Eliöiden nimiä ja lajilistoja

• Suomenkielisiä nimiä - luetteloita eliöiden suomenkielisistä nimistä
• Suomessa tavattavia lajeja - luetteloita Suomessa tavattavista eliölajeista
• Muualla tavattavia lajeja
• Nimistötietokanta

Tieteellisistä nimistä

Eliöiden biologisissa nimissä noudatetaan Linnén kehittämää kaksinimistä järjestelmää, jossa eliöllä on suku- ja lajinimi. Yhteen sukuun voi kuulua useita eri lajeja, mutta niillä kaikilla on oltava eri lajinimi. Biologisten tieteiden alalla käytetään lähes yksinomaan eliöiden tieteellisiä nimiä, koska näin vältetään sekaannuksia ja lisäksi läheskään kaikilla eliöillä ei ole kansankielisiä nimiä. Puhuttaessa suurelle yleisölle käytetään luonnollisestikin jo vakiintuneita yleiskielisiä nimiä.

Eliöiden tieteellisten nimien kirjoitusasusta mainittakoon, että suku- ja lajinimet kirjoitetaan aina kursiivilla, ja sukunimi alkaa isolla alkukirjaimella ja lajinimi pienellä. Kaikki muut eliöiden luokittelussa käytettävät tieteelliset nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ilman kursivointia.

Eliöt luokitellaan hierarkkisesti, siten, että jokainen ryhmä on osa suurempaa kokonaisuutta. Luokittelu perustuukin systematiikan tutkimukseen, jonka tuloksena saadaan luokittelun pohjana olevia sukupuita. Jokainen laji siis kuuluu johonkin sukuun, esim. susi, Canis lupus, kuuluu sukuun Canis. Suku Canis puolestaan kuuluu koiraeläinten heimoon Canidae, joka on osa petoeläinten lahkoa Carnivora. Nisäkkäiden luokka on Mammalia, johon petoeläinten lahkokin kuuluu. Eri hierarkkisten tasojen eliöryhmiä kutsutaan taksoneiksi, eli taksoni on siis yhtälailla susi kuin koiraeläimet.

Tieteellisen nimen perässä mainitaan usein auktorin eli lajin kuvaajan nimi ja vuosiluku. esim. Canis lupus Linnaeus 1758. Tämä tarkoittaa sitä, että Linnaeus kuvasi suden tieteelle uutena lajina vuonna 1758. Lajikuvaus sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen lajista, minkä perusteella se on erotettavissa muista lajeista.

Nimistön sääntely

Tieteellistä nimistöä hallinnoivat kansainväliset komissiot, jotka tarkoin määrittelevät nimistöä koskevat säännöt. Kasveilla, eläimillä ja alkeistumallisilla on omat komissionsa, sillä eliöryhmien eroavaisuuksien vuoksi nimistösäännöt poikkeavat hieman toisistaan. Viljelykasvien nimistöä säännellään erillisellä säännöstöllä. Komissioilla on yksityiskohtaiset ohjeet mm. uusien taksonien nimeämisestä ja ne antavat suositukset valideista nimistä. Kullakin taksonilla voi olla vain yksi voimassa oleva nimi ja sama nimi ei saa esiintyä toisella taksonilla. Validilla nimellä tarkoitetaan nimistösääntöjen mukaan annettua ja asianmukaisesti julkaistua nimeä. Kasvien ja eläinten nimistöt ovat toisistaan riippumattomia, joten sama nimi saattaa esiintyä sekä kasvilla että eläimellä. Esim. suku Pieris esiintyy sekä kasveilla että eläimillä.

Eläimet

International Commission on Zoological Nomenclature (ICZN)

Kasvit

International Code of Botanical Nomenclature (Vienna Code)

Alkeistumalliset

International Committee on Systematics of Prokaryotes (ICSP)