Tietoaineistojen avoimen yhteiskäytön periaatteet Luonnontieteellisessä
keskusmuseossa
Hyväksytty Luonnontieteellisen keskusmuseon johtokunnassa 10.3.2008
ohjeena periaatteessa noudatettavaksi. Toteutuksen yhteydessä ja
kokemusten perusteella politiikkaa voidaan täsmentää.
Kansalliskokoelmissa säilytettävien kokoelmayksilöiden
tietokannat ovat rajoittamattomalla tarkkuudella saatavissa siltä osin
kuin ne ovat digitaalisessa muodossa olemassa eivätkä koske
tiettyjä uhanalaisia lajeja.
Seurantatiedot ja muut lajitietoa sisältävät tietoaineistot
tulevat rajoittamattomalla tarkkuudella saataviksi tietyn ajan
kuluttua aineiston tulemisesta museolle, miksi ajaksi normaalitapauksessa
lasketaan 5 vuotta. Havaitsijan itsensä tulee kuitenkin voida
rajata paikan julkistamisen tarkkuus, mutta toisaalta myös
voida edellyttää nopeampaa julkistamista.
Erikseen voidaan sopia viranomaiskäyttäjien ja mahdollisesti
yritysten kanssa aineistojen saannista aikaisemmin ja tarkemmin.
Nämä palvelut olisivat maksullisia, kuten valtion maksuperustelaki
edellyttää ja tapahtuisivat suojatun yhteyden kautta.
Kaikki digitaaliset aineistot tulevat jo em. aikarajaa ennen
välittömästi saataville rajoitetulla tarkkuudella,
mistä tarkkuudesta vastuullinen tutkija itse päättää.
Suosituksena on useisiin globaalianalyyseihin riittävä karkea
tarkkuus, eli tieteellinen nimi (mielellään lajitasolla,
mutta voi olla väljemminkin), vuosi sekä leveys- ja pituuspiiri
lähimpään asteeseen pyöristettynä (eli
noin 111 km etelä-pohjoissuunnassa, itä-länsisuunnassa
napoja kohti kapeneva); ei muita yksityiskohtia.
Tietyistä uhanalaisista lajeista, joiden kohdalla on perusteltua
syytä epäillä tiedon väärinkäytön
mahdollisuutta, ei missään vaiheessa julkisteta em. karkeaa
tarkkuutta enempää. Uhanalaisten lajien tietojen julkistamisessa
toimitaan yleensäkin ympäristöministeriön ohjeiden
mukaan.
Hyvän tavan vuoksi vapaaehtoisilta havaitsijoilta pyydetään
jatkossa (mutta ei taannehtivasti) suostumus heidän havaintojensa
julkistamiseen yksityiskohtaisemmin kuin 10 km tarkkuudella ja
nimen mainitsemiseen.
Tietoaineistojen metatiedossa kuvataan mahdollisuus tarkempaan
datan saamiseen yhteyden ottamalla. Samoin edellytetään
sui generis -lainsäädännön noudattamista siten,
että lupa käyttöön on saatava, jos LTKM:n aineisto
muodostaa tutkimuksessa laadullisesti tai määrällisesti
oleellisen osan. Lupa pääsääntöisesti
myönnetään, mutta yhteisjulkaisun mahdollisuudesta
pyritään neuvottelemaan.
Tietoaineistojen saatavuutta ja toteutunutta käyttöä seurataan
ja se otetaan tulosmittarien pohjaksi museon sisällä ja
ulospäin. Mm. rahoitusta hankkeille kanavoidaan tällä perusteella.
Maksullisista palveluista saatavat tulot menisivät pääsääntöisesti
datan tuottaneelle hankkeelle.
On selvää, että tämä merkitsee toimintakulttuurin
muutosta, jonka omaksumiseen ja siitä hyötyjen saamiseen
menee aikaa. Teknisestikään kaikkea ei voida toteuttaa
muuten kuin vähitellen ja sitä mukaa, kun digitalisointi
etenee. Tarkoitus on aloittaa näkyvästi suurimmista jo
digitaalisista aineistoista aloittaen.