Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Kasvitieteelliset kokoelmat

Herbaario

Kokoelmien juuret ulottuvat 1600-luvulle Turun Akatemiaan, ja museon perustamisvuotena pidetään vuotta 1650. Turun Akatemian kasvikokoelmat tuhoutuivat lähes kokonaan Turun palossa v. 1827. Joitakin näytteitä kuitenkin säästyi palolta ja niitä on eri teitä kulkeutunut kasvimuseoon. Museon n. 15 000 vanhinta näytettä ovat 1600- ja 1700-luvuilta.

Nykyään kasvimuseon kokoelmissa on n. 3,1 miljoonaa näytettä kasveista ja sienistä. Viime vuosina kokoelmien vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 23 000 näytettä. Kasvu muodostuu lahjoituksista, tutkimusaineistoista ja muista kasvimuseoista vaihdetusta näytteistä. Museon kansainvälinen herbaariotunnus on H.

Museossa on erityisesti sammalista ja jäkälistä tutkimuksen kannalta merkittäviä vanhoja kokoelmia ja runsaasti tyyppinäytteitä. Kasvikokoelmia käyttävät sekä koti- että ulkomaiset tutkijat kasvitaksonomiaa, kasvimaantiedettä ja niiden lähialoja koskevissa tutkimuksissa. Kasvimuseosta lähetetään vuosittain n. 160 lainaerää (5900 näytettä), lähes kaikki ulkomaille; vastaavasti sama määrä lainoja (keskimäärin 4700 näytettä) saadaan ulkomailta. Tutkimus- ja opetusyhteistyö on erityisen kiinteää Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen kanssa.

Kasvi- ja sienikokoelmien lisäksi kasvimuseossa on laaja, lähinnä Suomen ja Luoteis-Venäjän käsittävä kasvistollinen arkisto ja huomattava valokuva-arkisto. Museon toimialaan liittyvä Kasvitieteen yhteinen kirjasto on sangen edustava sisältäen mm. runsaasti vanhaa, etenkin kasvien nimistötutkimukselle tärkeätä kirjallisuutta. Kasvimuseo pitää yllä laajaa, valtakunnallista kasvitietokantaa kotimaan ja lähialueiden putkilokasveista. Lisäksi kasvimuseossa toimitetaan Euroopan putkilokasvien levinneisyyskartastoa Atlas Florae Europaeae sekä julkaistaan kasviharrastajille tarkoitettua Lutukka-lehteä ja tieteellisempää Norrlinia-monografiasarjaa. Henkilökunta osallistuu aktiivisesti alansa tieteellisten seurojen toimintaan ja tieteen popularisointiin sekä antaa asiantuntijalausuntoja ja avustaa viranomaisia ja yleisöä kasvi- ja sieninäytteiden määrityksessä. Yleisölle tarkoitettuja näyttelyitä kasvimuseon tiloissa ei ole.

Puutarhojen kokoelmat

Kasvitieteellisen puutarhan kahdessa erillisessä puutarhassa (Kaisaniemi ja Kumpula) on kasveja lähes kaikkialta maailmasta. Yhteensä kokoelmissa on 7050 eri alkuperää olevaa kasvia 4230 taksonista, sisältäen puita, pensaita ja monivuotisia perennoja sekä kaksi- ja joitakin yksivuotisia kasveja. Kasvitieteellisen puutarhan tehtäviä ovat:

  1. Elävien kasvien kokoelman ylläpito tutkimuksen ja opetuksen tarpeisiin
  2. Kansainvälinen siemenvaihto tieteellisiä tarkoituksia varten
  3. Kasvitieteellinen tutkimus ja opetus
  4. Kasveihin liittyvä neuvonta ja valistus
  5. Suomen kasvitieteellisten puutarhojen toiminnan koordinointi

Puutarhan toiminnan perusta on tieteellinen kasvikokoelma. Kokoelman tieteellisyys tarkoittaa, että kasvit ovat alkuperältään tunnettuja ja niin dokumentoituja, että ne ovat mahdollisimman arvokkaita tutkimukselle, opetukselle ja valistukselle.