Hyödyllisiä siemeniä
Oletko koskaan ajatellut kuinka käyttökelpoisia siemenet ovat? Tiesitkö, että käytämme niitä päivittäin hyödyksemme?
Oivaa ravintoa
Siementen sisältämä ravinto kelpaa loistavasti ihmisravinnoksi. Maailman tärkeimpiin ravintokasveihin kuuluvista vehnästä (Triticum aestivum) , riisistä (Oryza sativa) ja maissista (Zea mays) käytetään hyödyksi juuri siemen. Siemenet ovat myös osa juhlaperinteitä: joulupuuroa syödessä ja pakkasen paukkuessa ulkona on hauska muistella hetki puuronjyvien alkuperää. Laskiaisena taas maistuu perinteinen hernekeitto, joka on valmistettu herneen (Pisum sativum) siemenistä.
Mausteita ja rohtoja
Moni maustaa hernekeittonsa sinapilla. Sinappi on yleisnimi useista kaalien (Brassica) tai sinappien (Sinapsis) sukuihin kuuluvien kasvien siemenistä tehdyille jauhoille ja näistä edelleen valmistetuille maustetahnoille.
Kuminan (Carum carvi) siemeniä käytetään mausteena muun muassa leivissä, juustoissa ja makkaroissa, mutta kasvilla on myös tehokkaita lääkinnällisiä ominaisuuksia. Pääasiassa sitä on käytetty ruuansulatusongelmiin, kouristuksiin ja ilmavaivoihin sekä yskänlääkkeenä. Kuminan siementen sisältämää haihtuvaa öljyä käytetään myös aperitiiviviinojen maustamiseen. Suomessa tuotetun kuminan pitoisuus nousee jopa viiteen painoprosenttiin, ja Suomesta vietiinkin 1800-luvulla luonnonkedoilta kerättyä kuminan siementä vuosittain parisataa tonnia. Vuonna 1872 vienti oli peräti 450 tonnia – aikamoinen määrä!
Kardemumma (Elettaria cardamomum) on suomalaisille tutuin ihanasta tuoksusta ja mausta, jonka se antaa leivonnaisille. Mausteena käytetään kardemummakasvin siemeniä, jotka joudutaan keräämään käsin, sillä hedelmät kypsyvät eri aikaan. Käsin poimiminen on hyvin työlästä, mikä tekee kardemummasta kalliin mausteen. Kardemummalla voidaan lääkitä muun muassa astmaa ja ruoansulatushäiriöitä.
Pippurin (Piper nigrum) mausteena käytettävät yksisiemeniset marjat eli pippurit ovat maailman käytetyin mauste. Viher-, musta- ja valkopippuri saadaan kaikki samasta kasvista, mutta ne edustavat pippurihedelmän eri kypsyysasteita. Mustapippuria saadaan, kun tertut poimitaan raakoina ja kuivataan auringossa. Valkopippuri kerätään kypsänä ja punainen hedelmäosa liotetaan pois.Viherpippuria taas saadaan säilömällä marjat raakana. Maustekäytön lisäksi pippuria on hyödynnetty ruoansulatusta edistävänä aineena sekä hammassäryn ja reuman hoidossa.
Piristäviä siemeniä
Kahvi (Coffea arabica ) on monelle tarpeellinen juoma kofeiinin piristävän vaikutuksen takia. Kahvi on kotoisin Etiopiasta, ja se valmistetaan kahvipuun paahdetuista siemenistä, joita sanotaan kahvipavuiksi.
Guarana (Paullinia cubana) on Brasiliasta kotoisin oleva puuvartinen kasvi, jonka siemenet sisältävät runsaasti kofeiinia. Suomalaisille tutuimpia guarana- valmisteita ovat piristävät energiajuomat, jotka valmistetaan lisäämällä siemenjauhetta veteen tai mehuun. Guaranalla on keskushermostoa stimuloiva vaikutus. Lisäksi se estää tulehduksia, lievittää kipuja sekä vähentää ruokahalua.
Suu makeaksi siemenillä
Kaikille tuttu suklaa saa arominsa kaakaopuun (Theobroma cacao) siemenistä. Kaakaopuun kukat puhkeavat suoraan puun rungosta ja oksista. Hedelmät poimitaan käsin ja halkaistaan suurilla veitsillä, pavut kaavitaan talteen ja annetaan käydä auringossa muutama vuorokausi. Maya-intiaanit hyödynsivät kaakaota Meksikossa jo pari tuhatta vuotta sitten.
Kumisia siemeniä
Harvemmin tulee ajatelleeksi, että erilaiset kumit ovat peräisin kasveista. Guarkumi on syötäväksi kelpaava luonnonkumi, jota saadaan intialaista alkuperää olevan guarkasvin (Cyamopsis tetragonolobus) siemenistä. Guarkumilla on monia käyttökohteita, mutta laajimmat markkinat ovat elintarviketeollisuudessa, jossa sitä käytetään sakeuttamisaineena esimerkiksi jugurteissa ja jäätelöissä.
Myös Välimeren alueelta kotoisin olevalla johanneksenleipäpuulla (Ceratonia siliqua) on samantapaisia käyttökohteita. Lisäksi johanneksenleipäpuusta valmistetut hunajat ja makeiset tunnettiin Kairon ja Damaskoksen markkinoilla jo yli 1000 vuotta sitten.
Auton renkaissa ja pyyhekumeissa usein käytetty luonnonkumi valmistetaan puolestaan trooppisten puulajien maitiaisnesteestä, erityisesti brasilialaisesta kumipuusta (Hevea brasiliensis).
Paluu päävalikkoon
|