Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Putkilokasviosaston kokoelmat

Putkilokasviosaston kokoelmissa on noin 1.7 miljoonaa näytettä eri puolilta maapalloa, ja ne ovat kansainvälisestikin merkittävät. Kokoelmat perustettiin vuonna 1828 ostamalla prof. C. R. Sahlbergiltä 5000 näytettä. Fennoskandisten kokoelmien varsinaisena pohjana oli Societas pro Fauna et Flora Fennican herbaario, joka siirtyi yliopiston omistukseen 1850-luvulla. Suomalaissyntyisen Krimillä työskennelleen C. Stevenin vuonna 1860 lahjoittamat 60 000 putkilokasvinäytettä muodostivat yleismaailmallisten kokoelmien perustan. Kokoelmat sisältävät useita tuhansia tyyppinäytteitä, joihin lajin kuvaus perustuu. Näytteitä lainataan tutkimustarkoituksiin kasvimuseoille eri puolille maapalloa, ja vierailevat tutkijat käyttävät niitä tutkimuksiinsa Helsingissä. Tutkimustyön tueksi kasvimuseolla on korkeatasoinen kirjasto, joka käsittää merkittäviä vanhoja teoksia, mm. lähes koko Carl von Linnén tuotannon. Museon vanhin kirja on Tabernaemontanuksen lääkekasvikirja vuodelta 1588.

 

Putkilokasvikokoelmat sisältävät noin 1.7 miljoonaa näytettä, ja kartunta on ollut noin 9000 näytettä vuosittain 2000-luvulla. Kokoelmat karttuvat henkilökunnan keräyksistä, vaihtotoiminnalla ja lahjoituksin. Erittäin merkittäviä ovat englantilaiselta saniaistutkijalta C. Fraser-Jenkinsiltä hankitut näytteet Afrikasta, Keski-Amerikasta ja viime vuosina etenkin Nepalista.

Putkilokasviosaston kokoelmat jakautuvat kahteen keskenään suunnilleen samansuuruiseen kokonaisuuteen, fennoskandisiin (Herbarium fennoscandicum) ja yleiskokoelmiin (Herbarium generale). Fennoskandiset kokoelmat käsittävät Suomen lisäksi Itä-Fennoskandian luonnonmaantieteellisen alueen Luoteis-Venäjällä sekä muut Pohjoismaat Norjalle kuuluvat arktiset saaret mukaanluettuina. Yleiskokoelmissa ovat näytteet muun maailmasta sekä kaikki viljelykasvinäytteet. Fennoskandisten kokoelmien painopiste on Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Herbarium Generale sisältää huomattavia kokoelmia mm. Eestistä, Makaronesiasta, Välimeren alueelta, Lähi-Idästä, Turkista, Kaukasiasta, Keski-Aasiasta, Japanista, Kanadasta sekä Tulimaasta ja Patagoniasta.

Kokoelmia käytetään taksonomian ja systematiikan tutkimiseen sekä lajiston levinneisyysselvityksiin. Lisäksi kokoelmia käytetään määritystyöskentelyssä, kasvien muuntelun tutkimisessa, esiintymien ajalliseen seurantaan. Kokoelmiin voidaan myös dokumentoida tutkimusaineisto, ja ne myös palvelevat tulevia tutkimustarpeita.

Fennoskandiset kokoelmat ovat kokonaisuudessaan Kasvimuseon päärakennuksessa Kaisaniemessä, mutta Herbarium Generalen näytteet 2-sirkkaisista on sijoitettu varastokokoelmiin toistaiseksi.