NinaSalmela, Saara
Juntunen, KatiSalmi, Juhani
Jutila, HeliSalminen, Kari
Juva, MikkoSalo, Pertti
Järventausta, KariSalonen, Jouko
Järvinen, VesaSalonen, Vesa
Jääskeläinen, IirisSatrin, S.
Satrin, V.
Kaakinen, EeroSavela, Outi
Kaakinen, KimmoSavitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistys
Kaakinen, SaaraSegerwall, Helena
Kaapu, JarnoSeitapuro, Hanna
Kaattari, TenhoSeppänen, Liisa
Kahila, PirkkoSeppänen, Mika
Kaikkonen, AnnamariaSiekkinen, Maarit
Kaipiainen, HeidiSilvola, Henri
Kairamo, JussiSipari, Jouko
Kalleinen, AnttiSipola, Kaisu
Kalleinen, LassiSivonen, Martti
Kallio, SinikkaSivonen, Veera
Kalpio, SatuSoppela, Kimmo
Kalska, EsaSorola, Sirkka-Liisa
Kamula, M.Steffen, Norbert
Kankaanmäki, T.Suominen, Juha
Karelli, MarjattaSyrjänen, Kimmo
Karelli, MarjukkaSärkkä, Jari
Karén, MarjukkaSöderholm, Unto
Karhe, Hannu
Karhu, TommiTaipale, Marjatta
Karjalainen, JoukoTakala, Kalevi
Karlström, PaulaTakala, Minna
Karp, MerviTakala, Riitta
Kavelli, MarjukkaTakalo, Minna
Keihäs, PanuTalasniemi, Marja
Keinänen, PekkaTammilehto, Anna
Kekki, TapioTammilehto, Veikko
Kekäläinen, MariTampereen kasvitieteellinen yhdistys
Keränen, SaaraTanner, Pasi
Keskitalo, JormaTegel, Satu
Ketonen, MaijaTerho, Anja
Keynäs, KaleviTervahauta, Sisko
Kinnanen, HilmaTerävä, Esko
Kinnunen, TeuvoTiensuu, Reijo
Kitti, HeidiTimonen, Marja-Liisa
Kiuru, HeikkiToivonen, Erkki
Kivi, MariaToivonen, Heikki
Kivistö, PäiviToivonen, Tauno
Kivivuori, HannuTolonen, Juhani
Klemetti, KaarinaTuhkalainen, Kyösti
Klemettilä, TeijoTunkkari, Tiina
Klusmeyer, KlausTuokila, Saana
Klusmeyer, RalfTuomi, Juha
Koistinen, JarmoTurun yliopiston kasvimuseo
Koistinen, MarjaTurunen, Olli-Pekka
Koivunen, VesaTuunanen, Elsa
Kokkonen, JormaTyrväinen, Minna
Komulainen, AlpoTörvi, Liinu
Korvenpää, Terhi
Korvenpää, TurkkaUino, Kauko
Koskela, KasperUlvinen, Arvi
Koskinen, AarreUlvinen, Tauno
Kosonen, LasseUotila, Anneli
Kotanen, EsaUotila, Pertti
Kouvo, Matti
Kudjoi, SuviVainio, Maarit
Kuitunen, TuomoValo, Ritva
Kukkonen, IlkkaValtonen, Anu
Kulju, AnttiVarkki, Alfred
Kulju, HeinoVasari, Yrjö
Kulju, MattiVauhkonen, Marko
Kulmala, HannuVedenpää, Jyrki
Kuoppamäki, TiinaVenäläinen, Rosa
Kupiainen, E. -L.Verkkoperä, Laila
Kurki, SeijaWikström, Henrik
Kurtto, ArtoVilminko, Veikko
Kuusinen, MikkoVilpa, Erkki
Kvitvik, TrondVirtanen, Juhani
Kynsilehto, KaisuVirtanen, Risto
Kypärä, TimoVitikainen, Orvo
Kytöniemi, AnttiVormisto, Jaana
Kytövuori, IlkkaVuokko, Seppo
Kähkönen, AriVuollo, Saija
Kälviäinen, VilleVäisänen, Seija
Kämäräinen, HannuVälilehto, Sirpa
Kärkkäinen, KatriVälimaa, M.
Kärkkäinen, SirpaVälimäki, Anne
Kärkkäinen, TeijoVäre, Henry
Kääntönen, Hanna
Kääntönen, LeenaWannas, Lauri
Kääntönen, MattiWargen, Lena
Wistbacka, Birthe
Laaksonen, InkeriWistbacka, Gretel
Lahtonen, TapioWistbacka, Johannes
Laine, Kaija
Laine, RailiYlimartimo, Anneli
Laine, Tiina
Laine, Unto
Lampinen, Kristiina
Lampinen, Raino
Lampinen, Tuula
Lampinen, Ville
Lampolahti, Janne
Lamppu, Jukka
Lappalainen, Suvi
Lehtinen, Seija
Lehtola, Teemu
Leikkonen, Matti
Leino, Anne
Leinonen, Sirpa
Lempiäinen, Terttu
Leppihalme, Elina
Liias, Merja
Lilja, Saara

Creative Commons by nc sa