Monimuotoinen metsä
Teksti: Sarianne Hartonen • Kuvat: Laila Nevakivi
Luonnontilainen vanha metsä on kuin salaperäistä satumetsää. Puita on vanhoja ja nuoria, hentoja ja valtavan suuria. Joku puu saattaa olla metsäpalon jäljiltä palanut, jossain on myrsky tehnyt metsään aukon. Ja mikä tärkeintä, lahopuuta on runsaasti. Metsässä tuulen kaatamakaan puu ei ole tarpeeton. Kun puu kuolee – pystyyn tai maahan – kestää sen lopullinen hajoaminen vuosikymmeniä. Koko sen ajan se tarjoaa kodin sadoille arvokkaille eliölajeille ja ravitsee elävää kasvillisuutta.
Voit myös ladata kuvaston tästä PDF-tiedostona.
Mänty Pinus sylvestris
Mänty on yleisin puulajimme, tuttu suorarunkoinen petäjä. Upein se on yli 150 vuotta vanhana, sitten kun se on paksun kilpikaarnan peittämä. Pystyyn kuollutta harmaatapintaista mäntyä sanotaan keloksi.
Haapa Populus tremula
Metsähaapa havisee ja on syksyllä upea värinen, mutta sillä on myös tärkeä tehtävä liito-oravien ja tikkojen kolopuuna. Haavalla elää useita hyönteis-, lintu-, sieni- ja nisäkäslajeja, joista monet ovat uhanalaisia. Se on myös tärkeä ravintokasvi monille riistaeläimille.
Raudus- ja hieskoivu Betula pendula ja Betula pubescens
Koivut ovat tuttuja lajeja niin saunavastoista kuin juhannuskoivunakin. Mutta tiedätkö sinä, mikä on pökkelö? Pökkelö on pystyyn kuollut lehtipuu, joka on sisältä lahonnut.
Kataja Juniperus communis
Pensasmainen kataja on sitkeä ja yleinen pensasmainen puu, joka on tunnettu lähinnä mausteisista marjoistaan. Isona, pylväsmäisenä yksilönä kataja on arvokas harvinaisuus.
Kuusi Picea abies
Kuusi on toiseksi yleisin puulaji Suomessa. Vanhoista luonnontilaisista kuusikoista voi löytää harvinaisia ja uhanalaisiakin kääpiä. vanhojen kuusikoiden lahottaja- kääpiä ovat mm. pursukääpä, aarnikääpä ja korpilude- kääpä. Löydätkö kuvasta kuusen, josta on tullut maapuu?
Raita Salix caprea
Raita on monelle tuttu pajulaji, joka kasvaa yleensä kookkaana pensaana. Se voi kuitenkin kasvaa myös monihaaraiseksi puuksi. Raita on tärkeä kasvualusta ja ravinnonlähde monelle harvinaiselle jäkälä-, sieni- ja hyönteislajille.