Antero Vaarama

Antero Vaarama syntyi 1912 Kuopiossa ja kuoli 1975. Vaarama opetti luonnontieteitä ja kasvinsuojelua Lepaan puutarhakoulussa 1939-1945, jossa alkoi hänen kiinnostuksensa sytologiaan, genetiikkaan ja kasvinjalostukseen. Lepaalla Vaarama suoritti sytologisia tutkimuksia vaikeista Rubus- ja Ribes-suvuista, joista hän kehitti parempia syötäviä kantoja. Vuosina 1945-1955 hän työskenteli Piikkiön puutarhatieteen tutkimuslaitoksessa. Vaaramasta kehittyi biotaksonomi herbaariotaksonomin asemesta, koska Lepaalta ja Piikkiöstä puuttuivat sekä herbaario että tarvittava kirjallisuus. Tänä aikana Vaarama aloitti sammalten sytologiset tutkimukset.

Vuonna 1955 Vaarama nimitettiin kasvitieteen professoriksi Turkuun, jossa virassa hän oli eläkkeelle siirtymiseensa asti v. 1975. Turun vuosinaan hän keskittyi kehittämään yliopistoa eikä hänellä jäänyt paljoa aikaa tutkimukselle. Vaarama kuoli kuukauden kuluttua eläkkeelle jäämisestään. Vielä heinäkuussa 1975 hän osallistui Leningradin kansainväliseen kasvitieteelliseen kongressiin aiheenaan sammalten biosystematiikka. Hän oli joitain vuosia tutkijana Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Vaarama oli sammalten kromosomitutkimuksen uranuurtaja. Hän oli ensimmäinen suomalainen sammaltutkija, jota voi kutsua biosystemaatikoksi. Vaarama julkaisi 114 tutkimusta, joista 28 käsitteli sammalia. Useimmat hänen tutkimuksensa käsittelivät sytogenetiikkaa ja risteytyskokeita.

Vaarama tutki sekä kromosomilukuja että niiden ohella erikoisia kromosomimuotoja, esim. m-kromosomeja. Vaaraman tutkimus vuodelta 1954 seinäsammalen, Pleurozium schreberi, bisentrisestä (bikinetokoorinen) kromosomista on klassinen. Vaarama oli myös erityisen kiinnostunut sentromeerin evoluutiosta. 1960-1970-lukujen sammalten kromosomitutkimuksen kehityksen katsotaan nojaavan paljolti Vaaraman tutkimuksiin.

Kirjallisuus

• Rousi, A. 1976: Antero Vaarama 1912-1975. - Luonnon Tutkija 80: 20-21.
• Koponen, T. 1977: Antero Vaarama 1912-1975. - J. Bryol. 9: 575-578.