Sieniosaston kokoelmat

Sekä näytemäärän suhteen että tieteellisesti sieniosaston kokoelmat ovat merkittävimmät Suomessa. Kansainvälisestikin sieniosaston kokoelmat kuuluvat maailman kymmenen huippumuseon joukkoon. Kokoelmien arvoa lisää se, että sieniosastossa on joitakin korvaamattoman arvokkaita erityiskokoelmia.

Sieniosaston kokoelmat käsittävät 820 000 näytettä, joista 450 000 on jäkäliä ja 370 000 varsinaisia sieniä. Kokoelmat on järjestetty kahteen pääosastoon. Valtaosa näytteistä kuuluu Itä-Fennoskandian kokoelmiin (Herbarium Fennoscandiae orientalis) eli ne on kerätty Suomesta ja lähialueilta Venäjän Karjalasta, Kuolan niemimaalta ja Leningradin alueen länsiosista. Yleisessä kokoelmassa (Fungi externi, Lichenes externi) on näytteitä kaikkialta muualta maailmasta. Pohjoismaiden lisäksi on kokoelmissa erityisen runsaita näyteaineistoja mm. Kanadasta (jäkälät, kääväkkäät), Tulimaasta ja Patagoniasta (jäkälät, mikrosienet), Koillis-Kiinasta (kääpiä) sekä Itä-Afrikasta (helttasieniä ja varsinkin ruoaksi käytettyjä helttasieniä sekä limasieniä). Kokoelmat jakautuvat edelleen systemaattisiin ryhmiin, esimerkiksi kotelosienet, helttasienet, nokisienet, ruostesienet, kääväkkäät, kupusienet, vaillinaissienet jne., ja jäkälät - tutkimusperinteistä ja käytännön syistä johtuen - ovat omana kokoelmanaan.

Erillisinä säilytetään "jäkälätieteen isän" Erik Achariuksen (1757-1819) noin 2000 näytettä ja maailmankuulun suomalaisen jäkälätieteilijän William Nylanderin (1822-1899) yli 51 000 näytettä käsittäviä tieteellisesti merkittäviä kokoelmia. Niihin sisältyy näytteitä eri puolilta maailmaa ja sekä heidän itse kuvaamiensa että myös huomattavan paljon myös muiden tutkijoiden kuvaamien lajien nimistöllisiä tyyppinäytteitä, joita tarvitaan jatkuvasti taksonomisiin tutkimuksiin. Suomen sienitieteen isänä tunnetun P. A. Karstenin (englanniksi) (1834-1917) arvokas sienikokoelma on järjestetty sienikokoelmaan, ja Karstenin tyyppinäytteet on luetteloitu tietokantaohjelmaan. Muista merkittävistä kokoelmista mainittakoon J. I. Liron ja Aarre Rauhalan mikrosienikokoelmat ja Veli Räsäsen, Matti Laurilan ja Gösta Långin jäkäläkokoelmat. Äskettäin saatiin sieniosastolle arvokas lisäerä kun saksalais-suomalainen tohtori Aino Henssen lahjoitti museolle n. 40 000 näytettä käsittävän, pääasiassa eri puolilta maailmaa kerätyistä jäkälistä koostuvan kokoelmansa.

Kokoelmat ovat viime aikoina karttuneet noin 8500 näytteellä vuosittain. Oman henkilökunnan ja vastaavan ainelaitoksen yhteistyökumppanien lisäksi näytteitä lahjoittavat lukuisat harrastajat, ja merkittävä osa saadaan vastaavien ulkomaisten laitosten kanssa solmittujen vaihtosuhteiden avulla. Samaten kokoelmiin talletetaan uhanalaisselvityksissä kertyvää todistenäyteaineistoa.

Kokoelmat palvelevat oman yliopistomme tutkijoiden ohella sienitieteilijöitä ympäri maailman. Osaston kokoelmista lainataan vuosittain noin 95 näyte-erää ja yli 2500 näytettä. Esimerkiksi vuonna 1999 lähetettiin 109 sieni- ja jäkälälainaa yli 50 tutkimuslaitokseen, ja kotimaisten tutkijoiden lisäksi kokoelmissa vieraili 24 ulkomaista tutkijaa.

Kokoelmien näyteaineistot ovat jatkuvasti tärkeää tutkimus- ja vertailumateriaalia, sillä taksonomisten kysymysten selvittelyissä tuntomerkkien sanalliset kuvaukset eivät aina ole riittävän yksityiskohtaisia, ja uusia tutkimusmenetelmiä kehittyy jatkuvasti. Näytteet ovat myös keskeisiä dokumentteja lajien levinneisyyskarttoja tehtäessä: yleensä vain näytteeseen perustuvaa tietoa pidetään luotettavana, koska vanhat määritykset osoittautuvat usein epäluotettaviksi ja lajirajaukset saattavat muuttua, kun havainnoidaan uusia tuntomerkkejä.