Itiökasviosaston kokoelmat

Itiökasvikokoelmat koostuvat nykypäivänä noin 700 000 näytteestä sekä sammalia että leviä. Suurin osa näytteistä on sammalia. Enemmistö näytteistä kuuluu yleiskokoelmaan ja Itä-Fennoskandian kokoelmaan. Merkittävimmät kokoelmat ovat V. F. Brotheruksen ja S. O. Lindbergin sammalherbaariot.

• V. F. Brotheruksen sammalherbaario (H- BR) - n. 83 300 näytettä joka puolelta maapalloa Euroopan ulkopuolelta (Euroopan näytteet sisältyvät Herbarium generaleen), tuhansia tyyppinäytteitä ja edustajat noin 15 500 lehtisammallajista. V. F. Brotheruksen kokoelma on hänen itsensä luomassa systemaattisessa järjestyksessä, joten näytteiden löytäminen vaatii vuosien koulutusta sammaltutkijana.
• S. O. Lindbergin sammalherbaario - n. 48 000 näytettä maailmanlaajuisesti, satoja tyyppinäytteitä ja edustajia 5000 maksa- ja lehtisammallajista.
• Herbarium generale (H) ja Herbarium Fennoscandiae orientalis (H) - n. 500 000 näytettä. Maailmanlaajuinen; erityisen hyvin edustettuina Argentiina, Australia, Chile, Japani, Kanada, Kiina, Länsi-Eurooppa, Papua Uusi Guinea, Skandinavia, Siperia, Taiwan, Tansania, U.S.A.

Kokoelmien käyttöä hankaloittaa se, ettei tietoja ole saatettu tietokantaan resurssipuutteiden vuoksi. Brotheruksen ja Lindbergin näytteet on numeroitu ja numerointi ja kunnostus on käynnissä yleiskokoelman ja itäfennoskandisten kokoelmien osalta.

Kansainvälinen arvo

Helsingin kokoelmat lienevät näytteiden edustavuuden ja merkittävyyden kannalta sammalten kansainväliselle tutkimukselle tärkeämmät kuin minkään muun museon kokoelmat. Sammalkokoelmamme mahdollistavat minkä tahansa maailman alueen tutkimisen ja kokoelmia pidetään erityisen arvokkaina monien Euroopan ulkopuolisten aineistojensa ja tyyppinäytteidensä vuoksi. Kokoelmat muodostavat erinomaisen pohjan kaikelle tutkimukselle, nimenomaan taksonomiselle ja floristiselle. Helsingissä perinne tutkia sammalia missä tahansa maapallon alueella on jatkunut jo yli 100 vuotta.

Itiökasviosaston tiloissa kokoelmia käyttää jatkuvasti 10 tutkijaa ja opiskelijaa, ja noin 15 ulkomaista vierailijaa vuosittain. Monet ulkomaalaiset työskentelevät museon tiloissa lähes jatkuvasti. Tutkijoiden, vierailijoiden ja opiskelijoiden panos mm. näytteiden nimeämisessä on huomattava.

Kartunta

Kokoelmat karttuvat keskimäärin yli 3000 näytteellä vuosittain. Suurin osa sammalkartunnasta koostuu ulkomaisista aineistoista, joko suomalaisten suorittamista keruista ulkomailla tai vaihtotoiminnasta ulkomaisten herbaarioiden kanssa. Nykyisistä sammalkokoelmien kartuttajista huomattavin on Timo Koponen. Suomalaisista sammaltutkijoista myös Harald Lindberg, Risto Tuomikoski, Hans Buch, Antero Vaarama, Heikki Roivainen ja Mauno Kotilainen ovat kartuttaneet Helsingin sammalkokoelmia. Noin 100 000 edesmenneiden ja nykyisten tutkijoiden taltioimaa näytettä on kokoelmien ulkopuolella odottamassa tutkimista ja liittämistä kokoelmiin.

Lainat

Näytteiden laina- ja vaihtotoiminta ulko- ja kotimaisille tutkijoille on vilkasta. Suomalaisille tulevat lainat ovat myös suurimmaksi osaksi ulkomaista alkuperää, mikä kertoo tutkimuksen kansainvälisyydestä. Tulevien lainojen määrää pienentää usein lainatarpeen pienuus omien kattavien kokoelmien vuoksi. Suurin osa ulkomaille lähteneistä lainoista on peräisin Brotheruksen ja Lindbergin erikoiskokoelmista, ulkomaisten eli yleiskokoelmien näytteistä ja Timo Koposen Papua Uuden Guinean kokoelmista. Poikkeuksena on levälainaustoiminta, jossa lähteneet levät ovat lähes kokonaan kotimaisia. Ulkomaille lähetetty sammalvaihtoaineisto on koostunut suurimmaksi osaksi Timo Koposen keräämistä Papua Uuden Guinean ja Kiinan aineistoista ja 1990-luvulla myös S. O. Lindbergin jäämistön työstämisestä eksikkaatiksi. Tulevaisuudessa Kiinan aineiston osuus tulee jatkuvasti kasvamaan.

Kirjallisuutta

• Piippo, S. 1996: The past, present and some future aspects of the Finnish bryology. - State of Nordic bryology today and tomorrow. Abstracts and shorter communications from a meeting in Trondheim December 1995. NTNU Vitensk. Mus. Rapp. Bot. Ser. 1996-4: 6-14.