Hans Robert Buch

Hans Buch syntyi vuonna 1883 ja kuoli 1964. Hänet nimitettiin kasvimuseon kustokseksi v. 1949, mistä virasta hän erosi täysinpalvelleena v. 1953. Hän toimi myös opettajana ja assistenttina.

Buch oli sammaltutkijana aikaansa edellä. Hänen tulevan poikkitieteellisyytensä pohjana oli monen opettajan vaikutus. Hän oli kasvifysiologi Fredrik Elfvingin oppilas ja lisäksi hän sai vaikutteita V. F. Brotherukselta ja Harald Lindbergiltä. Lisäksi Buchilla oli jo varhain kiinteät suhteet ulkomaisiin tiedemiehiin, jolloin syntyi monipuolista mielipiteen vaihtoa.

Hans Buchin lähes koko tieteellinen toiminta on kohdistunut sammaliin ja niistä nimenomaan maksasammaliin. Jo varhain hän laajensi tutkimustaan morfologiaan ja fysiologiaan. Hän toi kokeellisen tekniikan sammaltaksonomiaan. Hän keräsi itse runsaasti tutkimusaineistoa ja havainnoi kasvupaikan ja lajien välisiä suhteita. Vuonna 1911 ilmestyi väitöskirja maksasammalten suvuttomista leviäimistä. Muita lähinnä organologiaa käsitteleviä tutkimuksia ovat varsinkin sammalten valo- ja vesitalouteen ja mineraalienottoon liittyvät tutkimukset vuosina 1920, 1921, 1945 ja 1947. Jo varhain hän kirjoitti saasteen vaikutuksista sammaliin.

Yhteensä Buch kirjoitti 85 julkaisua. Monet hänen julkaisuistaan ovat olleet suuntaa-antavia ja totutusta poikkeavia. Monien arvo aletaan vasta nyt ymmärtää. Olkoonpa aiheena fysiologia, morfologia, anatomia tai systemaattinen tutkimus, jota hän myös suoritti, kaikelle on luonteenomaista huolellisuus ja luotettavuus.

Vuonna 1936 hän julkaisi teoksen Suomen maksasammalet, joka yhä on ainoa suomenkielellä julkaistu maksasammalopas. Sitä on käytetty myös ulkomailla hyvän kuvituksensa vuoksi.

Kirjallisuus

• Roivainen, H. 1965: Hans Buch. - Luonnon Tutkija 69: 31-33.
• Tuomikoski, R. 1953: Hans Buch 70-vuotias. - Luonnon Tutkija 57: 157-158.