Suomen Nisäkästieteellisen Seuran kannanotto ehdotukseen nisäkkäiden nimistöstä

Suomen Nisäkästieteellisen Seuran (SNS) tehtäviin kuuluu mm. edistää nisäkästieteellistä tutkimusta, käydä tieteellistä keskustelua ja tehdä tutkimuksen tuloksia tunnetuksi. Kaikissa näissä tehtävissä loogisesti koostuva lajinimistö on olennainen väline. Siksi seuran hallitus perehtyi niin sanotun ”nimistötyöryhmän” ehdotukseen, siitä julkisuudessa (mm. Luonnontieteellisen keskusmuseon www-sivuilla) esitettyihin kannanottoihin, Suomen kielen lautakunnan lausuntoon ja ”nimistötyöryhmän” sen johdosta julkistamaan vastineeseen.

”Nimistötyöryhmä” on tehnyt suurenmoisen palveluksen nisäkästieteelliselle tutkimukselle, mistä se ansaitsee suurkiitoksen. Laadittu nimistöehdotus on merkkipylväs suomalaisen nisäkästieteellisen tutkimuksen ja sen tulosten julkistamisen edistämisessä.

SNS ymmärtää, että kielilautakunta kiinnittää huomiota mm. nimien oikeinkirjoitukseen. Niin ikään Seura on samaa mieltä joistakin lautakunnan korjausehdotuksista. Seuran hallitus luottaa siihen, että ”nimistötyöryhmän” asiantuntijat korjaavat selvät erehdykset. Työn laaja-alaisuuden huomioon ottaen viimeistelytarvetta tietenkin aina jää.

SNS tukee voimakkaasti ”nimistötyöryhmän” keskeisiä linjauksia. Nisäkkäiden suomenkielisen nimistön tulee olla sekä taksonomisesti että käytännön käytön kannalta looginen kokonaisuus. Nimenomaan tässä työryhmä on onnistunut hyvin. Huomattava määrä nykykäytännön harhaanjohtavia nimiä ehdotetaan muutettaviksi. On biologian vastaista, että lajinimen perusosan muodostaa jopa eri lahkosta siepattu nimi. Tähän logiikkaan ei mahdu, että esimerkiksi hyönteissyöjää nimitetään myyräksi, sorkkaeläimiin kuulumatonta taksonia siaksi tai puolikarhua fretiksi (näätäeläin). SNS:n hallitus tukee ”nimistötyöryhmän” linjavalintaa, eikä ymmärrä kielilautakunnan peruskannanottoa vakiintuneisuuden puolesta, koska se voi johtaa loogisesti täysin harhaanjohtaviin nimiin. Seura ei kielilautakunnan tavoin usko muutosehdotusten aiheuttavan sekaannuksia. Kuten ”nimistötyöryhmä” vastineessaan Kielilautakunnalle toteaa, käytännössä lajin nimen muuttuminen vie aikaa pari vuosikymmentä. Lisäksi ehdotuksessa esitetään muutettavaksi vain muutaman Suomessa tavattavan lajin nimeä.

SNS:n hallitus ymmärtää Kielilautakunnan huolen siitä, että osa uudissanoista, lähinnä yhdyssanojen perusosista, ei riittävästi erotu toisistaan. Samoin suomen kielen toisiaan muistuttavien murresanojen käyttäminen aivan erillisille nisäkästaksoneille saattaa olla harhaanjohtavaa. SNS kiittää kuitenkin ”nimistötyöryhmää” siitä, että se on keksinyt huomattavan määrän uudissanoja, jotka kuvaavat ko. taksonien olemusta sellaisenaan ja samalla suhdetta paremmin tunnettuihin ryhmiin.

”Nimistötyöryhmä” on pitäytynyt moniosaisissa lajinimissä tiukasti kolmen sanan enimmäissääntöön, mikä juontanee aikoinaan lintujen nimistötyöryhmässä omaksutusta periaatteesta. Nisäkäsnimistöyöryhmän ehdotuksen julkistamisen jälkeen kävi ilmi, että tämä ei kuitenkaan ollut Kielitoimiston sanelema periaate. Tämän vuoksi SNS ehdottaa, että ”nimistötyöryhmä” tarvittaessa hieman höllentää ehdotonta kolmen sanan periaatettaan, vaikka pitäisikin sitä peruskäytäntönä.

Nisäkkäiden suomenkielinen nimistö on tarkoitettu ensisijaisesti nisäkkäitä käsittelevien suomenkielisten tekstien sekä radio- ja TV-dokumenttien avuksi. Tämän vuoksi suomenkielisen lajinimen muodostama vaikutelma on tärkeä. Näin ollen kielilautakunnan painottama vakiintuneisuu s ei voi olla ainoa oikea lähtökohta, varsinkin jos se johtaa täysin harhaan lajin olemuksesta ja taksonomisesta asemasta. Kuten ”nimistötyöryhmä” toteaa vastineessaan kielilautakunnalle, lajinimet ovat olleet jatkuvan muutoksen kohteena jo paljon ennen työryhmän ehdotusta.