Risto Tuomikoski

Risto Tuomikoski syntyi 1911 Joensuussa ja kuoli 1989. Hän toimi jatkuvasti Helsingin yliopistossa eri viroissa, assistenttina, dosenttina 1945-1947, apulaisprofessorina 1948-1961 ja lopuksi 1961-1974 henkilökohtaisena ylimääräisenä professorina opetusalanaan biotaksonomia. Vuonna 1974 Tuomikoski siirtyi eläkkeelle.

Tuomikoski oli tutkijana harvinaisen monipuolinen. Ensimmäinen tieteellinen tutkimus vuonna 1930 käsitteli hyönteisiä, puunrunkojen kaksisiipiäisiä. Kasvitieteen piirissäkin Tuomikoski oli erittäin monipuolinen. Ensimmäiset kirjoitukset vuonna 1933 koskivat putkilokasveja, mutta varsin pian hän kehittyi eteväksi sammaltuntijaksi.

Tuomikoski osallistui kasvitieteen laitoksessa Mauno Kotilaisen kaksivuotiselle sammalkurssille 1934-1935, yhdessä Antero Vaaraman kanssa. Lopulta kurssi eteni lehväsammalten heimoon eli Mniaceae-heimoon, ja Kotilainen esitteli vaikeana pidettyä Mnium affine-lajia. Hän selitti, että ongelma on ehkä hallittavissa, jos yhden lajin asemesta hyväksytäänkin kaksi lajia. Tähän oppilas Tuomikoski totesi, että ongelmaa ei ole lainkaan, jos kahden lajin asemesta hyväksytään kolme. Kotilainen kehoitti Tuomikoskea todistamaan väittämänsä, minkä tämä tekikin (1935, 1936). Hänen tutkimuksensa kelpasi pro gradu-tutkielmaksi.

Tuomikosken tutkimusmenetelmä oli jo S. O. Lindbergin vakiinnuttama: sammalet piti tutkia ja opetella tuntemaan luonnossa, jolloin myös kasvupaikan aiheuttama muuntelu voitiin selvittää. Tätä linjaa edustaa myös Tuomikosken tutkimus rahkasammalten tunnistamisesta ilman mikroskooppia vuodelta 1946.

Tuomikoski käytti tutkimuksissaan myös sammalten sekakasvustojen ja sekanäytteiden tutkimista. Tämä perustuu siihen oletukseen, että jos lähilajit voidaan erottaa sekakasvustoista, niiden näkyvät tuntomerkkierot johtuvat perintötekijöistä ja on perusteltua hyväksyä ne lajitasolla.

Tuomikoski oli mukana kahdella Kanadaan tehdyllä tutkimusmatkalla. Ensimmäinen matka tehtiin v. 1947 Hudsoninlahdelle ja Jamesinlahden alueelle. Toinen matka v. 1949 tehtiin Newfoundlandiin. Hans Buch ja Tuomikoski julkaisivat maksasammalaineiston, ja keskeneräiseksi jäänyt lehtisammalkäsikirjoitus julkaistiin myöhemmin (Tuomikoski ym. 1973). Hudsoninlahden ja Jamesinlahden käsikirjoitus on yhä kesken.

Tuomikoski siirtyi jo melko varhain tutkimaan muita aloja. Hänellä oli siksi monta kiinnostuksen kohdetta ettei aika enää riittänyt sammaliin. Tuomikoski on julkaissut paljon sekä sienistä, sienisääskistä ja myöhemmin elämässään suomen kielestä. Sammaltutkijat pitävätkin häntä sammaltutkijana, sienitieteilijät sienitutkijana, hyönteistieteilijät hyönteistutkijana ja kielitieteilijät kielitieteilijänä.

Tuomikoski nimitettiin v. 1961 Helsingin yliopiston biologisen taksonomian henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Hänelle taattiin näin mahdollisuus vapaasti valita tutkimuskohteensa ja opetusalansa. Tässä vaiheessa hän myös kiinnostui fylogeneettisestä systematiikasta eli nykyisin kladistiikan nimellä tunnetusta oppisuunnasta. 1960-luvulla Tuomikoski jätti "bryologin testamenttinsa" pitämällä kasvimuseossa sammalkerhoa. Kerhoon osallistui mm. tunnettu sammaltutkija professori Timo Koponen. Tuomikoski piti vuosittain perinteisen sammalkurssin kasvitieteen laitoksessa vuodesta 1946 lähtien.

Kirjallisuus

• Koponen, T. 1989: Professori Risto Tuomikoski 1911-1989. - Luonnon Tutkija 93: 152-158.
• Tuomikoski, R. 1935: Mnium affine, M. rugicum ja M. seligeri Suomessa. - Luonnon Ystävä 39: 187.
• Tuomikoski, R. 1936: Über die Laubmoosarten Mnium affine, Mnium rugicum und Mnium seligeri. - Ann. Bot. Soc. Vanamo 6(5): i-iv, 1-45.
• Tuomikoski, R., Koponen, T., Ahti, T. 1973: The mosses of the island of Newfoundland. - Ann. Bot. Fennici 10: 217-264.