Siirry pääsisältöön. Siirry hakuun.

Tiesitkö, että siemenet ovat innokkaita matkailijoita?

Siemenet harrastavat aktiivisesti matkailua, mutta eivät pelkästään huvin vuoksi. Koska kasvit eivät kykene liikkumaan, ne levittäytyvät uusille elinalueille siementen avulla.

Kasvit ovat kehittäneet erilaisia keinoja siementensä levittämiseksi. Oletko koskaan joutunut irrottamaan vaatteistasi tahmeita ja piikikkäitä palleroita niityn läpi käveltyäsi? Ne ovat takiaisen (Arctium) matkalle lähteviä hedelmiä, joista jokainen sisältää runsaasti siemeniä. Myös me ihmiset toimimme siis siementen levittäjinä tavalla tai toisella, vaikkei sitä tulekaan heti ajatelleeksi. Ihmiset ovat sekä tahallisesti että vahingossa kiidättäneet siemeniä jopa maanosasta toiseen ja vaikuttaneet näin suuresti kasvien levinneisyyteen.

Jotkut siemenet ovat sopeutuneet kulkemaan veden mukana. Kookospalmu (Cocos nucifera) on korkeaksi kasvava trooppisten seutujen puu, joka tunnetaan hyvin hedelmästään eli kookospähkinästä. Siemen pystyy kellumaan suolaisessa merivedessä huomattavan pitkiä matkoja, kunnes rantautuu kaukaiselle paratiisisaarelle itämään.

Myös tuuli on tehokas apu siementen leviämisessä, ja niinpä monilla siemenillä on lisäke, jonka avulla tuuli tempaa ne helposti mukaansa. Esimerkiksi vaahteran (Acer) ja voikukan (Taraxacum) siemenet voivat lenninsiipien ja – haivenien avulla lentää kilometrien päähän emokasvista.

Monet hedelmät houkuttelevat eläimiä värikkyydellään ja tarjoavat syöjälleen ravintoa vastineeksi hedelmän sisältämien siementen kuljettamisesta. Siemen säilyttää itävyytensä eläimen tai ihmisen ruuansulatuskanavan läpi kulkiessaan. Joidenkin siementen itämiselle retken läpi ruoansulatuskanavan arvellaan olevan jopa välttämätön.

Muistatko puutarhastasi tai ojan varrelta korkeaksi kasvavan jättipalsamin (Impatiens glandurifera), joka kukkii suurin valkein tai vaaleanpunaisin kukin. Kasvin kotahedelmä repeää kypsänä liuskoiksi ja sinkoaa siemenet lähiympäristöön. Kotien ollessa kypsimmillään pelkkä kasvin hipaiseminen aiheuttaa sinkoamisreaktion. Jättipalsami ei kuulu Suomen alkuperäiseen kasvistoon ja haitallisen tehokkaan leviämisensä vuoksi se uhkaa syrjäyttää alkuperäisiä kasvilajeja. Suomen ympäristokeskuksen verkkosivuilla kerrotaan, miten tavallinen kansalainen voi osallistua jättipalsamin ja muiden tulokaskasvien leviämisen hidastamiseen.

 

Paluu päävalikkoon.